Tietoa Maanmittauslaitoksesta

Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden käyttöä.

Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja rekistereissään sekä huolehtimalla omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä. Laitoksen tehtäviin kuuluu myös paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen.

Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 36 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 1630.

Maanmittauslaitoksen organisaatiokaavio

Strategia

Maanmittauslaitoksen strategia 2020 tuleville vuosille kertoo miten teemme asioita. Lait ja asetukset sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmittu tulossopimus ohjaavat Maanmittauslaitoksen tekemistä, ja niistä tulevat Maanmittauslaitoksen perustehtävät: mitä teemme. Uusi strategia ohjaa, miten teemme asioita Maanmittauslaitoksessa.

Maanmittauslaitoksen missiona ja toiminnan kivijalkana on Tietoa Maasta. Tieto on kaiken pohjana, palvelu ja tutkimus ovat keskeinen osa Maanmittauslaitoksen tekemistä.

Visio Yhteiseen suuntaan kertoo yhdessä tekemisessä. Suunta on yhteinen niin verkostoissa kuin Maanmittauslaitoksen sisälläkin.

Uuden strategian tärkeimmät elementit ovat neljä strategista tavoitetta:

  1. Laadukkaat ja turvalliset palvelut asiakkaille
  2. Aktiivinen vaikuttaja ekosysteemeissä ja verkostoissa
  3. Innovaatioiden ja tutkimuksen laaja hyödyntäminen
  4. Haluttu ja kiinnostava työpaikka

Strategian elementit:

 

Visio2020

Arvot

Maanmittauslaitoksen arvoja ovat

  • luotettava kumppani
  • halu palvella
  • rohkeus ja kyky uuden luomiseen
  • erilaisina yhdessä

Arvomme ohjaavat ja muokkaavat organisaatiokulttuuria.

Yhteiskuntavastuu

Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan organisaation vastuuta päätöstensä ja toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön, asiakkaisiin ja henkilöstöön.

Maanmittauslaitoksessa vastuullisuuden periaatteet ovat

  • avoin ja eettinen toiminta
  • sidosryhmien kunnioittaminen
  • lakien ja kansainvälisten toimintaperiaatteiden noudattaminen
  • muut vapaaehtoiset toimet, joilla organisaatio edistää kestävää kehitystä yli lain minimivaatimusten.

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on tuottaa hyvää yhteiskunnalle: ylläpitää luotettavia rekisterejä ja ajantasaisia maastotietoja sekä tuottaa laadukkaita palveluja kaikille asiakkaillemme.

Yhteiskuntavastuuraportti 2019 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2018 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2017 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2016 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2015 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2014

Kansainvälinen toiminta

Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen toimintaan ja hankkeisiin sekä useiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Maanmittauslaitos toimii tarvittaessa Ulkoasianministeriön toimeksiannosta valvojana kehitysyhteistyöhankkeissa.

Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan painopiste on Euroopan unionissa. Tärkeimmät kansainvälisen toiminnan foorumit ovat Euroopan maanmittauslaitosten välinen yhteistyö, erityisesti pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Baltian maiden kanssa ja EuroGeographics-yhteistyö. Maanmittauslaitos osallistuu myös YK:n toimintaan, valittujen alan järjestöjen toimintaan ja konferensseihin sekä kansainvälisten normien ja säännösten valmistelu.

Johtajat

Keskushallinto

Arvo Kokkonen, pääjohtaja
Marja Helin, pääjohtajan sihteeri
Pekka Halme, johtava asiantuntija
Susanne Hellman, asiakkuusjohtaja
Maija Ilvonen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
Petri Korpinen, ylijohtaja
Antti Kosonen, johtaja
Jani Kylmäaho, kehitys- ja digitalisaatiojohtaja
Markku Markkula, maanmittausneuvos
Christine Nyholm, sisäinen tarkastaja
Tiina Sarjakoski, tutkimusjohtaja
Johanna Snellman, henkilöstöjohtaja
Ari Tella, yli-insinööri
Jurkka Tuokko, johtaja, kartta- ja paikkatiedot
Juha Tuomaala, ekosysteemijohtaja
Heli Ursin, kansainvälisten asioiden päällikkö
Pirkko Yliselä, maailmanperintökoordinaattori

Tuotanto

Irma Lähetkangas, ylijohtaja

Tulosyksiköiden johtajat

Mauri Asmundela, arviointitoimitukset
Heikki Lind, rekisterit
Janne Murtoniemi, kirjaamisasiat
Petri Notko, perustoimitukset
Timo Potka, tilusjärjestelyt
Antti Saarikoski, tietopalvelut
Juha Vilhomaa, maastotiedot

Yleishallinto

Matti Hyytinen, hallintojohtaja

Tietotekniikan palvelukeskus

Marja Rantala, ylijohtaja

Tulosyksiköiden johtajat

Ari Huvinen, ICT-tuotantopalvelut
Juha Tuomaala, sovelluspalvelut

Paikkatietokeskus

Jarkko Koskinen, ylijohtaja

Osastonjohtajat

Juha Hyyppä, kaukokartoitus ja fotogrammetria
Sanna Kaasalainen, navigointi ja paikannus
Hannu Koivula, geodesia ja geodynamiikka
Panu Muhli, paikkatietoinfrastruktuurin palvelut
Juha Oksanen, geoinformatiikka ja kartografia

Maanmittauslaitoksen neuvottelukunta

Maanmittauslaitoksen neuvottelukunta tuo asiantuntemusta strategiseen johtamiseen ja toiminnan kehittämisen tueksi. Asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta toimii Maanmittauslaitoksen pääjohtajan ja muun johdon tukena. Neuvottelukunnalla on vain neuvoa-antava ja keskusteleva rooli.

Puheenjohtajana toimii Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja pysyvänä asiantuntijana sekä neuvottelukunnan sihteerinä viestintäjohtaja Pirkko Yliselä.

Kaisa Aalto, Subscription Business Owner, Helsingin Sanomat
Pasi Kostamovaara, kenraaliluutnatti, Rajavartiolaitos
Pentti Lähteenoja, ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö
Nina Nissilä, johtaja, Kela
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Pekka Sarkola, toimitusjohtaja, Gispo Oy
Petteri Tiippana, pääjohtaja, Säteilyturvakeskus STUK

Historia

Suomen maanmittauksen juuret ulottuvat 1600-luvulle. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf (1594–1632) antoi Andreas Burelle (1571–1646, ennen aatelointia Bureus) tehtäväksi maantieteellisten kartastojen laatimisen nykyisen Suomen alueesta. Buren kouluttamat maanmittarit kartoittivat muun muassa kauppareitit, maatilojen veronkantokyvyn ja luonnonvarat.

Suomi siirtyi Ruotsin kruunulta Venäjän vallan alle 1809, ja vuonna 1812 perustettiin Maanmittauskonttori Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1848 Päämaanmittauskonttorin nimi muuttui Maanmittauksen ylihallitukseksi. 1850-luvulla Suomen metsävarat tulivat kaupallisen kiinnostuksen kohteeksi, ja maanmittaushallintoon yhdistettiin metsähallinto. Yhdistämisen tuloksena syntyi Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus. Viraston tärkein tehtävä oli valtionmetsien kartoittaminen sekä metsien laadun ja laajuuden selvittäminen. Metsä- ja maanmittaushallinnon liitto päättyi Metsähallituksen perustamiseen 1859.

Suomen itsenäistyttyä maanmittaustoiminnot eriytyivät ja tehtävät jakaantuivat eri osastoihin. Teknologinen kehitys tarkensi maantieteellistä kuvaa Suomesta. 1970-luvulla valmistui koko maan kattava peruskartasto. 1990-luvulla Suomi siirtyi suunnitteluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Maanmittaushallitus muuttui Maanmittauslaitokseksi ja siirtyi aiempaa asiakaslähtöisempään toimintaan. Internetin yleistymisen myötä laitos on tarjonnut palvelujaan yhä kattavammin verkossa. Vuosisatainen toimituskarttojen ja -asiakirjojen paperiarkistointi on muuttunut 2000-luvulla kokonaan sähköiseksi.

Paikkatietoalan huippututkimukseen keskittynyt Geodeettinen laitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tietotekniikan kehittämistehtävät yhdistettiin Maanmittauslaitokseen vuoden 2015 alussa. Vuoden 2019 alusta alkaen Asiakasratkaisut- ja Teknologiaratkaisut-osastot siirtyivät osaksi Ruokavirastoa.