Kuivuus ja vesipula ovat alkaneet tuntua Euroopassa asti. Kuivuus on aiheuttanut Välimeren alueella jopa aavikoitumista. Kuivuuden suorat ja välilliset vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Äärisääilmiöiden ja lyhentyneen lumi- ja routakauden vaikutuksia vesistöihin ja esimerkiksi makean veden laatuun, vesialueen asukkaille, maanviljelijöille ja metsänomistajille on vaikea ennakoida.
Ennakoinnin helpottamiseksi Suomessa käynnistyy Digitaaliset vedet –lippulaivaohjelma, jonka rahoittaa Suomen Akatemia. Tavoitteena on tuottaa huippututkimusta ja innovaatioita vesivarojen turvaamiseen. Se myös tuottaa digitaalisen vesistöjen mallin ennakoimaan päätöstenteon vaikutuksia.

Maailmanpankki: luonnosta tarvitaan lisää tarkkaa digitietoa 

Maailmanpankin mukaan juuri digitaalista tietoa luonnosta tarvitaan helpottamaan päätöksentekoa. Vesiliiketoiminnan arvoksi maailmalla arvioidaan nykyisellään 400–500 miljardia euroa vuosittain. Suomessa vesiliiketoiminnan arvo on noin 4 miljardia euroa. 
- Nyt käynnistyvä digitaalisten vesien lippulaiva edistää merkittävästi vedestä saatavaa tarkkaa digitaalista tietoa. Tähän mennessä Paikkatietokeskus on ollut tutkimassa ja kehittämässä menetelmiä digitaalisen tiedon keräämiseen esimerkiksi metsistä ja muista luonnonympäristöistä, jopa marjoista, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. 
Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivaa johtaa Oulun yliopisto. Mukana kumppaneina ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen lisäksi Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos. Yhteistyössä on mukana kotimaisia tutkimusinfrastruktuureja, kansainvälisiä tutkimusorganisaatioita, lähes 200 yritystä sekä julkisyhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä.

Digitaalinen joki kertoo miten päätökset vaikuttavat oikeaan jokeen 

Digitaaliset vedet -lippulaivan tärkeänä tehtävänä on tuottaa vesistöjen digitaalinen versio eli digitaalinen kaksonen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tuo tähän oman erikoisosaamisensa, joihin lukeutuvat geospatiaalisen datan harmonisoinnin ja yhteiskäyttöisyyden lisäksi kaukokartoitus, laserkeilaus ja 3D-mallinnus. Paikkatietokeskus on jo tehnyt aiempaa yhteistyötä digitaalisiin vesiin liittyen lähes kaikkien lippulaivassa mukana olevien organisaatioiden kanssa. Uutena tärkeänä yhteistyökumppanina mukaan on tullut Ilmatieteen laitos. 
- Nopeasti kehittyvä sensoriteknologia, ja sen mukanaan tuoma menetelmäkehitys, tuo uusia mahdollisuuksia vesiympäristöjen tehokkaampaan kartoitukseen. Paikkatietokeskuksen ja kumppanien monipuolinen sensorivalikoima on myös tulevaisuudessa tärkeä osa vesien digitaalisen kaksosen luomista ja toimintaa, sillä luodaan pohja lippulaivan tavoitteiden toteuttamiseen, toteaa Harri Kaartinen.

Paikkatietokeskuksessa on myös kehitetty veteen liittyviä datan hallinta- ja karttapalveluita sekä viety tieteellisiä tuloksia yhteiskunnan ja yritysten käyttöön.  
- Aikaisempaa monipuolisemmat, tarkemmat ja isommat mittausaineistot tarvitsevat rinnalle tehokkaat menetelmät aineiston hallintaan, analysointiin, jatkojalostukseen ja jakeluun, jotta digitaalinen kaksonen palvelee eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman hyvin. Helppokäyttöiset ja innovatiiviset visualisointimenetelmät mahdollistavat analyysien tulosten käytön esimerkiksi päätöksenteossa, kertoo Paikkatietokeskuksen geoinformatiikan ja kartografian osaston johtaja professori Juha Oksanen. 

Lisätiedot

Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, 029 531 4756, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi 
Osastonjohtaja, Prof. Juha Oksanen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, 040 831 4092, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Suomen Akatemian lippulaivaohjelman rahoittama Digitaaliset Vedet (DIWA) -lippulaiva mahdollistaa vihreää ja digitaalista siirtymää vesistöjen digitaalisia kaksosia varten. Yhteistyössä Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen Ympäristökeskus, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI ja Ilmatieteen laitos sekä laaja verkosto suomalaisia vesialan toimijoita.