Tietoa Maanmittauslaitoksesta

Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden yhteiskäyttöä.

Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen lainhuutoja ja kiinnityksiä sekä muita kiinteistöjen tietoja rekistereissään. Keskeisiä tehtäviä ovat myös paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen sekä tietojärjestelmien kehittämistehtävät.

Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 37 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 1760.

Kuva Maanmittauslaitoksen organisaatiosta

Strategia

Toiminta-ajatuksemme on Tietoa, palvelua ja tutkimusta Maasta. Visionamme on olla suunnannäyttäjä.
Visio jakaantuu neljään osaan:

  • Vastaamme kattavasti Suomen kiinteistö- ja Maastotietojärjestelmistä.
  • Olemme kansainvälinen edelläkävijä paikkatietoalan tutkimuksessa.
  • Tarjoamme edistykselliset ja asiakaslähtöiset digitaaliset palvelut.
  • Tuottamamme tieto mahdollistaa uutta kasvua yhteiskunnassa.

Arvomme ohjaavat ja muokkaavat organisaatiokulttuuria, joka osaltaan vaikuttaa strategisiin osaamisalueisiin.

Strategian teemat seuraaville vuosille näkyvät strategian tiekartassa.

Strategian portaat

Arvot

Maanmittauslaitoksen arvoja ovat

  • luotettava kumppani
  • halu palvella
  • rohkeus ja kyky uuden luomiseen
  • erilaisina yhdessä

Nämä arvot vaikuttavat johtamiseen, henkilöstön arkeen, asiakkaisiin ja yhteiskuntaan.

Yhteiskuntavastuu

Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan organisaation vastuuta päätöstensä ja toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön, asiakkaisiin ja henkilöstöön.

Maanmittauslaitoksessa vastuullisuuden periaatteet ovat

  • avoin ja eettinen toiminta
  • sidosryhmien kunnioittaminen
  • lakien ja kansainvälisten toimintaperiaatteiden noudattaminen
  • muut vapaaehtoiset toimet, joilla organisaatio edistää kestävää kehitystä yli lain minimivaatimusten.

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on tuottaa hyvää yhteiskunnalle: ylläpitää luotettavia rekisterejä ja ajantasaisia maastotietoja sekä tuottaa laadukkaita palveluja kaikille asiakkaillemme.

Yhteiskuntavastuuraportti 2016 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2015 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2014

Kansainvälinen toiminta

Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen toimintaan ja hankkeisiin sekä useiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Maanmittauslaitos toimii tarvittaessa Ulkoasianministeriön toimeksiannosta valvojana kehitysyhteistyöhankkeissa.

Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan painopiste on vuosina 2013–2017 Euroopan unionissa. Tärkeimmät kansainvälisen toiminnan foorumit ovat Euroopan maanmittauslaitosten välinen yhteistyö, erityisesti pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Baltian maiden kanssa ja EuroGeographics-yhteistyö). Maanmittauslaitos osallistuu myös YK:n toimintaan, valittujen alan järjestöjen toimintaan ja konferensseihin sekä kansainvälisten normien ja säännösten valmistelu.

Johtajat

Keskushallinto

Arvo Kokkonen, pääjohtaja
Marja Helin, pääjohtajan sihteeri
Pekka Halme, kehitysjohtaja
Petri Korpinen, ylijohtaja
Antti Kosonen, innovaatiojohtaja
Markku Markkula, maanmittausneuvos
Christine Nyholm, ylitarkastaja
Tiina Sarjakoski, tutkimusjohtaja
Ari Tella, yli-insinööri
Heli Ursin, kansainvälisten asioiden päällikkö
Tuija Varjonen, sisäinen tarkastaja
Pirkko Yliselä, viestintäjohtaja

Tuotanto

Irma Lähetkangas, ylijohtaja

Tulosyksiköiden johtajat

Mauri Asmundela, arviointitoimitukset
Heikki Lind, rekisterit
Janne Murtoniemi, kirjaamisasiat
Petri Notko, perustoimitukset
Timo Potka, tilusjärjestelyt
Antti Saarikoski tietopalvelut
Juha Vilhomaa, maastotiedot

Yleishallinto

Matti Hyytinen, hallintojohtaja
Tuula Manninen, tulosyksikön johtaja, henkilöstö- ja talouspalvelut

Tietotekniikan palvelukeskus

Marja Rantala, ylijohtaja

Tulosyksiköiden johtajat

Ari Huvinen, ICT-tuotantopalvelut
Päivi Kasurinen, asiakasratkaisut
Jenni Mielikäinen, teknologiaratkaisut
Juha Tuomaala, sovelluspalvelut

Paikkatietokeskus

Jarkko Koskinen, ylijohtaja

Osastonjohtajat

Juha Hyyppä, kaukokartoitus ja fotogrammetria
Heidi Kuusniemi, navigointi ja paikannus
Markku Poutanen, geodesia ja geodynamiikka
Jari Reini, paikkatietoinfrastruktuurin palvelut
Tapani Sarjakoski, geoinformatiikka ja kartografia

Maanmittauslaitoksen neuvottelukunta

Maanmittauslaitoksen neuvottelukunta tuo asiantuntemusta strategiseen johtamiseen ja toiminnan kehittämisen tueksi. Asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta toimii Maanmittauslaitoksen pääjohtajan ja muun johdon tukena. Neuvottelukunnalla on vain neuvoa-antava ja keskusteleva rooli.

Puheenjohtajana toimii Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja pysyvänä asiantuntijana sekä neuvottelukunnan sihteerinä viestintäjohtaja Pirkko Yliselä.

Kaisa Aalto, HS.fi-kehitystiimin esimies, Helsingin Sanomat
Ilkka Laitinen, apulaispäällikkö, kenraalimajuri, Rajavartiolaitos
Pentti Lähteenoja, ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Petteri Tiippana, pääjohtaja, Säteilyturvakeskus STUK
Mari Vaattovaara, professori, Helsingin yliopisto

Historia

Suomen maanmittauksen juuret ulottuvat 1600-luvulle. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf (1594–1632) antoi Andreas Burelle (1571–1646, ennen aatelointia Bureus) tehtäväksi maantieteellisten kartastojen laatimisen nykyisen Suomen alueesta. Buren kouluttamat maanmittarit kartoittivat muun muassa kauppareitit, maatilojen veronkantokyvyn ja luonnonvarat.

Suomi siirtyi Ruotsin kruunulta Venäjän vallan alle 1809, ja vuonna 1812 perustettiin Maanmittauskonttori Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1848 Päämaanmittauskonttorin nimi muuttui Maanmittauksen ylihallitukseksi. 1850-luvulla Suomen metsävarat tulivat kaupallisen kiinnostuksen kohteeksi, ja maanmittaushallintoon yhdistettiin metsähallinto. Yhdistämisen tuloksena syntyi Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus. Viraston tärkein tehtävä oli valtionmetsien kartoittaminen sekä metsien laadun ja laajuuden selvittäminen. Metsä- ja maanmittaushallinnon liitto päättyi Metsähallituksen perustamiseen 1859.

Suomen itsenäistyttyä maanmittaustoiminnot eriytyivät ja tehtävät jakaantuivat eri osastoihin. Teknologinen kehitys tarkensi maantieteellistä kuvaa Suomesta. 1970-luvulla valmistui koko maan kattava peruskartasto. 1990-luvulla Suomi siirtyi suunnitteluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Maanmittaushallitus muuttui Maanmittauslaitokseksi ja siirtyi aiempaa asiakaslähtöisempään toimintaan. Internetin yleistymisen myötä laitos on tarjonnut palvelujaan yhä kattavammin verkossa. Vuosisatainen toimituskarttojen ja -asiakirjojen paperiarkistointi on muuttunut 2000-luvulla kokonaan sähköiseksi.

Paikkatietoalan huippututkimukseen keskittynyt Geodeettinen laitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tietotekniikan kehittämistehtävät yhdistettiin Maanmittauslaitokseen vuoden 2015 alussa.