Hyppää pääsisältöön

Suomesta Kuuhun – NASA ponnistaa kartoittamaan Kuuta Suomessa keksityllä innovaatiolla

Maailman ensimmäisen laserkeilausrepun kehittivät Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGIn tutkijat. Se on innostanut alan yrityksiä ja tiedeyhteisöä kehittämään keksinnöstä uusia versioita. Nyt NASA haluaa viedä reppukeilaimen Kuun pintaa kartoittamaan.

Professori Antero Kukko ja laserkeilausreppu
Professori Antero Kukko mittaamassa laserkeilausrepun avulla viisi vuotta purkauksen jälkeen edelleen höyryävää Laavakenttää Holuhraunissa, Islannissa.
Kuva:
Maanmittauslaitos

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on kiinnostunut kartoittamaan Kuuta, jotta siellä navigoiminen ja pinnan tutkiminen onnistuisi etenkin sen pimeimmissä kolkissa. Haasteena on ollut, että Kuu on paikannussatelliittien ulottumattomissa. Nyt NASA selvittää voisiko astronautin selkään laittaa reppukeilaimen, joka kartoittaa ympäristöä reaaliajassa ja tekee siitä 3D-mallin. NASAn testaama reppukeilain edustaa uusinta teknologiaa ja sen kehittämisen taustalla on vuosien yhteistyö NASAn ja Paikkatietokeskus FGIn asiantuntijoiden välillä.  
- Olemme innoissamme, että tieteellisestä tutkimuksesta alkunsa saanut laserkeilausreppu on innostanut niin tiedeyhteisöä kuin kaupallisiakin toimijoita kehittämään innovaatiota eteenpäin ja herättänyt NASAn kiinnostuksen hyödyntää sitä avaruudessa. Olemme osoittaneet, että laserkeilausrepulla voidaan tehdä laadukasta tutkimusta ja sen suorituskyky on vahva, kertoo tutkimusprofessori Antero Kukko Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.

Reppukeilain kartoittaa siellä, minne kulkuneuvot eivät pääse

Paikkatietokeskuksen laserkeilaustutkimus on alansa viitatuimpia maailmassa. Tieteellisen työn parissa käynnistyi myös reppukeilaimen suunnittelu. 
 
Ensimmäisen laserkeilausrepun maailmassa kehittivät vuonna 2011 tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen, jotka kehittivät laitteen tutkimustarpeisiinsa. Keksintö syntyi vuosina 
2008–2010 Pulmankijoella, jossa tutkijat kuljettivat kymmenien kilojen painoista laserkeilauslaitteistoa ensin kumiveneellä, sitten maitokärryllä. Painavan kaluston siirtoon tarvittiin toimivampi ja kevyempi ratkaisu. 
 
- Syntyi ajatus asentaa mittalaitteet rinkkaan. Sen avulla tuli mahdolliseksi kuljettaa laitteita upottavassa ja epätasaisessa maastossa kohtuullisen vaivattomasti, ja myös kahlata joen yli, Antero Kukko kertoo. 
  
Sana reppukeilaimesta kantautui maailmalla lopulta NASAn tutkijoille asti, mikä johti vuonna 2014 alkaneeseen Paikkatietokeskuksen ja NASAn yhteistyöhön. Kannettavalla laserkeilaimella tutkijat harjoittelevat Kuun tutkimista vastaavanlaisissa oloissa Maassa muun muassa tulivuori- ja meteorikraatereissa. 
 
Tutkimuskäytöstä alkunsa saanutta reppukeilausta hyödynnetään laajasti myös kaupallisessa käytössä, erityisesti rakentamisessa ja infrastruktuurin ylläpidossa esimerkiksi kaupunkiympäristön muutosten päivityksessä ja uusien rakennusten suunnittelussa. 
 
- Reppu mahdollistaa tarkan mittaamisen alueilla ja maastoissa, joissa ei voi mitata ajoneuvojärjestelmillä. Repun etuna on liikkuvuus, jonka avulla tuottavuus on parempaa verrattuna kolmijalan päältä tapahtuvaan maalaserkeilaukseen. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi uudet avaukset metsien, jokiympäristöjen ja erilaisten planetaaristen luonnonympäristöjen tarkkaan 3D-mittaamisen. 

Lisätiedot  

Antero Kukko, tutkimusprofessori, kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI  
etunimi.sukunimi@nls.fi
+358 5040 94696
 

Tutkimus
Paikkatietokeskus
Laserkeilaus

Uusimmat uutiset ja artikkelit