Hyppää pääsisältöön

Suomen kattavaa korkeusmallia tarvitaan tulviin varautumisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Kun maanpinnan muodoista on käytössä tarkkaa tietoa, ihmisten, ympäristön ja talouden näkökulmista mahdollisesti haitallisia muutoksia, kuten tulvia voidaan hallita paremmin. Maanmittauslaitoksen tuottama korkeusmalli on saatavissa koko Suomesta. Avoin aineisto auttaa tänäkin keväänä tulvariskien arvioinnissa eri puolilla Suomea.

Ilmakuva Lestijoelta.
Kuva Lestijoelta
Kuva:
Maanmittauslaitos

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti sääolosuhteiden ääri-ilmiöissä, kuten rankkasateissa ja tulvissa. Euroopassa jokien tulviminen on kasvava huolenaihe, ja ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän tulvien riskiä. Pitkittyneet sateet ja äkkitulvat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja sekä vaikuttaa ihmisten elämään ja talouteen. EU panostaa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumistoimiin. Yksi vahva työkalu on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka myötä Euroopasta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Myös Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät esimerkiksi siinä, että tulvien vuodenaikainen rytmi ja ajoitus muuttuvat ja niiden laajuus voi yllättää. Kevään tulvakausi on tällä hetkellä Suomessa meneillään, kun sulava lumi ja jää sekä kevätsateet täyttävät jokien uomat. Tulvat aiheuttavat pahimmillaan merkittävää vahinkoa, joten ELY-keskukset sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Ilmatieteen laitoksen muodostama Tulvakeskus seuraavat tilanteen kehittymistä tiiviisti. Ajantasainen tilanne päivittyy Vesi.fi-palveluun.

– Loppuviikolla lämpenevä sää ja mahdolliset vesisateet nostavat jokien pinnat tulvakorkeuksiin Pohjois-Pohjanmaalla. Ensi viikon tulvahuipusta ennustetaan Pyhä- ja Siikajoella edellistä suurempaa, Vesi.fi-palvelussa kerrotaan.

Korkeusmalli apuna tulvariskien arvioinnissa

Maanmittauslaitoksen tuottamaa tietoa tarvitaan tulvariskien arvioinnissa.  Tietoa hyödyntävät monet viranomaiset, jotka tarvitsevat tietoa tulkitakseen maanpinnan kallistuksia ja pienimuotoisiakin pinnanmuotoja. Digitaaliset korkeusmallit kuvaavat maanpinnan korkeuseroja tarkasti ja niiden avulla voidaan selvittää mihin suuntaan vesi valuu. Tieto auttaa tulvariskien arvioinnissa.

– Työ on huomattavasti helpottunut valtakunnallisten, ajantasaisten ja aikaisempaa laadukkaampien paikkatietoaineistojen avulla, kehitysinsinööri Mikko Sane Suomen Ympäristökeskuksesta toteaa.

Maanmittauslaitos selvittää parhaillaan, miten tekoälyä hyödyntämällä voidaan ylläpitää kansallisen maastotietokannan virtavesiä.

– Tavoitteemme on parantaa nykyisen aineiston sijaintitarkkuutta ja kattavuutta. Analyysikäytön näkökulmasta olisi tärkeää, että sijainniltaan tarkempia virtavesiä voidaan tarkastella yhdessä korkeusmallin kanssa, jolloin esimerkiksi ojat saavat oikean korkeuden. Tällä tiedolla voi olla vaikutusta tulvamallinnukseen, jos tietolähteenä on virtavesiaineistomme, Mikko Väisänen Maamittauslaitokselta sanoo. Pidemmällä aikavälillä Maanmittauslaitos tavoittelee nykyistä luokitusta laajemman aineiston tuotantoa, kuten sitä että kaikki pelto-ojat ja tienvarsiojat voidaan kuvata ja luokitella.

– Lisäksi selvittelemme miten tierummut voisi tekoälyavusteisesti kuvata maastotietokannan aineistoon. Tulvamallinnuksen näkökulmasta nämä lienevät riskipaikkoja, joihin vesi kerääntyy. Näistä voisi olla tulevaisuudessa tarkempi sijaintitieto tarjolla analyysikäyttöön, Väisänen esittelee.

Näin tulvakartta syntyy

Tulvakartat muodostavat perustan tehokkaalle tulvariskien hallinnalle. Tulvakarttojen avulla voidaan suunnitella etukäteen toiminta tulvatilanteessa, kuten tilapäiset suojaukset ja asukkaiden evakuoinnit. Karttoja hyödyntävät useat eri toimijat, esim. kunnat ja pelastuslaitokset. Muun muassa ELY-keskukset laativat tulvakarttoja.

– Tulvakartat ovat myös keskeinen työkalu ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Niiden avulla voidaan varautua tulevaisuuden tulvariskeihin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Mallintamisessa hyödynnetään MML:n KM2-korkeusmallia. Uoman pohjan korkeustietoa ei ole valitettavasti saatavilla vastaavana valtakunnallisena aineistona, Sane kertoo. Valmiita tulvakarttoja voi katsella tulvakarttapalvelusta.

Oletko valmis, jos tulva tulee?

Valmistautuminen kannattaa, sillä kiinteistön omistajat vastaavat itse tulvasuojauksistaan.

– Tulviin on tärkeätä varautua etukäteen ja hankkia tarvikkeet etukäteen. Myös vakuutuksen vakuutusehdot tulvavahinkojen varalta on tärkeätä tarkistaa ennakolta. Ohjeita tulviin varautumiseen voi käydä lukemassa esimerkiksi Tulvaohjeet-sivulta, Sane vinkkaa.

Oman alueen tulvariskeihin voi tutustua Tulvariskien hallinta -sivulla. Parhaillaan on käynnissä kuuleminen ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Palautetta voi antaa 17.6.2024 mennessä muun muassa siitä, onko tulvariskit arvioitu ja nimetty oikein.

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Mikko Väisänen (hydrografia)

Johtava asiantuntija Teppo Ahonen (korkeusmallit)

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Kehitysinsinööri Mikko Sane (tulvariskien hallinta), etunimi.sukunimi@syke.fi

Paikkatieto
Kartat

Uusimmat uutiset ja artikkelit