Tietoa Maanmittauslaitoksesta

Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden käyttöä.

Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja rekistereissään sekä huolehtimalla omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä. Laitoksen tehtäviin kuuluu myös paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen.

Maanmittauslaitoksen palvelut kaaviona.

 

Maanmittauslaitoksen organisaatiokaavio.

Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 36 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 1630.

Strategia

Maanmittauslaitoksen strategia 2020 tuleville vuosille kertoo miten teemme asioita. Lait ja asetukset sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmittu tulossopimus ohjaavat Maanmittauslaitoksen tekemistä, ja niistä tulevat Maanmittauslaitoksen perustehtävät: mitä teemme. Uusi strategia ohjaa, miten teemme asioita Maanmittauslaitoksessa.

Maanmittauslaitoksen missiona ja toiminnan kivijalkana on Tietoa Maasta. Tieto on kaiken pohjana, palvelu ja tutkimus ovat keskeinen osa Maanmittauslaitoksen tekemistä.

Visio Yhteiseen suuntaan kertoo yhdessä tekemisessä. Suunta on yhteinen niin verkostoissa kuin Maanmittauslaitoksen sisälläkin.

Uuden strategian tärkeimmät elementit ovat neljä strategista tavoitetta:

  1. Laadukkaat ja turvalliset palvelut asiakkaille
  2. Aktiivinen vaikuttaja ekosysteemeissä ja verkostoissa
  3. Innovaatioiden ja tutkimuksen laaja hyödyntäminen
  4. Haluttu ja kiinnostava työpaikka

Strategian elementit:

 

Visio2020

Arvot

Maanmittauslaitoksen arvoja ovat

  • luotettava kumppani
  • halu palvella
  • rohkeus ja kyky uuden luomiseen
  • erilaisina yhdessä

Arvomme ohjaavat ja muokkaavat organisaatiokulttuuria.

Yhteiskuntavastuu

Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan organisaation vastuuta päätöstensä ja toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön, asiakkaisiin ja henkilöstöön.

Maanmittauslaitoksessa vastuullisuuden periaatteet ovat

  • avoin ja eettinen toiminta
  • sidosryhmien kunnioittaminen
  • lakien ja kansainvälisten toimintaperiaatteiden noudattaminen
  • muut vapaaehtoiset toimet, joilla organisaatio edistää kestävää kehitystä yli lain minimivaatimusten.

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on tuottaa hyvää yhteiskunnalle: ylläpitää luotettavia rekisterejä ja ajantasaisia maastotietoja sekä tuottaa laadukkaita palveluja kaikille asiakkaillemme.

Yhteiskuntavastuuraportti 2019 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2018 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2017 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2016 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2015 (GRI-G4-standardin mukainen)
Yhteiskuntavastuuraportti 2014

Hyvät toimintatavat Maanmittauslaitoksessa

Hyvät toimintatavat Maanmittauslaitoksessa -julkaisu pitää sisällään laitoksen tärkeitä periaatteita. Ne on koottu neljän teeman alle, jotka ovat vastuullinen taloudenhoito, esimies- ja työyhteisötaidot, laillisuus ja hyvä hallinto sekä julkisuus- ja yksityisyysperiaatteet. Periaatteet on tiivistetty sidosryhmille suunnattuun verkkojulkaisuun, jota täydentävät henkilöstölle laadittu hyvien toimintatapojen käsikirja sekä verkkokoulutus.

Hyvät toimintatavat Maanmittauslaitoksessa -julkaisu

Yhdenvertaisuus Maanmittauslaitoksessa

Maanmittauslaitoksen toiminnan lähtökohtana on, että erilaiset väestöryhmät voivat käyttää yhdenvertaisesti Maanmittauslaitoksen tarjoamia palveluja. Panostamme myös henkilöstön yhdenvertaisuuden toteutumiseen työnantajana. 

Edistämme yhdenvertaisuutta seuraavasti:

  • kehitämme yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti
  • seuraamme yhdenvertaisuuden toteutumista säännöllisesti
  • noudatamme lakeja ja muita toimintaperiaatteita 

Yhdenvertaisuussuunnitelman avulla Maanmittauslaitos ylläpitää ja kehittää asiakkaiden sekä muiden ulkoisten sidosryhmien yhdenvertaista kohtelua. 

Yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2021–2025

Saavutettavuus Maanmittauslaitoksessa

Tietotilinpäätös

Tietotilinpäätöksessä kerromme, miten tietoja hallitaan Maanmittauslaitoksessa. Hyvään ja avoimeen hallintoon kuuluu, että huolehdimme tietosuojasta ja tietoturvasta. Tietotilinpäätös on koostettu Maanmittauslaitoksen eri asiantuntijoiden toimesta, ja siinä käsiteltävät tietokokonaisuudet ovat kiinteistö-, huoneisto-, kartta- ja paikka-, tutkimus- sekä arkistotiedot.

Tietotilinpäätös 2019 (PDF)

Kansainvälinen toiminta

Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen toimintaan ja hankkeisiin sekä useiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Maanmittauslaitos toimii tarvittaessa Ulkoasianministeriön toimeksiannosta valvojana kehitysyhteistyöhankkeissa.

Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan painopiste on Euroopan unionissa. Tärkeimmät kansainvälisen toiminnan foorumit ovat Euroopan maanmittauslaitosten välinen yhteistyö, erityisesti pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Baltian maiden kanssa ja EuroGeographics-yhteistyö. Maanmittauslaitos osallistuu myös YK:n toimintaan, valittujen alan järjestöjen toimintaan ja konferensseihin sekä kansainvälisten normien ja säännösten valmistelu.

Johtajat

Tuotanto

Irma Lähetkangas, ylijohtaja

Tulosyksiköiden johtajat

Mauri Asmundela, lunastus ja arviointi
Heikki Lind, rekisteripalvelut
Janne Murtoniemi, huoneistojen ja kiinteistöjen omistuksen palvelut
Petri Notko, uudet kiinteistöt ja maanmittaus
Timo Potka, kiinteistörakenteen kehittämispalvelut
Antti Saarikoski, tietopalvelut
Juha Vilhomaa, peruspaikkatietopalvelut

Paikkatietokeskus

Jarkko Koskinen, ylijohtaja

Osastonjohtajat

Juha Hyyppä, kaukokartoitus ja fotogrammetria
Sanna Kaasalainen, navigointi ja paikannus
Hannu Koivula, geodesia ja geodynamiikka
Juha Oksanen, geoinformatiikka ja kartografia

Tietohallinto

Marja Rantala, tietohallintojohtaja

Osastonjohtajat

Jenni Mielikäinen, hallintapalvelut
Jani Nissinen, kehityspalvelut
Mikko Tallgren, IT-palvelutuotanto

Yleishallinto

Matti Hyytinen, hallintojohtaja

Keskushallinto

Arvo Kokkonen, pääjohtaja
Marja Helin, pääjohtajan sihteeri
Susanne Hellman, asiakkuusjohtaja
Maija Ilvonen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
Petri Korpinen, ylijohtaja
Antti Kosonen, johtaja
Jani Kylmäaho, kehitys- ja digitalisaatiojohtaja
Markku Markkula, maanmittausneuvos
Tiina Sarjakoski, tutkimusjohtaja
Johanna Snellman, henkilöstöjohtaja
Juha Tuomaala, ekosysteemijohtaja

Maanmittauslaitoksen neuvottelukunta

Maanmittauslaitoksen neuvottelukunta tuo asiantuntemusta strategiseen johtamiseen ja toiminnan kehittämisen tueksi. Asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta toimii Maanmittauslaitoksen pääjohtajan ja muun johdon tukena. Neuvottelukunnalla on vain neuvoa-antava ja keskusteleva rooli.

Puheenjohtajana toimii Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja pysyvänä asiantuntijana sekä neuvottelukunnan sihteerinä viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Maija Ilvonen.

Kaisa Aalto, Subscription Business Owner, Helsingin Sanomat
Pasi Kostamovaara, kenraaliluutnatti, Rajavartiolaitos
Pentti Lähteenoja, ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö
Nina Nissilä, johtaja, Kela
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Pekka Sarkola, toimitusjohtaja, Gispo Oy
Petteri Tiippana, pääjohtaja, Säteilyturvakeskus STUK

Historia

Suomen maanmittauksen juuret ulottuvat 1600-luvulle. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf (1594–1632) antoi Andreas Burelle (1571–1646, ennen aatelointia Bureus) tehtäväksi maantieteellisten kartastojen laatimisen nykyisen Suomen alueesta. Buren kouluttamat maanmittarit kartoittivat muun muassa kauppareitit, maatilojen veronkantokyvyn ja luonnonvarat.

Suomi siirtyi Ruotsin kruunulta Venäjän vallan alle 1809, ja vuonna 1812 perustettiin Maanmittauskonttori Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1848 Päämaanmittauskonttorin nimi muuttui Maanmittauksen ylihallitukseksi. 1850-luvulla Suomen metsävarat tulivat kaupallisen kiinnostuksen kohteeksi, ja maanmittaushallintoon yhdistettiin metsähallinto. Yhdistämisen tuloksena syntyi Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus. Viraston tärkein tehtävä oli valtionmetsien kartoittaminen sekä metsien laadun ja laajuuden selvittäminen. Metsä- ja maanmittaushallinnon liitto päättyi Metsähallituksen perustamiseen 1859.

Suomen itsenäistyttyä maanmittaustoiminnot eriytyivät ja tehtävät jakaantuivat eri osastoihin. Teknologinen kehitys tarkensi maantieteellistä kuvaa Suomesta. 1970-luvulla valmistui koko maan kattava peruskartasto. 1990-luvulla Suomi siirtyi suunnitteluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Maanmittaushallitus muuttui Maanmittauslaitokseksi ja siirtyi aiempaa asiakaslähtöisempään toimintaan. Internetin yleistymisen myötä laitos on tarjonnut palvelujaan yhä kattavammin verkossa. Vuosisatainen toimituskarttojen ja -asiakirjojen paperiarkistointi on muuttunut 2000-luvulla kokonaan sähköiseksi.

Paikkatietoalan huippututkimukseen keskittynyt Geodeettinen laitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tietotekniikan kehittämistehtävät yhdistettiin Maanmittauslaitokseen vuoden 2015 alussa. Vuoden 2019 alusta alkaen Asiakasratkaisut- ja Teknologiaratkaisut-osastot siirtyivät osaksi Ruokavirastoa.