Kiinteistökauppojen määrissä näkyy kiinteistö- ja rakennusalan ahdinko. Vuoden 2022 syksyllä alkanut kauppamäärien väheneminen jatkuu edelleen. Vaikka kesällä nähtiin pienoista piristymistä, kuluvan vuoden kauppamäärät ovat edelleen 1990-luvun alun tasolla. Määrät ovat heikompia kuin yhtenäkään vastaavana ajanjaksona 2000-luvulla. Epävarmuus kiinteistömarkkinoilla, korkojen nousu sekä kotitalouksien luottamuksen heikkeneminen omaan talouteen heijastuvat kiinteistökauppojen lukumäärissä ja hinnoissa.

− Syyskuun puoliväliin mennessä tänä vuonna on tehty 38 000 kiinteistökauppaa, mikä on yli 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Kauppamäärissä pudotus tarkoittaa 7 400 kauppaa vähemmän verrattuna viime vuoteen. Kuluvan vuoden luvut kertovat hyvin tämänhetkisestä tilanteesta kiinteistömarkkinoilla, kertoo rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.  

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoituksien perusteella. Palveluun tiedot päivittyvät 28. syyskuuta, jolloin taulukot sisältävät myös elokuun tiedot kuluvan vuoden kaupoista.

Omakotitalokauppojen kauppamäärissä ja hinnoissa merkittävä pudotus

Tänä vuonna tehtiin syyskuun puoliväliin mennessä 4 600 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on noin 31 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 157 000 euroa, joka on lähes 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana. Alueellisia eroja kauppojen lukumäärissä sekä keskihinnoissa on merkittävästi.

Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla mediaanihinnan ollessa noin 311 000 euroa. Vaikka kauppamäärät Uudellamaalla ovat pudonneet yli 41 prosenttia viime vuodesta, mediaanihinta on laskenut ainoastaan 3,4 prosenttia. Toiseksi eniten maksettiin pientaloista Pirkanmaalla keskimäärin 200 000 euroa. Pirkanmaalla kauppamäärät laskivat yli 35 prosenttia, mutta mediaanihinta laski 2,4 prosenttia. Kolmanneksi eniten omakotitalot maksoivat Varsinais-Suomessa keskimäärin 192 000 euroa. Kauppamäärät laskivat siellä yli 32 prosenttia ja mediaanihinta 12 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Tämän vuoden aikana on tehty 3 000 edustavaa pientalokauppaa haja-asutusalueella, joka on 23 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 90 000 euroa, joka on yli 25 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana.

− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain eniten pientaloista maksettiin Uudellamaalla, keskimäärin noin 208 000 euroa. Kauppamäärät tippuivat 36 prosenttia edellisvuodesta ja hintataso 13 prosenttia. Maakunnista yli sadantuhannen euron mediaanihintaan ylsivät Varsinais-Suomi 115 000 eurolla, Kanta-Häme 108 000 eurolla ja Pirkanmaa 100 000 eurolla. Vuotta aiemmin yli sadantuhannen euron mediaanihintaan yltäviä maakuntia oli kymmenen, Saari kertoo.

Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.

Kaava-alueiden rantamökkien kauppa hiljeni edelleen

Kuluvan vuoden aikana on tehty 1 700 edustavaa rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Lomamökkien mediaanihinta oli noin 90 000 euroa, joka on yli 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

− Vapaa-ajanasuntojen kauppa ei käynnistynyt tänä kesänä ja kauppa kävi verkkaisesti. Vaikka kauppamäärät laskivat vähemmän kuin viime vuonna, mediaanihinta laski viime vuoteen verrattuna merkittävästi. Toki alueellisia eroja oli runsaasti. Tilastosta voidaan todeta, että vuodesta toiseen suositut alueet ja kohteet löytävät ostajansa suhdanteista huolimatta, pohtii Saari.

Eniten kaava-alueen rantamökistä joutui tänä vuonna maksamaan Uudellamaalla, keskimäärin noin 178 000 euroa. Mediaanihinta Uudellamaalla nousi viime vuodesta 2 prosenttia, vaikka kauppamäärät vähenivät 51 prosenttia. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa 164 000 euroa, Päijät-Hämeessä noin 136 000 euroa sekä Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla noin 125 000 euroa.

Metsätilakauppojen määrässä edelleen laskua, mutta hinnat jatkoivat nousua

Tämän vuoden syyskuun puoliväliin mennessä tehtiin koko maassa 2 740 ei-sukulaisten välistä pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Edellisvuonna alkanut vuotuinen metsätilakauppojen määrän väheneminen näyttää jatkuvan tänäkin vuonna.

Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, noin 380 kappaletta. Kauppojen määrässä laskua on noin 8 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Etelä-Pohjanmaa erottuu muista maakunnista, sillä kauppojen määrä kasvoi peräti 39 prosenttia suhteessa viime vuoden vertailujaksoon.

− Metsähehtaari maksoi keskimäärin 3 950 euroa. Metsän nimellinen keskihinta ei ole ollut näin korkea Maanmittauslaitoksessa 1980-luvulta alkaneen kiinteistöjen kauppahintatietoja keruun aikana. Se on 8,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Jos otettaan huomioon inflaatio ja puutavaralajien hintojen viime kuukausiin asti jatkunut nousu, ovat reaalihinnat kutakuinkin samalla tasoa kuin viime vuoden lopulla, kertoo metsien kauppatilastoja tutkinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Kalleinta metsähehtaari oli Varsinais-Suomessa noin 6 500 euroa, mediaanihinnassa nousua on 9 prosenttia. Halvinta metsä oli Lapissa, keskimäärin noin 1 400 euroa hehtaari. Mediaanihinnassa on nousua 3 prosenttia.

Peltokauppojen määrä edellisen vuoden tasolla, mutta hinnoissa pientä laskua

Tämän vuoden syyskuun puoliväliin mennessä tehtiin koko maassa noin 490 edustavaa yli 2 hehtaaria pelkästään peltoa sisältävää kauppaa. Se on 2 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vilkkainta peltokauppa oli Etelä-Pohjanmaalla 94 kappaletta, nousua 12 prosenttia. Seuraavaksi eniten kauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla 64 kappaletta, nousua yli 16 prosenttia.

Pellon mediaanihinta oli noin 8 500 euroa hehtaarilta. Se on 500 euroa vähemmän kuin vastaavana tarkastelujaksona viime vuonna. Kalleinta pelto oli Manner-Suomessa Varsinais-Suomen maakunnassa mediaanihinnan ollessa 11 300 euroa hehtaari. Halvinta peltohehtaari oli Lapissa noin 2 300 euroa hehtaari. Tosin lukuarvo perustuu vain kuuteen peltokauppaan.

Huom! Tiedotteen keskihinnat ovat mediaanihintoja.

Lisätietoja

Tutki tilastoa verkossa https://khr.maanmittauslaitos.fi Kauppahintojen tilastoja voi tutkia taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.

Kiinteistökauppojen tilastotiedoista

Rekisteripäällikkö Saara Saari, 050 304 8391, saara.saari@maanmittauslaitos.fi

Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, esa.arola@maanmittauslaitos.fi

Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9–16.15)