Kartalla-podcastin tekstivastine jaksolle Struven kolmiomittausketju on osa maailmanperintöä

Eija Tynnilä: Tervetuloa studioon Pirkko Yliselä ja Laura Heikkilä. Tänään meillä on aiheena Struven ketju, josta Pirkko saat kertoa enemmän ja suomalaiset maailmanperintökohteet, joista meille kertoo Laura. Tervetuloa teille molemmille.

Eija Tynnilä:Pirkko Yliselä, Struven ketju ei ole meille kaikille tuttu, kerrotko mikä se on ja missä se sijaitsee?

Pirkko Yliselä: Struven ketju on oikealta nimeltään venäläisskandinaavinen astemittausketju. Se on kolmioista muodostettu ketju, joka kulkee Mustaltamereltä Pohjoiselle Jäämerelle kymmenen nykyisen maan halki. Ketju sai alkunsa 1800-luvulla, kun alettiin mittaamaan maapallon muotoa ja kokoa. Tässä vaiheessa ketju on kulkenut vain kahden silloisen valtion halki eli Venäjän ja Ruotsi-Norjan halki. Kun Struven ketjua alettiin 200 vuotta sitten Suomessa mittaamaan, niin Struve hoiti neuvottelut ja aloitti mittaukset. Mutta kaikki mittaukset ja mittauspisteiden merkintä tehtiin Suomessa omin voimin. Suomi on pitkä eurooppalaisittain maa ja meillä on kolmannes Struven ketjun alkuperäisistä pisteistä. Tästä syystä Suomi olikin puhemiehenä silloin kun Struven ketjua haettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Ajatus maailmanperintöstatuksen hakemisesta on tullut ensimmäisen kerran vuonna 1993. Struven ketju liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.

Eija Tynnilä: Pirkko Yliselä, mainitsit että kolmannes Struven ketjun mittauspisteitä sijaitsee Suomen alueella. Kuinka monta mittauspistettä tarkalleen?

Pirkko Yliselä: Mittauspisteitä on kaikkiaan 265. Suomessa näistä sijaitsee vajaat 100 pistettä. Kuusi näistä pisteistä on suojeltu ja merkitty maailmanperintökohteeksi. Jokainen 10 maasta, joiden alueella on mittauspisteitä, sai valita maailmanperintökohteeksi edustavimmat mittauspisteet.

Eija Tynnilä: Laura Heikkilä, mitä on maailmanperintö?

Laura Heikkilä: Maanperintö on perusta sille, että nämä maailmanperintökohteet ovat ainutlaatuisia maailmassa. Eli jokainen maailmanperintökohteeksi nimetty kohteella on ainutlaatuinen arvo. Maailmanperintökohteeksi valitseminen tehdään kriteerien mukaan. Maailmanperintökohteita on hyvin erilaisia, on kulttuuriperintökohteita ja luonnonperintökohteita tai sitten samassa kohteessa on molempia. Tärkeintä kohteissa on se, että ne ovat ainutlaatuisia ja niitä ei löydy muualta maailmasta. Maailmanperintökohde voi olla maisema, arkkitehtuurinen kohde tai kulttuurikohde. Kohteista löytyy hyvin monenlaisia.

Eija Tynnilä: Laura Heikkilä, mainitsit aikaisemmin, että olet Suomen maailmanperintöyhdistyksessä töissä. Mitä Suomen maailmanperintö­kohteiden yhdistys tekee?

Laura Heikkilä: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen tehtävä on vahvistaa maailmanperintökohteiden yhteistyötä. Yhdistys on perustettu vuonna 2016. On nähty tarpeelliseksi, että on olemassa taho, joka tukee ja koordinoi Suomen maailmanperintökohteiden toimintaa.

Pirkko Yliselä: Struven ketju maailmanperintökohteena on hyötynyt yhdistyksen tuesta hyvin paljon. Ilman Suomen maailmanperintökohteiden yhdistystä olisin tietämätön ja monet asiat olisivat jääneet tekemättä ilman yhdistyksen ja muiden maailmanperintökohteiden antamaa tukea. Juuri tämä kollegiaalinen toiminta on ollut yhdistyksessä parasta.

Eija Tynnilä: Pirkko Yliselä, Struven ketjulle eli kolmiomittauskarjulle on antanut nimensä saksalainen von Struve? Kuka hän oli?

Pirkko Yliselä: Saksalaissyntyinen Georg Wilhelm von Struve oli tähtitieteilijä Tarton yliopistosta. Kuten monesti tutkijoilla, niin myös Struvella heräsi kiinnostus ja intohimo siihen, että pitivätkö 1700-luvulta peräisin olevat mittaukset maapallon koosta paikkansa. Mittauksista saatiin tulos, että maapallo on litteä. Täytyy sanoa, että tohtori von Struve olisi varmaan hyvin tyytyväinen siitä, että mittausketju nimettiin hänen mukaansa ja että se löytyy maailmanperintöluettelosta. Struven vastuulla oli hoitaa mittaukset Virosta Pohjoiselle jäämerelle. Venäläinen kollegansa kenraali Carl von Tenner otti vastuulleen mittaukset Latviasta Mustallemerelle. Nykyään ei kuitenkaan puhua Struven-Tennerin-ketjusta vaan Struven ketjusta. Eli hyvin on jäänyt historiankirjoittajille Struven nimi mieleen.

Eija Tynnilä: Pirkko Yliselä, miksi juuri Struven kolmiomittausketjusta on tullut yksi Suomen maailmanperintökohteista?

Pirkko Yliselä: Struven ketju on esimerkki aikansa huippututkimuksesta. Se, mitä matkailija tai kävijä näkee, on parisenttisen kolon kalliossa. Tämä kolo edustaa tieteen historiaa, se edustaa aikansa huippututkimusta. Se edustaa myös sitä, että maailmanhistoriaa on tehty 200 vuotta täällä Suomessa, keskellä korpea.

Eija Tynnilä: Laura Heikkilä, kerro miten Struven ketju asettautuu muiden suomalaisten maailmanperintökohteiden joukkoon?

Laura Heikkilä: Struven ketjussa on monta mittauspistettä, se on ensimmäinen asia, joka erottaa sen muista maailmanperintökohteista. Se on vaikeasti saavutettavissa, ainakin osa mittauspisteistä. Erityisesti Suomen pohjoisin Struven ketjun mittauspiste Enontekiön Stuorrahanoaivi on keskellä erämaata, johon matka kestää useita tunteja. Mittausketjun kohteet ovat hyvin erilaisia keskenään. Struven ketju on erittäin mielenkiintoinen kohde ja sen historia on kansainvälisyydessään ainutlaatuinen. Juuri tämän takia Struven ketju nimenomaan on maailmanperintökohde.

Pirkko Yliselä: Aavasaksahan on Struven ketjun mittauskohteista kaikkein helpoiten saavutettavissa. Sinne pääsee suunnilleen autolla viereen. Aavasaksan näköalatorni on rakennettu alkuperäisen Struven mittauspisteen päälle. Näköalatornista on aivan mahtavat maisemat. Kyllähän kaikki mittauspisteet ovat hyvissä sijainneissa, koska edelliseltä mittauspisteeltä oli pakko nähdä seuraavalle mittauspisteelle.

Eija Tynnilä: Laura Heikkilä, kerro millaisia ovat muut suomalaiset maailmanperintökohteet?

Laura Heikkilä: Merenkurkun saaristo on ainoa suomalainen luonnonperintökohde. Se on laaja alue, jossa on vaelluspolkuja ja luontoaktiviteetteja tarjolla. Näkötornista pääsee katsomaan Merenkurkun saariston ainutlaatuista näkymää, jossa moreenit nousevat merestä. Tämä maankohoaminen tekee kohteesta ainutlaatuisen.

Suomenlinnan merilinnoitus on Helsingin ja Suomen ykkösmatkailunähtävyyksiä. Kohde on hyvin suosittu ja siellä pääsee myös merimaisemaan. Linnoituksessa tulee esille sen pitkä historia Venäjän, Ruotsin ja Suomen linnoitusaikoina.

Petäjäveden vanha kirkko on erittäin kaunis kirkko, joka on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Harvoin tulee vastaavaa nähtävyyttä vastaan. Kohde sijaitsee lähellä Jyväskylää.

Verlan tehtaan puu- ja pahvihiomo on tehdasmuseo, joka on ainoastaan kesäisin auki. Luontokohde Repoveden kansallispuisto on lähellä. Kohteessa tulee esiin tehdashistoria ja Verlan kylän kyläyhteisö.

Vanha Rauma on idyllinen puutalokokonaisuus. Tämän voi yhdistää Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen kanssa, molemmat sijaitsevat Raumalla. Sammallahdenmäellä on hautaröykkiöalue, joka on keskellä luontoa.

Kannattaa ehdottomasti tutustua ennakkoluulottomasti ympärivuotisesti näihin maailmanperintökohteisiin.

Eija Tynnilä: Kiitos Laura Heikkilä ja Pirkko Yliselä, kun tulitte mukaan Kartalla-podcastiin ja oikein hyvää jatkoa teille molemmille ja maailmanperintökohteille.

Lue lisää:
Struven kolmiomittausketjusta
Suomalaisista maailmanperintökohteista

Siirry takaisin Kartalla-podcastin etusivulle.