Vuokraoikeuden rekisteröinti turvaa maanvuokraajan oikeudet vuokraamaansa alueeseen. Erityinen oikeus tarkoittaa esimerkiksi maanvuokraoikeutta, kiinteistön hallinnanjakosopimusta tai muuta oikeutta käyttää toisen omistamaa kiinteistöä.
Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen sopimus. Voit lähettää asiakirjat postitse tai toimittaa ne Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Palautamme ne viipymättä.
Jos olet hankkinut vuokratontilla sijaitsevan talon, tulee sinun hakea vuokraoikeuden siirtoa.
Näin haet vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden rekisteröintiä
Paras tapa hakea rekisteröintiä riippuu tilanteestasi:
- Vuokrasopimuksen voi tehdä sähköisesti tiettyjen kuntien ja kaupunkien kanssa Kiinteistövaihdannan palvelussa. Tarkista vuokranantajaltasi, käyttääkö se jo Maanmittauslaitoksen sähköisiä palveluja.
-
Voit hakea rekisteröintiä omatoimisesti Asiointipalvelussa:
- henkilöasiakkaat
- organisaatioasiakkaatValitse "Kaikki kiinteistöt" ja hae kiinteistötunnuksen avulla kiinteistö, jonka alueelle vuokraoikeus kohdistuu. Klikkaa ”Rekisteröi vuokraoikeus” ja täytä hakemus.
Palveluun voivat kirjautua organisaation puolesta ne henkilöt, joille on kaupparekisteriin merkitty organisaation nimenkirjoitusoikeus.
Vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden rekisteröinti maksetaan Asiointipalvelussa hakemuksen toimittamisen yhteydessä.
- Asiamies (esimerkiksi pankki) voi toimittaa hakemuksen puolestasi.
- Jos et pysty käyttämään sähköisiä palveluitamme, voit hakea erityisen oikeuden kirjaamista myös suomi.fi-lomakkeella.
Erityisten oikeuksien rekisteröinti on vapaaehtoista lukuun ottamatta vuokraoikeuden rekisteröintiä. Vuokraoikeuden rekisteröintiä on haettava kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta, jos
- vuokraoikeus saadaan luovuttaa edelleen maanomistajaa kuulematta
- alueella on vuokralaiselle kuuluvia rakennuksia
- alueelle saa rakentaa vuokralaiselle kuuluvia rakennuksia.
Vuokraoikeuden muuttaminen tai jatkaminen
Vuokraoikeuden muuttamista tai olemassa olevan vuokraoikeuden jatkamista ei voi hakea asiointipalvelussa. Jos haluat muuttaa tai jatkaa olemassa olevaa vuokraoikeuttasi, täytä suomi.fi-hakemuslomake.
Hallinnanjakosopimus
Kiinteistön voi omistaa määräosissa, esimerkiksi puoliksi. Määräosin omistetun kiinteistön omistajat voivat tehdä keskinäisen sopimuksen kiinteistön käytöstä ja hallinnasta. Tällaista sopimusta kutsutaan hallinnanjakosopimukseksi.
Hallinnanjakosopimus voi koskea määräosin omistettua kiinteistöä, kuten tilaa tai tonttia, siitä luovutettua määräalaa ja vuokra- tai muuta käyttöoikeutta. Sopimuksissa voi olla hyvinkin yksityiskohtaisia ehtoja muun muassa yhteiskäyttöalueista, pysäköintipaikoista, kulkuväylistä, leikkipaikoista, alueiden hoidosta ja kustannusten jaosta.
Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti
Hallinnanjakosopimus voi olla vapaamuotoinen. Sopimus kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti, päivätä ja allekirjoittaa. Sopimuksesta tulee käydä ilmi:
- Sopimuksen osapuolet, ja miten hallinta jakautuu osapuolten välillä.
- Onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Jos voimassaolosta ei ole sovittu, sopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.
- Sopimuksen kohteena olevan kiinteistön tiedot (kiinteistötunnus, sijaintikunta, kylän tai kaupunginosan nimi tai numero, tilan nimi ja rekisterinumero tai korttelin ja tontin numerot)
- Määräalatunnus, jos kyseessä on määräala.
- Vuokrasopimuksen päiväys ja mahdollinen laitostunnus, jos kyseessä on vuokraoikeus.
Määräalatunnuksen ja laitostunnuksen löydät esimerkiksi kiinteistön lainhuuto- tai rasitustodistuksesta. Voit käyttää sanallisen hallinnanjaon selityksen lisäksi karttaliitettä, johon hallinnan jakautuminen on merkitty ja johon sopimuksessa viitataan.
Kirjaaminen vahvistaa sopimusta
Hallinnanjakosopimus kannattaa kirjata kiinteistöön kohdistuvana erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, sillä jos kohteen omistus vaihtuu, kirjaamaton hallinnanjakosopimus ei sido uutta omistajaa, jos hän ei saannon tapahtuessa tiennyt sopimuksesta. Kirjaaminen vahvistaa sopimuksen pysyvyyttä myös mahdollisissa pakkorealisoinneissa, kuten ulosotossa.
Erityinen oikeus vai rasite?
Jos oikeus on perustettu henkilölle, se kirjataan erityisenä oikeutena. Jos oikeus on perustettu kiinteistölle, kyse on rasiteoikeudesta. Rasiteoikeus perustetaan kiinteistötoimituksessa (esimerkiksi tie- ja käyttöoikeus).
Kiinteistön rasitteet käyvät ilmi kiinteistörekisteriotteelta. Rekisteriin kirjattu erityinen oikeus näkyy rasitustodistuksessa.
Käsittelyaika
Katso hakemusten ja maanmittauspalveluiden keskimääräiset käsittelyajat Hakemusten käsittelyajat -sivulta.
Täydennyspyyntö
Hakemuksen käsittelijä pyytää tarvittaessa täydennyksiä jättämääsi hakemukseen. Voit toimittaa täydennykset Asiointipalvelun kautta. Toimita alkuperäiset asiakirjat Maanmittauslaitokseen postitse. Palautamme ne viipymättä.