Usein kysytyt kysymykset

Tarvitsetko apua? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiimme.

Usein kysytyt kysymykset
  • En saanut ostoksistani tilausvahvistusta sähköpostiini, mitä teen?

    Ota yhteyttä asiakaspalveluun, josta voidaan toimittaa sinulle uudelleen tilausvahvistus latauslinkkeineen.

  • Miksi asiointipalveluun vaaditaan vahva tunnistus?

    Vahvalla tunnistautumisella varmistutaan siitä, että tietoja näytetään todelliselle henkilölle. Henkilötunnuksen avulla myös varmistetaan, että kirjautuneelle henkilölle näytetään juuri ne omistukset ja vuokraoikeudet, joihin henkilötunnus on kirjattu. Omistukset voivat olla kiinteistöjä, niiden osia tai vuokraoikeuksia.

  • Miksi kiinteistöni tiedoissa lukee ”lainhuudattamaton”?

    Tiedoissa näkyy ”lainhuudattamaton” kahdessa eri tapauksessa.

    • Kyseiselle kiinteistölle ei ole vielä haettu lainhuutoa.
    • Lainhuutohakemus on tehty, mutta asia on vasta vireillä, koska hakemusta ei ole vielä käsitelty.

    Lainhuutotodistukselta näkee, mikäli lainhuuto on vireillä. Lainhuuto astuu voimaan vasta, kun hakemus on käsitelty ja päätös lainhuudon myöntämisestä on tehty.

  • Millä tavoilla ostokseni toimitetaan?

    Otteet ja todistukset toimitetaan sähköpostitse latauslinkkinä. Latauslinkki toimii 30 päivän ajan tilauksesta.

  • Millä tavoilla voin maksaa ostokseni?

    Voit maksaa ostoksesi verkkomaksuna seuraavien pankkien verkkopankkitunnuksilla: Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Osuuspankki, POP Pankki, S-Pankki, Oma Säästöpankki, Säästöpankki, ja Ålandsbanken tai seuraavilla luottokorteilla: Visa, Master Card, American Express.

  • Mistä tiedän mitä otteita ja todistuksia voin ostaa kiinteistölleni?

    Ostettavissa olevat otteet ja todistukset riippuvat siitä millaisesta kohteesta on kysymys:

    • Kiinteistö: kiinteistörekisteriote, kiinteistörekisterin karttaote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
    • Määräala: kiinteistörekisteriote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
    • Vuokraoikeus: vuokraoikeustodistus, rasitustodistus

    Tutustu otteiden ja todistusten sisältöihin.

  • Miten voin päivittää sähköpostiosoitteeni asiointipalveluun?

    Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun kirjautumisessa käytetään Suomi.fi tunnistuspalvelua. Tunnistuspalvelu välittää asiointipalvelulle tietoja, jotka on tallennettu väestötietojärjestelmään, mm. henkilötunnus ja sähköpostiosoite.

    Väestötietojärjestelmän tietoja ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Mikäli haluat muuttaa tietoja, esim. sähköpostiosoitteen, voit tehdä sen DVV:n Omien tietojen tarkastus -palvelun kautta.

  • Mitä eriväriset merkit kiinteistön tietojen yhteydessä merkitsevät?

    • Punainen merkki + K = kiinteistö
    • Oranssi merkki + M = määräala
    • Sininen merkki + V = vuokraoikeus
  • Mitä minun pitää tehdä, jos kiinteistöni on lainhuudattamaton?

    Sinun tulisi hakea kiinteistölle lainhuutoa eli rekisteröidä kiinteistön omistusoikeus. Mikäli kaupanvahvistaja on vahvistanut kiinteistön tai määräalan luovutuksen (esimerkiksi kauppa tai lahja), voit hakea lainhuutoa asiointipalvelun kautta.

    Katso tarkemmat ohjeet lainhuudon hakemisesta.

  • Olen hakemassa lainhuutoa, mutta ostamani kiinteistön tietoja ei näy listassa. Miksi?

    Kaupanvahvistaja lähettää tiedot Maanmittauslaitokseen ja ne näkyvät Asiointipalvelussa noin viikon kuluttua allekirjoitushetkestä.

  • Omistan kiinteistön, mutta miksi se ei näy listalla?

    Jos kiinteistösi puuttuu listalta, se voi johtua esim. seuraavista syistä:

    • Omistus on kirjattu aikana, jolloin henkilötunnuksia ei aina merkitty. Ota yhteys MML:n asiakaspalveluun.
    • Olet juuri hankkinut kiinteistön, eikä kaupanvahvistaja vielä ole toimittanut ilmoitusta Maanmittauslaitokseen.
    • Olet saanut kiinteistön esim. perintönä, etkä ole vielä hakenut sille lainhuutoa. Lue lisää lainhuudosta.
  • Saanko kiinteistön tiedot näkyviin, kun omistan osakkeita asunto-osakeyhtiöstä?

    Tällaisessa tapauksessa kiinteistön tietoja ei ole saatavissa. Kiinteistö eli maapohja on asunto-osakeyhtiön omistuksessa, eivätkä yrityksen tai muun organisaation omistukset ole tällä hetkellä katsottavissa palvelusta.

    Tietoa asunto-osakeyhtiön osakkeiden omistamisesta ei kirjata kiinteistötietojärjestelmään, joten tietoa ei ole saatavissa asiointipalvelun kautta. Asiointipalvelusta on saatavissa tiedot kirjautuneen henkilön omistamista kiinteistöistä, määräaloista ja vuokraoikeuksista.

  • Tuleeko hinnan lisäksi muita kuluja?

    Tilauksista ei peritä erillisiä toimituskuluja.

  • Voiko yrityksen edustajana kirjautua palveluun?

    Asiointipalveluun voi tällä hetkellä kirjautua vain yksityisenä henkilönä.

  • Voinko ostaa muun kuin oman kiinteistön otteen tai todistuksen?

    Asiointipalvelusta voi ostaa otteita kaikista kiinteistöistä. Otteilla näkyy omistajan nimi ja syntymäaika. Omista kiinteistöistä voi ostaa otteen, jossa otteella näytetään nimen lisäksi henkilötunnus ja osoite.
     

  • Mikä on INSPIRE-direktiivi?

    INSPIRE on vuonna 2007 voimaan tullut EU-direktiivi. Tavoitteena on jäsenvaltioiden luoma eurooppalainen paikkatietoinfrastruktuuri, joka helpottaa paikkatietojen saatavuutta kaikkialla Euroopassa, mahdollistaa paikkatietojen jakamisen julkisen sektorin organisaatioiden välillä ja auttaa rajojen yli tapahtuvassa päätöksenteossa.

    Lue lisää

  • Mikä on INSPIRE-toimeenpanon aikataulu?

    INSPIRE-direktiivi tuli voimaan 15.5.2007 ja sen toimeenpano on edennyt vaiheittain. Täysimääräinen toimeenpano vaaditaan vuoteen 2021 mennessä.

  • Mikä on paikkatietoinfrastruktuuri?

    Paikkatietoinfrastruktuuri on kokonaisuus, joka mahdollistaa paikkatietojen saumattoman yhteiskäytön organisaatioiden ja valtioiden rajojen yli. Siihen kuuluvat paikkatietojen kuvailevat metatiedot, yhteiskäytön mahdollistavat teknologiat, yhteiset toimintaperiaatteet ja ihmiset.

  • Mistä navigaattorini kartat ovat lähtöisin?

    Vain osa navigaattoreiden kartoista perustuu Maanmittauslaitoksen aineistoon. Tietojemme mukaan HERE, Tomtom ja Google käyttävät kartoissaan Väyläviraston Digiroad-tieaineistoa. Sinne tiestön sijaintiedot päivitetään Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.

    Autonavigaattoreissa on yleisimmin käytössä HEREn tai Tomtomin kartat, Google on eniten käytetty mobiilipuhelimissa, tableteissa ja muissa tietokoneissa.

  • Mistä voin tarkastaa Maanmittauslaitoksen ylläpitämät tie- ja osoitetiedot? Miten ilmoitan havaitsemistani virheistä?

    Maanmittauslaitoksen ylläpitämät teiden sijainti- ja osoitetiedot voit tarkastaa Karttapaikalta. Karttapaikan kautta voit myös lähettää palautetta havaitsemistasi puutteista ja ilmoittaa kartassa olevista virheistä. Maanmittauslaitos käsittelee kaikki saamansa palautteet. Sinuun otetaan yhteyttä, jos niin haluat ja olet jättänyt yhteystietosi.

  • Miten varmistan, että navigaattorini kartat ovat ajan tasalla?

    Päivittämällä navigaattorin kartat mahdollisimman usein voit varmistaa karttojen parhaan mahdollisen ajantasaisuuden. Kartat päivitetään alueittain. Tie- ja osoiteaineisto ei ole käytännössä koskaan täysin virheetön tai ajantasainen, koska tietoihin tulee muutoksia jatkuvasti.

  • Mitä teen, jos huomaan virheen navigaattorini tie- tai osoitetiedoissa?

    Tarkista, milloin olet viimeksi päivittänyt navigaattorisi kartat sekä selvitä laitteen myyjältä tai laitevalmistajalta, onko uutta päivitystä saatavilla.

    Kartan puutteista tai virheistä kannattaa myös ilmoittaa laitevalmistajalle tai kartantuottajalle:

  • Miksi ilmakuvien kuvausvuosi ei ole näkyvissä?

    Karttapaikalla näytetään aina uusinta ilmakuvaa. Ilmakuvat tulevat palveluun WMTS-rajapinnan kautta. Rajapinta ei mahdollista sitä, että tieto kuvausvuodesta kulkisi kuvan mukana. Ilmakuvausvuodet voi selvittää indeksistä.

  • Miksi kiinteistörajan sijainti on väärin?

    Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuutta, koska läheskään kaikista rajapyykeistä ei ole tarkkoja koordinaatteja. Kiinteistörekisterikartan rajat ovat suuntaa antavat. Tarkemmin rajat selviävät toimitusasiakirjoista ja maastosta.

  • Miksi osoite näyttää väärää rakennusta?

    Karttapaikan osoitehaku pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietojärjestelmästä johdettuun osoiteaineistoon. Aineistossa osoite on tieviivaan liittyvä laskennallinen osoite, kyseessä ei ole virallinen rakennuksen tai kiinteistön osoite.

    Taustakartta-aineiston tarkimmilla mittakaavoilla näkyy Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän rakennus- ja huoneistorekisterin mukaiset rakennusten osoitenumerot. Näitä tietoja ylläpitävät kunnat.

  • Millaisissa muodoissa koordinaatteja esitetään?

    Eri koordinaattijärjestelmissä olevia koordinaatteja esitetään eri muodoissa. Seuraavassa on esimerkkejä palvelussa käytössä olevista koordinaateista ja niiden esitysmuodoista.

    ETRS89 koordinaattijärjestelmän tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

    Koordinaatisto N / lat E / lon
    ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit 7134868,000 494839,000
    ETRS-GKn -tasokoordinaatit 7137723,089 27494836,935
    ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) 64,33965428° 26,89318582°
      64° 20,379' 26° 53,591'
      64° 20' 22,755'' 26° 53' 35,469''

    Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

    Koordinaatisto N / lat  E / lon
    KKJ:n peruskoordinaatisto 7137856,044 3495009,271
    KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto 7137856,044 3495009,271
    KKJ maantieteelliset koordinaatit 64,33926208° 26,89675786°
      64° 20,356' 26° 53,805'
      64° 20' 21,344'' 26° 53' 48,328''

     

  • Missä muodossa maantieteellisten koordinaattien tulee olla?

    Maantieteelliset koordinaatit tulee syöttää koordinaattityökaluun niin, että mukana ovat tarvittavat välimerkit eli asteet, minuutit ja sekunnit
     

    Esimerkki  
    64.33926208° 26.89675786°
    64° 20.356' 26° 53.805'
    64° 20' 21.344'' 26° 53' 48.328''

    Asteen merkin ° voi korvata d-kirjaimella, esim. 64d 20.356'

  • Miten saan korjattua, kun klikkasin mittaustyökalulla väärään kohtaan?

    Mittaus kannattaa tehdä loppuun virhepainalluksista huolimatta ja tehdä korjaukset vasta lopuksi. Mittauksen voi hyväksyä tuplaklikkauksella tai painamalla uudelleen viimeisestä mittauskohdasta. Tämän jälkeen mittausta voi helposti muokata mistä tahansa kohdasta tarttumalla ja raahaamalla oikeaan kohtaan. Matkan pituus tai pinta-ala päivittyvät lennosta muutosten mukaan.

  • Miten saan päätettyä esim. Mittaa matka -työkalun käytön?

    Yksi työkalu on aktiivisena niin pitkään, kunnes valitaan toinen työkalu. Toinen vaihtoehto on klikata uudelleen valitun työkalun kuvaketta, jolloin työkalu ei enää ole aktiivisena.

  • Miten voin rajata paikannimi- tai osoitehaun koskemaan vain tiettyä kuntaa?

    Hakukenttään voi kirjoittaa paikannimen tai osoitteen perään kunnan nimen pilkulla erotettuna, esim. ”Mustapuro, Kuusamo”

  • Voinko käyttää Karttapaikalta tulostettua karttaa virallisen hakemuksen liitteenä?

    Käyttäjällä on oikeus kopioida, tallentaa ja tulostaa Karttapaikalta yksittäisiä karttoja yksityistä käyttöä varten sekä opinnäytetyötä varten. Lisätietoja käyttöehdoista.

  • Haluan valtuuttaa asiamiehen hakemaan kiinnitykset. Mitä valtuutuksessa on oltava?

    Kiinnityksen kohteen omistajan allekirjoittamasta valtakirjasta on ilmettävä asiamiehen nimi, kiinnityksen kohde ja kiinnityksen suuruus.

  • Heitänkö turhan panttikirjan roskiin?

    Panttikirjaa ei saa itse tuhota heittämällä roskiin tai polttamalla. Tuhoaminen ei poista kiinnitystä. Kiinnityksen kuolettamista on haettava Maanmittauslaitokselta.

  • Kannattaako hakea yhtä vai useampaa panttikirjaa?

    Mikäli panttikirjoja tarvitsee myöhemminkin lainan vakuudeksi, kannattaa hakea useampi kiinnitys. Pankki voi tällöin vapauttaa panttikirjoja uuteen lainaan sitä mukaa kun velkaa lyhentää. Mikäli on vain yksi panttikirja, sen voi käyttää uuden lainan vakuudeksi vasta sitten, kun koko laina on maksettu.

  • Kuinka suurelle euromäärälle kiinnityksen voi hakea?

    Hakija määrää itse rahamäärän. Kiinnityksen euromäärälle ei ole rajoituksia.

  • Miten Kiinteistövaihdannan palvelusta haetaan panttikirjaa?

    Kiinnitystä voi hakea Kiinteistövaihdannan palvelun kautta silloin, kun kiinnityksen hakijalle tai hakijoille on myönnetty lainhuuto kiinteistöön tai vuokraoikeus on kirjattu.

    Jos kiinteistökauppa tehdään verkkopalvelussa, kiinnityksiä voi hakea heti kaupanteon jälkeen.

    Kiinteistövaihdannan palvelussa voi hakea kerralla yhtä tai useampaa kiinnitystä kiinteistöön tai vuokraoikeuteen.

  • Mitä sähköinen panttikirja tarkoittaa?

    Sähköinen panttikirja tarkoittaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtyä merkintää, josta käy ilmi, että kiinnityksestä on annettu sähköinen panttikirja. Rekisteriin merkitään, kuka on sähköisen panttikirjan saaja. Sähköisestä panttikirjasta ei anneta hakijalle paperista panttikirjaa vaan vain päätös kiinnityksen vahvistamisesta.

     

  • Mitä tarkoittaa sähköisen panttikirjan saaja?

    Kun haet sähköistä kiinnitystä ja sinulla on tarkoituksena käyttää kiinnitystä lainan vakuutena, tulee saajaksi merkitä lainan myöntävä pankki. Tarkista pankin y-tunnus hakemista varten.

  • Olen myymässä kiinteistöäni. Pitääkö panttikirjat kuolettaa?

    Ei tarvitse. Voit luovuttaa kiinnitysten panttikirjat ostajalle, joka voi hyödyntää niitä tulevaisuudessa. Sähköisissä panttikirjoissa rekisteriin merkityn haltijan eli saajan on haettava saajamerkinnän muutosta eli sähköisen panttikirjan siirtoa.

  • Olen myynyt määräalan. Miten saan sen siirtymään ilman kantakiinteistön rasituksia?

    Kiinnitykset voidaan purkaa myydyn määräalan osalta niin, että ne jäävät rasittamaan vain kantakiinteistöä. Näin määräalan ostaja voi käyttää ostamaansa määräalaa omien kiinnitystensä kohteena. Tällöin on haettava yhteiskiinnityksen purkamista.

  • Olen ostanut lisää kiinteistöjä. Miten laajennan kiinnityksiä?

    Jo olemassa olevia kiinnityksiä on mahdollista laajentaa esimerkiksi ostettuun kiinteistöön, jotta kiinnitykset palvelevat paremmin kiinteistöjen omistajaa esimerkiksi luottoa haettaessa. Edellytyksenä on, että kiinteistöjen omistajat ja kiinnityksen kohteet ovat samat.

  • Panttikirja on kadonnut, mitä teen?

    Jos paperinen panttikirja on hävinnyt, asiakirjan kuolettamista haetaan kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudelta. Asiakirjan kuolettamisen lisäksi on haettava erikseen kiinnityksen kuolettamista tai haettava uusi, vanhaa vastaava sähköinen panttikirja Maanmittauslaitokselta.

    Kiinnitys voidaan kuolettaa tai uusi panttikirja voidaan myöntää vasta kun vanha panttikirja on kuoletettu.

  • Tarvitsen panttikirjan nopeasti. Voinko saada sen heti?

    Ikävä kyllä ei. Hakemuksen käsittelyssä tutkitaan, että kiinnitys voidaan myöntää hakijalle. Sähköisestä panttikirjasta tulee päätös laskun liitteenä, mutta sähköistä panttikirjaa voi käyttää heti, kun merkintä on rekisterissä.

    Kiinnityksen käsittelyä voi kiirehtiä perustellusta syystä.

  • Velat on maksettu ja panttikirja on saatu takaisin. Kuoletanko panttikirjan?

    Panttikirjan kuolettaminen ei ole välttämätöntä. Samaa panttikirjaa voi käyttää myöhemminkin velan vakuutena.

  • Kuinka kauan halkominen kestää?

    Halkomisten kestoajat vaihtelevat melko paljon. Aikaan vaikuttavat mm. halottavan alueen pinta-ala, jako-osakkaiden lukumäärä ja toimituksen riitaisuus. Halkomisten kestoaikojen mediaani on noin 12 kuukautta. Tämä pitenee huomattavasti, jos toimituksesta valitetaan maaoikeuteen.

  • Kuinka kauan lohkominen kestää?

    Keskimäärin lohkominen kestää noin 6 kuukautta siitä, kun toimitus on tullut vireille ja uusi lohkokiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.

  • Kuka maksaa halkomisen kustannukset?

    Kustannuksia määrätään useimmiten kaikille jaon osapuolille. Jos kiinteistö jaetaan kahteen yhtä arvokkaaseen osaan, jaetaan toimituskustannukset useimmiten puoliksi.

  • Mikä on edellytyksenä halkomisen suorittamiselle?

    Halkomisen hakijalla tulee olla lainhuuto omistusosuuteensa.

  • Milloin kannattaa hakea halkomista?

    Halkominen on kiinteistön osaomistajalle helpoin tapa saada kiinteistö jaetuksi. Kun halkomistoimitusta on haettu, maanmittausviranomainen huolehtii jaon etenemisestä ja suunnittelusta. Halkomalla saadaan kiinteistö pääsääntöisesti jaetuksi, vaikka joku jaon osapuolista vastustaisi jakamista.

  • Milloin kannattaa tehdä jakosopimus ja saada jako suoritetuksi lohkomalla?

    Jos tilan jakamisesta pystytään sopimaan ja halutaan nimenomaan tietty lopputulos. Jakosopimuksessa osakkaat keskenään sopivat sitovasti kunkin saamista tiluksista ja rajoista. Lohkomisessa toteutetaan osakkaiden hyväksymä ja tekemä jakosopimus sellaisenaan.

  • Mitä eroa on lohkomisella ja halkomisella?

    Kaupalla, vaihdolla tai lahjalla hankittu alue muodostetaan omaksi kiinteistöksi lohkomalla. Halkomisessa puretaan tilan yhteisomistus. Siinä jaetaan yhteisesti omistettu kiinteistö osakkaiden osuuksien mukaan uusiksi kiinteistöiksi.

  • Mitä halkominen maksaa?

    Halkomisen kiinteistötoimitusmaksu määräytyy sekä jaettavan alueen pinta-alan että muodostettavien rekisteriyksiköiden lukumäärän mukaan.

  • Mitä tarkoittaa omiin nimiin tai omalle varalle lohkominen?

    Maanomistaja voi erottaa omasta kiinteistöstä uuden tilan lohkomalla esimerkiksi tulevia myyntitarpeita varten. Lohkomisen jälkeen uuden tilan alue ja sen oikeudet ovat tiedossa. Tämä helpottaa kiinteistön myyntiä eteenpäin. Omiin nimiin lohkomisen saa vireille maanmittaustoimitushakemuksella.

  • Onko toimituskokoukseen osallistuttava?

    Jos kokouksessa käsitellään toimituksessa sovittavia asioita tai vanhoissa rajoissa on epäselvyyksiä, asianosaisen on hyvä olla paikalla. Jos et pääse paikalle, kannattaa ottaa yhteyttä toimitusinsinööriin ennen kokousta. Toisen henkilön voi myös valtuuttaa edustamaan itseään kokouksessa.

  • Siirtyvätkö myyjän kiinteistöön tekemät kiinnitykset lohkottavaan määräalaan?

    Myyjän kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset kohdistuvat myös määräalaan, ellei niitä ole vapautettu kaupanteon jälkeen. Vapauttaminen kannattaa hoitaa kaupan osapuolten kesken ennen lohkomista. Uuden kiinteistön vapauttaminen kiinnityksistä voidaan käsitellä myös toimituksessa, jos määräalan omistaja sitä pyytää.

  • Kuinka kauan vesijätön lunastus kestää?

    Vesijätön lunastusten kestoaika (hakemuksesta toimituksen rekisteröintiin) on ollut noin 8 kuukautta.

  • Mitä vesijättö maksaa?

    Vesijätöistä on tehty vähän kiinteistökauppoja. Vähiä kauppoja on usein ohjannut vesijätön lunastusten korvauskäytäntö. Lunastuksissa määrätyt korvaukset ovat olleet riippuvaisia siitä, millaiseen kiinteistöön vesijättö liitetään. Usein vesijättö lunastetaan ja liitetään rakennuspaikkaan, jolloin korvaus on rakennuspaikan lisäalueen hinta. Yleensä korvaus rakennuspaikkaan liitettävästä vesijätöstä on ollut 30 -100 prosenttia varsinaisen (kalliin) tonttimaan hinnasta. Korvauksen suuruus riippuu mm. vesijätön laadusta, määrästä ja siitä, tuottaako se rakennusoikeutta. Jos vesijättö liitetään maa- ja metsätalousmaahan, perustuu sen arvo maa- ja metsätalousalueen lisämaan hintaan.

  • Voiko maanomistaja hakea lunastustoimitusta korvauksen määräämiseksi?

    Kyllä voi. Maanomistaja voi mahdollisesti hakea korvauksia kunnan rakennuslautakunnan tekemän johdon sijoittamispäätöksen jälkeen tai luonnonsuojeluviranomaisen tekemän suojelupäätöksen (esim. luontotyypin rajaaminen tai eliölajin esiintymispaikan suojelu) seurauksena. Korvauksesta tulisi ensisijaisesti sopia, mutta jos sopimukseen ei päästä, voivat johdon rakentaja, maanomistaja ja suojeluviranomainen kukin hakea toimitusta korvauksen määräämiseksi. Korvausvelvollinen maksaa lähes aina toimituksen kustannukset, vaikka korvauksen saaja olisi hakijana.

  • Voiko toimitusinsinööri/lunastustoimikunta velvoittaa lunastajan teettämään joitakin toimenpiteitä esim. korjauksia?

    Ei voi. Toimituksessa voidaan määrätä vain rahakorvauksia, joilla voidaan sitten suorittaa korjaustoimenpiteet. Lunastaja ja luovuttaja voivat kuitenkin sopia lunastajan kustannuksella tehtävistä korjauksista.

  • Voiko toimitusinsinööriltä saada ehdotusta tai ennakkotietoa lunastuskorvauksesta?

    Ei voi. Toimitusinsinööri tai lunastustoimikunta tekevät asiassa vain päätöksen. Lunastaja ja luovuttaja voivat kylläkin esittää mielipiteensä korvauksesta. Toimitusinsinööriltä voi toki kysyä yleisiä periaatteita korvauksen perusteista.

  • Kuinka kauan toimituksen vireillepanosta kuluu tiealueiden haltuunottoon?

    Tavallisesti haltuunotto tapahtuu toimituksen alkukokouksen yhteydessä. Se pidetään yleensä 3 kuukauden kuluessa toimitushakemuksen jättämisestä.

  • Saako maantien suoja-alueella olla rakennuksia?

    Olemassa olevat rakennukset saavat olla suoja-alueella. Uudisrakentamista suoja-alueelle on rajoitettu, mutta ei täysin kielletty. Rakennuslupaa suoja-alueelle haettaessa kuullaan tienpitoviranomaista.

  • Ilmakuvausalue on merkattu valmiiksi – miksi aineistoja ei ole vielä mistään saatavilla?

    Ilmakuvauksen jälkeen yksittäiset ilmakuvat käsitellään hyödynnettävään muotoon, yhtenäiseksi kuvapohjaksi verkkopalveluihin ja paikkatiedon ammattilaisten käyttöön paikkatietojärjestelmissä. Tällaista kuvapohjaa kutsutaan ortokuvaksi tai ortokuvamosaiikiksi. Kuvista tehdään useita ominaisuuksiltaan eroavia ortokuvasarjoja, mm. valtakunnallisen metsäninventoinnin ja Maanmittauslaitoksen maastotiedon ylläpidon tarpeisiin. 

    Ortokuvasarjojen tuottaminen vie aikaa jo yksistään hyvin suurien datamäärien prosessoinnin vuoksi. Prosessointi ei ole kokonaan automaattista. Nämä toimenpiteet vievät yleensä 1-2 kuukautta aikaa yhden tuotantoalueen kuvauksen loppuun saattamisesta. Kun kuvat ovat saatavilla, tuotantoalueen statuksena on ” llmakuvatuotteet (ortot) saatavilla”.
     

  • Laserkeilausalue on merkattu valmiiksi – miksi aineistoja ei ole vielä mistään saatavilla?

    Tämä tarkoittaa, että laserkeilauslennot kyseisellä tuotantoalueella on saatu kaikki valmiiksi. Laserkeilaukset suorittaa konsultti. Tuotantoalueet ovat suuria ja dataa syntyy paljon. Niiden käsittely on hidasta. Konsultti toimittaa Maanmittauslaitokselle yhden tuotantoalueen kerrallaan. Tuotantoalue siirtyy tämän jälkeen laadunvalvontavaiheeseen. 

  • Maksaako laserkeilausaineisto jotain?

    Aineisto on maksutonta.

    Laserkeilausaineisto 2008-2019 ja myöhemmin myös Laser 0.5p. aineistoja voi ladata vapaasti Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta.

    Laser 5p. aineistojen jakeluun liittyvät käytänteet ovat työn alla. 

  • Mihin vuosittain ilmakuvattavien ja laserkeilattavien alueiden valinta perustuu?

    Vuodesta 2020 lähtien Maanmittauslaitoksen tilaamat ja suorittamat ilmakuvaukset ja laserkeilaukset perustuvat uusiin Kansallisiin ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmiin.

    Kansallisessa laserkeilausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta keilataan kuuden vuoden sykleissä. Vuosittain keilattavaa pinta-alaa on noin 55 000 km2 (n. 20 erillistä tuotantoaluetta / vuosi)

    Kansallisessa ilmakuvausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ilmakuvataan kolmen vuoden sykleissä. Vuosittain ilmakuvattavaa pinta-alaa on noin 110 000 km2 (n. 40 erillistä tuotantoaluetta / vuosi). Puolet kuvauksista tehdään keväällä (ennen lehtiä puissa) ja toinen puoli kesällä, kun puissa on jo täydet lehdet.

  • Miksi joidenkin karttalehtien alueella pistetiheys on pienempi (0.3 pistettä neliölle)?

    Karttalehdet, joilla sijaitsee aluevalvontalain 14 § mukaisia rajoitealueita, kaikki laserkeilausaineistot on harvennettu pistetiheyteen 0.3 pistettä neliölle.

    Alkuperäisen, tarkan aineiston voi saada käyttöönsä vain hakemalla lupaa Puolustusvoimilta. Maanmittauslaitos ei voi myöntää lupaa tarkemman aineiston käyttöön em. rajoitealueilta.
     

  • Miksi niin moni ilmakuvausalue on aloittamatta?

    Ilmakuvauksista osa aloitetaan jo varhain keväällä. Osa ilmakuvauksista aloitetaan vasta sitten, kun puissa on täydet lehdet. 

    Ilmakuvaamisen onnistuminen edellyttää hyviä sääolosuhteita. Toisinaan voidaan joutua odottamaan useita viikkoja, että halutulla tuotantoalueella sääolosuhteet mahdollistavat ilmakuvaamisen.

    Kevätilmakuvaukset aloitetaan usein huhtikuun alusta lähtien ja kesäilmakuvaukset noin juhannuksesta. Ilmakuvauskausi jatkuu yleensä elokuun loppupuolelle asti.
     

  • Miksi niin moni laserkeilausalue on aloittamatta?

    Laserkeilauksia voidaan tehdä joko varhain keväällä, kun puissa ei ole vielä lainkaan lehtiä tai vasta sitten kun puissa on täydet lehdet. Toisinaan kevään aikaikkuna keilausten suorittamiseen on niin lyhyt, että keilauksen suorittaminen kannattaa jättää kesään.

    Kevään laserkeilauksia tehdään pääosin maalis-huhtikuussa ja kesälaserkeilauksia kesäkuun puolestavälistä elokuun loppuun.
     

  • Millaisia pisteluokkia laserkeilausaineistoissa on?

    Laser 5p. aineiston luokittelu on kuvattu Laser 5p. tuotekuvauksessa. Samat luokittelu koskee myös Laser 0.5p. aineistoa.

    Laserkeilausaineisto 2008-2019 tuotekuvauksesta löydät näiden aineistojen pisteluokittelun.

    Tuotekuvaukset löydät täältä. Huomioithan, että kuvaukset saattavat olla vielä puutteellisia, niitä täydennetään kesän 2020 aikana. 
     

  • Mistä ja miten laserkeilausaineistot ovat saatavilla?

    Uuden kansallisen laserkeilausohjelman aineistoa on saatavilla syksyllä 2020. Aineiston jakeluun liittyvät käytänteet ovat työn alla (tilanne kesäkuussa 2020). 

    Aineistosta tehdään lisäksi harvennettu aineisto (0.5 pistettä neliölle), joka on myöhemmin ladattavissa Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta.
     

  • Mitä eroa on Maanmittauslaitoksen eri laserkeilausaineistoilla?

    Maanmittauslaitos on tuottanut laserkeilausaineistoja vuodesta 2008 lähtien. Näitä keilauksia, joiden pistetiheys on 0.5 pistettä neliölle, on tehty vuoteen 2019 asti. Lue lisää Laserkeilausaineisto 2008-2019 tuotekuvauksesta. Eri vuosien keilausalueet näet indeksistä.

    Laseraineisto 0.5p. on uuden Kansallisen laserkeilausohjelman mukaisesta aineistosta harvennettu versio. Aineiston pistetiheys on 0.5 pistettä neliölle. 

    Kuluvan vuoden Kansallisen keilausohjelman etenemistä pääset seuraamaan Maanmittauslaitoksen tilannekuvapalvelusta.
     

  • Mitä tarkoittaa laserkeilausalueella merkintä ”laadunvalvonta valmis”?

    Maanmittauslaitos tekee laserkeilaustuotantoalueelle kattavan laaduntarkastuksen. Vasta tämän jälkeen aineistot luovutetaan Maanmittauslaitokselta eteenpäin.

    Laserkeilausaineistoja valmistuu laaduntarkastuksesta tuotantoalue kerrallaan. Kaikki kyseisen vuoden tuotantoalueet pyritään laatutarkastamaan vuoden loppuun mennessä.
     

  • Kuka voi hakea lainhuutoa, jos kiinteistöllä on monta omistajaa?

    Yksi omistajista tai asiamies voi hakea lainhuutoa. Valtakirjaa ei lainhuudon hakemista varten tarvita.

  • Lähiomaiseni kuoli, mitä on muistettava tehdä?

    Jos vainaja omisti kiinteistön, tarvitset perunkirjoitusta varten lainhuutotodistuksen ja mahdollisesti rasitustodistuksen. Tiedot saa kiinteistötunnuksella, jotka löydät kiinteistöveroilmoituksesta.

  • Miksi lainhuutoa on haettava? Onko lainhuutoa pakko hakea?

    Jokainen on velvollinen hakemaan lainhuutoa saamalleen kiinteistölle, määräalalle tai määräosalle. Lainhuudatusvelvollisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että yhteisöjä.

    Lainhuuto kannattaa hakea selvyyden vuoksi myös joissakin erityistapauksissa (selvennyslainhuuto).

  • Mikä on lainhuuto?

    Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

  • Mikä on täydennyspyyntö ja miksi sain sellaisen?

    Hakemuksen käsittelijä pyytää joissain tapauksissa täydennyksiä jo toimitettuihin dokumentteihin, kun hakemus on puutteellinen tai sen mukana ei ole toimitettu kaikkia tarvittavia liitteitä.

    Lainhuutoa ei myönnetä, jos kaikkia pyydettyjä liitteitä ei ole toimitettu. Hakemuksessa olevat puutteet pidentävät käsittelyaikaa.

  • Miten kauan lainhuutohakemukseni käsittely kestää?

    Hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään katkeamaton omistusketju edellisestä myönnetystä lainhuudosta uuteen omistajaan. Arvio käsittelyajasta on yksi kuukausi.

  • Mitä asiakirjoja liitän lainhuutohakemukseen?

    Lainhuutohakemuksen mukana toimitettavat liitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Hakemuksen käsittelijä pyytää joissain tapauksissa täydennyksiä jo toimitettuihin dokumentteihin. Lisätietoa liitteistä.

  • Mitä tapahtuu, jos en hae lainhuutoa 6 kuukaudessa?

    Mikäli lainhuutoa ei ole haettu ja varainsiirtoveroa maksettu 6 kuukaudessa luovutuksesta, joutuu maksamaan korotettua varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveron määrä nousee alkuperäisen veron määrästä puolivuosittain 20 %. Vero kasvaa enintään kaksinkertaiseksi.

    Veroa maksetaan 4 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lainhuudon saaminen edellyttää, että vero on maksettu.

    Lainhuutoa kannattaa hakea ajoissa, jotta sinusta tulee virallisesti kiinteistön omistaja. Lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto on myös edellytyksenä kiinnityksen hakemiselle.

  • Mitä teen, kun alkuperäinen saantokirja on hukassa?

    Mikäli lainhuudon hakija ei voi esittää alkuperäistä kauppakirjaa tai muuta saantokirjaa, vaan hallussa on vain kopio, on mahdollista hakea kuulutuslainhuutoa. Kuulutuslainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin lainhuutoakin, mutta hakijan kauppaa tms. saantoa kuulutetaan sekä virallisessa lehdessä, paikallisissa lehdissä että Maanmittauslaitoksen ilmoitustaululla kuusi kuukautta.

    Mikäli kukaan ei osoita parempaa oikeutta kiinteistöön kuulutuksen aikana, lainhuuto myönnetään hakijalle.

    Kuulutuslainhuutoa voi hakea myös, mikäli hakija on omistajana hallinnut kiinteistöä viimeisen 10 vuoden ajan, eikä ole syytä olettaa että jollakin toisella on parempi oikeus kiinteistöön. Hakijan on itse hoidettava kuulutukset ja niiden kustannukset.

  • Onko kuolinpesä pakko jakaa, jotta saadaan lainhuuto?

    Kuolinpesää ei ole pakko jakaa lainhuudon kirjaamista varten, vaan jakamaton kuolinpesä voi hakea kiinteistölle ns. selvennyslainhuudon.

    Hakemuksen saantokirjana toimitetaan vainajan perukirja liitteineen. Tällöin jakamattoman kuolinpesän ei myyntitilanteessa tarvitse antaa vainajan perukirjaa liitteineen ostajalle lainhuudon hakemista varten.

  • Onko myyjä kiinteistön omistaja?

    Ennen kauppaa kannattaa selvittää myyjän omistusoikeus ostettavaan kohteeseen. Myyjän on esitettävä kiinteistöstä tai kiinteistön määräalasta lainhuutotodistus, josta käy ilmi lainhuutorekisteriin merkitty kiinteistön omistaja, tai muu selvitys omistusoikeudesta. Lainhuutotodistuksen tulisi olla mahdollisimman tuore.

    Tutustu myös ostajan ja myyjän muistilistaan.

  • Pitääkö sähköliittymästä maksaa varainsiirtoveroa?

    Mikäli kiinteistön kaupassa luovutettavalle sähköliittymälle on eritelty kauppakirjassa kauppahinta eikä sen osalta ole maksettu varainsiirtoveroa, on esitettävä selvitystä siitä, onko liittymämaksu liittymäehtojen mukaan palautuskelpoinen.

    Mikäli liittymämaksu on palautuskelpoinen, ei veroa vaadita maksettavaksi liittymän kauppahinnan osalta. Sama koskee myös vesi- ja viemäriliittymiäkin silloin, kun kiinteistö luovutetaan liittymineen.

  • Saako myyjä luovuttaa kiinteistön yksin?

    Yhteiseksi kodiksi tarkoitettu kiinteistö voidaan myydä vain puolison suostumuksella, vaikka myyjä omistaisikin kiinteistön yksin.

    Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on luovutettava kiinteistö yhdessä

  • Voiko lainhuudon kirjata perustettavan yhtiön lukuun?

    Kyllä voi. Lainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin muissakin tapauksissa, eli kuuden kuukauden kuluessa luovutuspäivästä.

    Jos yhtiötä ei ole vielä perustettu lainhuutoa haettaessa, eikä luovutuskirjan allekirjoittamisesta ole vielä kulunut kahta vuotta, lainhuutohakemus jätetään lepäämään. Lepäämään jättämisen määräaika on kaksi vuotta luovutuskirjan allekirjoittamisesta lukien. Määräpäivään mennessä hakijan tulee esittää selvitys siitä, että vastuu luovutuksesta on siirtynyt perustetulle yhtiölle. Muussa tapauksessa lainhuuto myönnetään perustettavan yhtiön lukuun sopimuksen tehneelle.

  • Voiko lainhuudon saada määrätyn hakuajan jälkeen?

    Kyllä voi ja lainhuutoa pitää hakea vaikka kuuden kuukauden määräaika olisi jo kulunut.

  • Voiko saman kiinteistön myydä kahteen kertaan?

    Kiinteistön myöhempi ostaja voi saada kiinteistön omistukseensa, jos ensimmäinen ostaja ei ole hakenut lainhuutoa eli omistusoikeuden kirjaamista, eikä myöhempi ostaja tiennyt aikaisemmasta luovutuksesta.

  • Mikä on käyttöoikeusyksikkö?

    Oikeudet ja rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä. Tieoikeuksien lisäksi käyttöoikeusyksikköinä rekisteriin merkitään esimerkiksi venevalkamat, kaivot tai voimalinjat.

  • Mikä on rasitustodistuksessa näkyvä laitostunnus?

    Laitostunnus on rasitustodistuksessa näkyvä tunnus kiinnityskelpoisesta vuokraoikeudesta.

    Kirjaamisen yhteydessä annetaan vuokraoikeuden yksilöivä laitostunnus, joka muodostuu kiinteistötunnuksesta, L-kirjaimesta ja numerotunnisteesta (esim. 999-8-77-6-L1). Laitostunnuksen avulla vuokraoikeudesta voi tilata rasitustodistuksen, josta käyvät ilmi vuokraoikeuteen kohdistuvat kiinnitykset.

  • Milloin omistajatiedot ovat maksullisia?

    Kirjallisesti luovutetut omistajatiedot ovat aina maksullisia. Lisäksi yli 10 kiinteistön omistajatiedot sisältävistä selvityksistä peritään maksu.

  • Mitä tietoja näkyy rasitustodistuksessa?

    Rasitustodistuksesta näkee onko kiinteistöllä esimerkiksi panttikirjoja tai kirjattuja vuokraoikeuksia.

  • Näkyykö karttaotteessa rajanaapureiden tiedot?

    Rajanaapurien tietoja ei näy kiinteistörekisterin karttaotteessa. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

  • Saanko kiinteistörekisterin karttaotteen vanhoilla rajoilla?

    Kiinteistötietorekisterin karttaotteessa näkyvät tulostuspäivänä voimassa olevat rajat. Vanhoja rajoja voi kuitenkin selvittää asiakaspalvelusta.

  • Saanko kiinteistörekisterin karttaotteeseen rajamitat?

    Rajamitat eivät näy karttaotteessa, mutta niitä voi selvittää toimitusasiakirjoista. Tiedot löytyvät kiinteistötunnuksen avulla. Ota yhteyttä asiakaspalveluun sähköisellä lomakkeella.

  • Saanko lainhuutotodistuksen lakanneelta kiinteistöltä?

    Lainhuutotodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä. Vanhoja lainhuutoasiakirjoja joulukuusta 1993 alkaen voi tilata Maanmittauslaitoksesta. Sitä vanhemmat asiakirjat tilataan Kansallisarkistosta.

  • Saanko rasitustodistuksen lakanneelta kiinteistöltä?

    Rasitustodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä.

  • Tarvitsen kiinteistön myyntiä varten kiinteistörekisteriotteen, lainhuutotodistuksen ja rasitustodistuksen. Voinko tilata ne puhelimitse tai sähköpostilla?

    Otteita voi ostaa asiointipalvelusta, jolloin ne ovat myös edullisempia kuin asiakaspalvelusta tilattaessa. 
    Asiointipalvelun käyttö edellyttää tunnistautumista, jos tähän ei ole mahdollisuutta, voit tilata otteet sähköisellä lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelusta. Selvitä kiinteistötunnus ennen kuin teet tilauksen. Toimitamme otteet ja todistukset postilla tai sähköpostilla.

  • Tarvitsen vain yhden kiinteistön omistajatiedon, miten toimin?

    Yhden omistajatiedon saa soittamalla asiakaspalveluumme. Selvitä kiinteistötunnus ennen yhteydenottoa.

  • Voidaanko omistuksia hakea henkilötiedoilla?

    Omat omistukset voit katsoa maksutta asiointipalvelusta. Omia omistuksia voi hakea myös asiakaspalvelussa nimellä ja henkilötunnuksella. Kysyjän on tällöin esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus.
     

  • Voiko asiakaspalveluun tulla tutkimaan lainhuutorekisteriä?

    Asiakaspalvelupisteissämme ei ole tietokoneita asiakaskäyttöön. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

  • Miksi kiinteistörekisteriotteeseen ei ole merkitty kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeutta ei välttämättä ole perustettu tai kulkeminen perustuu oikeuteen, jota ei merkitä kiinteistörekisteriin.

  • Mikä on Paikkatietoalusta?

    Paikkatietoalusta on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä palvelu, joka palvelee tällä hetkellä tiedonkäyttäjiä sekä kuntia ja muita paikkatiedon tiedontuottajia. Tarjoamme tiedontuottajien käyttöön beta.paikkatietoalusta.fi-sivuston palveluja sekä erilaisia materiaaleja ja kanavia, jotka tukevat paikkatietojen laadun parantamista. Myöhemmin tänä vuonna avautuu Paikkatietoalustan tuotantoversio. Paikkatietoalusta on osa palveluketjua, joka tuottaa hyötyä paikkatietoa tarvitseville ekosysteemeille, kuten liikenne ja biotalous. Yhteistyötä tehdään tiiviisti muiden alan hankkeiden kanssa kotimaassa sekä ulkomailla.

  • Miten Paikkatietoalusta on syntynyt?

    Vuosina 2017-2019 toteutettu Julkisen hallinnon yhteinen Paikkatietoalusta -hanke perustettiin siksi, että valtion ja sen aluehallinnon, maakuntien ja kuntien paikkatietoja saataisiin yhteentoimivammiksi. Yhtenäistämistä tehtiin yhteiskehittämisenä ja luomalla yhteisiä työkaluja, kuten paikkatiedon mallinnuksia ja luomalla beta-palveluja, joiden avulla voidaan parantaa paikkatiedon laatua.

    Hankkeen aikana avattiin beta.paikkatietoalusta.fi-sivusto, jossa palvelut ovat kokeiltavana.

    Paikkatiedon tietomalleihin voit tutustua tarkemmin täällä. 

    Hankkeen vastuutahoksi osoitettiin maa- ja metsätalousministeriö ja hanke koostui kahdeksasta osahankkeesta. Niiden työstämisestä vastasivat ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Maanmittauslaitos, jotka toteuttivat hankkeita yhdessä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa.  

    Hankkeessa aloitettua työtä jatketaan Paikkatietoalustan kehittämisen osalta Maanmittauslaitoksella, yhteistyössä muiden viranomaisten ja kuntien kanssa. Hankkeen aikana käynnistetty, kuntien ja viranomaisten yhteistyötä vahvistava Paikkatietoalustan kuntafoorumi jatkaa toimintaa.  

  • Miten saan tietoa Paikkatietoalustan palveluiden kehittymisestä?

    Tietoa Paikkatietoalustan kehittämisestä jaetaan Maanmittauslaitoksen ja Paikkatietoalustan viestintäkanavien kautta. Ajankohtaiset tiedotteet ja palvelut löydät Paikkatietoalustaa koskevalta tietosivulta

    Löydät meidät myös Twitteristä ja YouTubesta. Kannattaa tilata noin kerran kahdessa kuukaudessa julkaistava Paikkatietoalustan uutiskirje, voit tehdä tilauksen tästä.

    Käyttöönottovaihetta varten tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut ovat saatavilla, lähetä tukipyyntö osoitteeseen tuki@paikkatietoalusta.fi tai lomakkeella, jonka löydät Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristöstä. Avaa lomake sivuston alareunasta.

    Kysymyksiä ja palautetta voi lähettää osoitteeseen info@paikkatietoalusta.fi.

  • Miten turvallisuus on otettu Paikkatietoalustassa huomioon?

    Paikkatietoalustan tuotteet ja palvelut rakennetaan vastaamaan nykyajan tarpeita myös turvallisuusnäkökulmasta.

    Suurin osa Paikkatietoalustalta saatavasta tiedosta on käyttäjille maksutonta ja vapaasti hyödynnettävää, pois lukien turvaluokiteltu tieto, jonka käyttö rajoitetaan viranomaisille.

    Paikkatietoalusta perustuu hajautettuun ylläpitoon eli tiedontuottajat vastaavat tietojensa säilytyksestä kuten tähänkin saakka. Koontitietokantojen osalta (kuten Kansallinen maastotietokanta) tietojen säilytyksestä vastaa operaattorina Maanmittauslaitos.

    Kuntien paikkatiedon hallinnan turvallisuustyön tueksi tuotetaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä sisältävää materiaalia, jota valmistellaan kevään 2020 aikana yhteistyössä kuntien ja turvallisuusviranomaisten kanssa.

    Voit kysyä tarkempia kysymyksiä Paikkatietoalustan turvallisuudesta sähköpostitse paikkatietoturvallisuus@maanmittauslaitos.fi. Vastaamme kysymyksiin muutaman päivän kuluessa (pois lukien loma-ajat).

  • Mitä aineistoja Paikkatietoalustalta saa?

    Paikkatietoalustalta saa lähitulevaisuudessa käyttöön seuraavat aineistot:

    • Rakennusten 2D-kivijalkavektorit
    • Rakennusten 3D-ilmentymät
    • Rakennelmat 
    • Hydrografia
    • Maankäyttö ja maanpeite
    • Liikenneverkot
    • Osoitteet
    • Paikannimet

    Tallennettujen aineistojen kohteet saavat automaattisesti pysyvän tunnisteen, jonka avulla kohteisiin voidaan yhdistää muuta tietoa paljon nykyistä helpommin. Pysyvän tunnisteen avulla hoidetaan myös historiatietojen hallinta. Aineistosta voi tehdä jatkossa myös aikasarjoja eli seurata muutosta.

    Jatkossa asiakkaat voivat ottaa pysyvän tunnisteen avulla myös pelkät muutostiedot, jolloin aineistojen ylläpito asiakasjärjestelmissä helpottuu ja läpimenoajat lyhentyvät. Pysyvän tunnisteen avulla on mahdollista linkittää muita tietoja kohteisiin, esimerkiksi tierekisterin kohteita tielinkkeihin tai BIM-malleja rakennuksiin.

    Kansallisen laserkeilausohjelman myötä tuotetaan entistä tarkempaa dataa ja tämän myötä tulevat saataville myös 3D-rakennustiedot, joten kuntien ei tarvitse välttämättä hankkia omaa keilausta tai tehdä itse 3D-rakennusten muodostamista.

    Lue lisää kansallisesta laser- ja ilmakuvausohjelmasta

    Lue lisää maastotietoaineiston laadunhallinnasta

  • Mitä hyötyä Paikkatietoalustasta on?

    Kun Paikkatietoalustan palvelut täydentyvät ja mukaan saadaan erilaisia tiedontuottajia, muodostuu Paikkatietoalustasta kansallinen paikkatiedon hyödyntämispiste. Paikkatietoalusta kytketään osaksi erilaisia yhteentoimivaa paikkatietoa hyödyntäviä ekosysteemejä. Kun kokonaisuus toimii, tiedon saatavuus ja sen laatu paranevat, palveluiden kehittäminen sujuvoituu ja kustannuksia säästyy.

    Yhteiskunnan kannalta koko maan kattavat, koneluettavat ja ajantasaiset paikkatiedot ovat kriittinen menestystekijä digitalisaation läpiviennissä. Paikkatietoalusta auttaa tämän tavoitteen toteutumisessa, esimerkiksi Laatuvahti-palvelu tukee paikkatiedon tuottajia tiedon laadun ja kansallisen yhteentoimivuuden parantamisessa. Yhtenäiset aineistot vähentävät muun muassa kuntien omaa työtä tulevaisuudessa.

    Tutustu tiedontuottajien palveluihin ja tarkempiin hyötyihin

    Paikkatietoalustan hakemisto, rajapintapalvelut ja Tiedonyhdistämispalvelu voivat auttaa erilaisissa prosesseissa ja tehdä paikkatietojen käytöstä helpompaa. Testaa palveluita ja anna niistä palautetta.

    Voit tutustua palveluihin tarkemmin osoitteessa beta.paikkatietoalusta.fi.

  • Mitä Paikkatietoalustalla tapahtuu vuonna 2020?

    Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut Paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpanijaksi Maanmittauslaitoksen rahoittamalla Paikkatietoalusta-hankkeen jälkeistä tuotantoa ja kehittämistä. Tämän seurauksena Paikkatietoalustan kehittämistä jatketaan Maanmittauslaitoksen Paikkatiedot tehokäyttöön -ohjelmassa. Sen puitteissa jatkuu myös Kansallisen maastotietokannan kehittäminen.

    Tavoitteena on valmistautua osoitetietojärjestelmän tuotannolliseen käyttöönottoon ja jatkaa tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa, jotta osoitteiden laadun parantaminen jatkuu. Edistämme myös rakennusten tietoihin liittyvien virheiden korjaamista yhdessä kuntien ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Paikkatietoalustan kuntafoorumi jatkaa tärkeänä yhteistyön kanavana kuntien kanssa.

    Nykyisten verkkopalveluiden kehittämistä jatketaan ja palveluissa tapahtuvista muutoksista viestitään tiedontuottajille. Paikkatietoalustan tuotantoversio avautuu vuoden 2020 aikana. Se tarkoittaa, että kunnat voivat ylläpitää hajautetusti rakennustietoja ja lisäksi rakennetaan esimerkiksi tieliikenneverkkoratkaisua Väyläviraston käyttöön.

    Lisätietoa kehittämisestä saat Paikkatietoalustan uutiskirjeen kautta. Tilaa uutiskirje tästä.

  • Mitä palveluita Paikkatietoalustalta saa?

    Paikkatietoalusta tarjoaa kunnille ja muille tiedontuottajille useita erilaisia paikkatietojen yhteentoimivuutta vahvistavia palveluja, joista osa jää beta-versioiksi ja osa viedään tuotantoon. Maanmittauslaitos jatkaa omalta osaltaan Paikkatietoalusta-hankkeen aikana lanseerattujen rajapintapalveluiden ylläpitoa ja kehittämistä. Osa palveluista vaatii kirjautumisen, joitakin voi käyttää vapaasti. Palvelut ja rajanpinnat löytyvät Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristöstä.

    Uusista palveluista ja nykyisten palveluiden kehittämisestä saa tietoa Paikkatietoalustan viestintäkanavien kautta:

    Palveluiden käyttöön saat tukea sähköpostitse tuki@paikkatietoalusta.fi

  • Kuinka ajantasaisia aineistot Paikkatietoikkunassa ovat?

    Paikkatietoikkunaan tuodaan kaikki aineistot rajapintoina suoraan tiedontuottajilta, mikä tarkoittaa, että aineistot ovat yhtä ajantasaisia kuin tiedontuottajan tarjoamassa palvelussa. Parhaimmillaan ne ovat siis lähes reaaliaikaisia, mutta toisinaan aineistot säilyvät samanlaisina vuosia. Jos havaitset selvästi vanhoja aineistoja, voit kertoa niistä meille tai suoraan tiedontuottajalle. 

  • Mikä on Paikkatietoikkuna?

    V: Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä karttapalvelu, jossa voit esimerkiksi katsella eri organisaatioiden paikkatietoja Suomesta, luoda teemakarttoja tai julkaista kartan omilla verkkosivuillasi. Karttapalvelussa on noin 1600 eri karttatasoa 60 eri organisaatiolta. Palvelu on avattu vuonna 2009. 

    Siirry tästä Paikkatietoikkunaan: www.paikkatietoikkuna.fi ja lue lisää Paikkatietoikkunasta vaikkapa Tietoa Maasta lehden artikkelista: https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/ajankohtaista/lehdet-ja-julkaisut/tietoa-maasta/paikkatietoikkuna-avaa-kartat.

  • Mistä aineistot tulevat Paikkatietoikkunaan?

    Aineistot tuodaan Paikkatietoikkunaan rajapintoina suoraan tiedontuottajilta, esimerkiksi kuntien tai valtakunnallisten organisaatioiden rajapintapalveluista. Paikkatietoikkuna ei tuota lainkaan omia aineistoja: yleensä kysymykset liittyen aineistojen ajantasaisuuteen ohjaamme suoraan tiedontuottajille. Joskus kysymyksessä voi olla toki myös Paikkatietoikkunan oma häiriö. 

    Kirjautunut käyttäjä voi myös ladata Paikkatietoikkunaan omia aineistojaan.

    Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

  • Miten vaihdan karttatasojen värejä?

    Voit vaihtaa omien tasojen, omien aineistojen ja vektorimuotoisten aineistojen tyyliä. Karttatasovalikossa välilehdellä "Valitut tasot" klikkaa kohdassa "Tyylit" kynän kuvaa. Voit tästä vaihtaa oletustyylin haluamaksesi. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

    Rasteriaineistojen tyyliä ei voi muuttaa.

     

  • Organisaationi julkaisee avoimia rajapintoja, joista voisi olla hyötyä monelle. Kannattaako ne julkaista Paikkatietoikkunassa?

    Paikkatietoikkunassa kannattaa julkaista etenkin kaikki INSPIRE-direktiivin mukaiset rajapinnat, mutta myös muut avoimet paikkatietorajapinnat. Paikkatietoikkuna kokoaa yhteen etenkin kansalliset mutta myös paikalliset aineistot kautta maan, ja sitä käyttää noin 3000 käyttäjää päivittäin. Saat siis Paikkatietoikkunan kautta aineistoillesi niiden ansaitsemaa näkyvyyttä ja tunnettuutta. Paikkatietoikkunassa käyttäjien on helppo tarkastella eri tiedontuottajien aineistoja selaimessa päällekkäin ilman että käyttäjän tarvitsee asentaa mitään erillistä ohjelmaa omalle koneelleen. Myös ammattikäyttäjät löytävät aineistosi helposti Paikkatietoikkunasta. Kysy lisää Paikkatietoikkunan tuesta: paikkatietoikkuna@maanmittauslaitos.fi

  • Voiko Paikkatietoikkunasta ladata aineistoja?

    Kyllä, voit ladata itsellesi joidenkin aineistojen kohdetiedot taulukkoon. Toistaiseksi ei ole mahdollista ladata aineistoja paikkatietomuodossa. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

    Valitse haluamasi vektoriaineisto ja zoomaa kartalla sille alueelle, miltä haluat aineiston kohdetiedot ladata. Klikkaa sitten palvelun oikeassa alakulmassa kohtaa "Kohdetiedot", jolloin näkyviin tulevat valittujen aineistojen kohdetiedot. Valitse se välilehti, jolla haluamasi aineisto on. Tarkista, että kaikki haluamasi kohdetiedot ovat esillä. Klikkaa sitten "Aineiston vienti" ja valitse avautuvassa ikkunassa missä muodossa ja mitkä tiedot haluat mukaan. Klikkaa sitten "Vie" ja aineisto latautuu koneellesi. 

     

  • Voinko jakaa oman karttanäkymäni kaverille?

    Kyllä. Voit jakaa oman karttanäkymäsi kahdella tavalla. Helpointa on jakaa linkki Paikkatietoikkunaan. Toinen vaihtoehto on luoda karttajulkaisu, jonka voit upottaa haluamallesi verkkosivulle. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

  • Voinko julkaista organisaationi avoimet aineistot Paikkatietoikkunassa?

    Kyllä, hyvin todennäköisesti voit julkaista aineistosi Paikkatietoikkunaan, kunhan ne on jaettu rajapintana. Käytännössä julkaisun tekee Paikkatietoikkunan ylläpito, jolle organisaatiosi tulee välittää tarvittavat tiedot. Paikkatietoikkunan tiedontuottajia tällä hetkellä ovat muun muassa kunnat, maakuntien liitot, kansalliset instituutiot kuten SYKE ja LUKE, mutta myös yritykset ja yhdistykset. Ole yhteydessä Paikkatietoikkunan tukeen paikkatietoikkuna@maanmittauslaitos.fi niin katsotaan tarkemmin käytännön toteutusta. 

  • Kuka maksaa rajankäynnin toimituskustannukset?

    Useimmiten kustannukset jaetaan puoliksi rajanaapureiden kesken. Rajankäynti hyödyntää maanomistajia molemmin puolin rajaa.

  • Miten määritetään maantiealueen ja kiinteistön välinen raja?

    Maantielain 2 §:n mukaan tiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle tien uloimman rakenteen (oja, luiska, leikkaus) ulkoreunasta.

  • Voiko ojan rakentaa kiinteistörajalle ilman naapurin suostumusta?

    Vain oman kiinteistön alueelle voi rakentaa ojan ilman naapurin suostumusta.

  • Voiko rajalinjalta kaataa puita ilman naapurin suostumusta?

    Metsämaalla (ei rakennuspaikan alueella tai pihamaalla, vaikka olisi puustoa) saa raja-aukon avata enintään 1,5 m leveäksi (75 cm rajan molemmin puolin) ilman naapurin suostumusta. Raivauksesta on ilmoitettava naapurille etukäteen.

  • Kiinteistöni rajoittuu maantiehen, eikä minulla ole liittymää. Miten toimin?

    Liittymän tekeminen vaatii liittymäluvan. Liittymälupaa haetaan ELY-keskukselta.

  • Kuka maksaa yksityistietoimituksen kustannukset?

    Yleensä toimituksen hakija, mutta joitain lakisääteisiä poikkeuksia on.

  • Miksi kannattaa hakea rasite- tai yksityistietoimitusta?

    Tie- ja rasiteoikeudet ovat kiinteistökohtaisia ja ne on merkitty kiinteistörekisteriin. Näin ollen rasiteoikeudet eivät ole riippuvaisia kiinteistöjen omistussuhteista. Jos kahden kiinteistön omistajat sopivat esim. venevalkaman käytöstä toisen maalla, ei sopimus välttämättä sido kiinteistön uutta omistajaa. Sen sijaan rasiteoikeus säilyy automaattisesti, vaikka kiinteistö vaihtaisi omistajaa.

  • Miksi kulkuoikeuden leveyttä ei ole merkitty kiinteistörekisteriin?

    On mahdollista, että leveyttä ei ole määritelty tai tieto puuttuu rekisteristä. Tällöin leveys täytyy selvittää arkistotutkimusten avulla tai yksityistietoimituksessa.

  • Mikä on tilustie?

    Tilustie on maastossa kulkeva tie, jota käyttää maanomistaja. Muiden kiinteistöjen omistajilla ei ole oikeutta tilustien käyttöön.

  • Mikä on yksityistie?

    Yksityistie on yksityisellä maalla kulkeva tie, johon jollain toisella kiinteistöllä on tieoikeus. Yksityistietä voi hallinnoida tiekunta. Tiekunnan tien käyttäjäksi pääsee ottamalla yhteyttä suoraan tiekuntaan. Oikeus käyttää tiekunnan tietä ei näy kiinteistörekisteriotteella.

  • Milloin tiekunta kannattaa perustaa?

    Tiekunta kannattaa yleensä perustaa, jos tieosakkaita on useita ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa.

  • Milloin voin kulkea toisen mailla ilman lupaa?

    Luonnossa voi liikkua jokamiehenoikeutta käyttämällä, kunhan ei siitä ei aiheudu haittaa tai häiriötä. Joukkotapahtumien, kuten erä-, hiihto- ja suunnistuskilpailujen järjestämiseen on hankittava maanomistajan suostumus sekä tehtävä ilmoitus poliisille. Tietoja kiinteistön omistajasta saat asiakaspalvelustamme.

  • Mistä saan selville kiinteistöön liittyvät kulkuoikeudet?

    Tietoja kiinteistön kulkuoikeuksista saat asiakaspalvelustamme.

  • Miten saan selville, millä kiinteistöillä on kulkuoikeus maillani olevalla tiellä?

    Kulkuoikeus voi perustua moneen asiaan. Ota yhteyttä asiakaspalveluun asian selvittämiseksi.

  • Miten selvitän, mistä kiinteistölleni on kulkuoikeus?

    Tieoikeus voi näkyä kiinteistörekisteriotteelta tai -kartalta. Joissakin tapauksissa tieoikeus voidaan selvittää arkistotutkimuksena, joka on tilattava asiakaspalvelusta. Joskus kulkuoikeuden selvittäminen vaatii yksityistietoimituksen.
    Ota tarvittaessa yhteyttä asiakaspalveluumme.

  • Miten tienpitokustannukset kannattaa jakaa?

    Osakkaat voivat sopia keskenään kustannusten jakamisesta. Tienpitokustannusten jakamisesta löytyy myös valtakunnalliset ohjeet.

    Tiekunta kannattaa perustaa, jos tieosakkaita on paljon ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa.

  • Mitä teen, jos kiinteistöllä ei ole kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeus voidaan perustaa yksityistietoimituksessa. Kertaluontoiset kulkemiset voi sopia suoraan maanomistajan kanssa.

  • Mitä yksityistietoimitus maksaa?

    Toimituksen hinta perustuu tyypillisesti tien pituuteen ja rasitettujen kiinteistöjen lukumäärään. Etukäteen tehty kirjallinen sopimus pienentää toimitusmaksua. Tietoimituksen maksuista vastaa yleensä hakija tai tiekunta.

  • Sisältyvätkö ojat tieoikeuden viralliseen leveyteen?

    Kyllä. Tiealueeseen kuuluvat tien kaikki rakenteet (mm. ajorata, luiskat, ojat) ja niiden tulee mahtua tieoikeuden leveyteen.

  • Voiko kiinteistölle saada toimituksessa toisen kulku/tieoikeuden?

    Yleensä ei. Poikkeava päätös voi tulla, jos kiinteistön eri osat ovat jonkin luonnon elementin, kuten kalliojyrkänteen tai joen eristämiä.

  • Voiko tieoikeuden saada ilman sopimusta?

    Voi saada. Laki edellyttää kuitenkin mm., että tien tulee olla tärkeä eikä tiestä saa aiheutua huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle.

  • Voivatko tieosakkaat itse perustaa tiekunnan?

    Kyllä voivat. Tiekunnan voi perustaa olemassa olevalle tielle kutsumalla kirjallisesti kaikki tien osakkaat perustamiskokoukseen. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen tiekunnan kokousta.

  • Johtaako tilusjärjestelyselvitys automaattisesti tilusjärjestelytoimitukseen?

    Selvitys ei johda automaattisesti tilusjärjestelyyn. On useita tapauksia, joissa on todettu, että selvitysalueella ei pystytä esimerkiksi kasvattamaan lohkokokoa riittävästi ja siksi kannattavuus jää heikoksi. Lisäksi tilusjärjestelyn käynnistymisen edellytyksenä on maanomistajien hakemus. Hakemuksenkin jälkeen voidaan todeta, että tilusjärjestelyn toteuttamiselle ei ole edellytyksiä esimerkiksi huonon kannattavuuden tai kannatuksen takia.

  • Keitä ovat tilusjärjestelyn toimitsijat ja mitkä ovat heidän tehtävänsä?

    Tilusjärjestelyn toimitsijat ovat tilusjärjestelyalueen maanomistajien keskuudestaan valitsemia edustajia, jotka avustavat toimitusinsinööriä ja kahta uskottua miestä tilusjärjestelyssä tehtävien toimenpiteiden eteenpäin viennissä. Toimitsijoiden tehtäviä ovat mm. seuraavat:

    Toimitsijat avustavat urakkatarjousten pyytämisessä ja käsittelyssä.

    Tekevät tilusjärjestelykokouksen valtuutuksella jakokunnan puolesta urakoitsijan valinnan

    Päätoimitsija allekirjoittaa jakokunnan edustajana urakkasopimukset

    Välittävät tietoa osakkaiden ja toimitusmiesten välillä.

  • Ketä kuullaan eniten?

    Ketään ei kuulla eniten vaan kaikkia kuullaan yhtäläisesti. Tilusjärjestely on maanomistajien erilaisten tavoitteiden ja toiveiden yhteensovittamista.

  • Kuka arvioi maat? Miten arviointi tapahtuu?

    Tilusjärjestelyn toimitusmiehet (toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä) tekevät ratkaisun tilusjärjestelyssä mukana olevien maiden arvosta. Arvioinnin apuna he käyttävät asiantuntijoita ja maanomistajien paikallistuntemusta. Viljellyn maan arvioinnissa apuna ovat mm. kauppahintatutkimukset, viljavuusanalyysit ja maastokatselmukset. Metsien arvioinnissa käytetään apuna metsäammattilaisia (mm. paikallinen metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus).

    Alustavia arvioita tarkennetaan maanomistajilta saadun palautteen perusteella. Tilusjärjestelyssä vaihtuvilta peltoalueilta otetaan viljavuusnäytteet, joiden perusteella määritetään korvauksia pellon viljelyskunnosta. Viljelijät pääsevät yleensä viljelemään uusia lohkoja yhden kasvukauden ajan, jotta heidän näkemyksensä pystytään paremmin huomioimaan lopullisia korvauksia laskettaessa. Maiden lopullisista arvoista on harvoin erimielisyyttä maanomistajien kanssa.

  • Kuka päättää mitä ojituksia tehdään tai mitä viljelysteitä kunnostetaan?

    Tilusjärjestelyssä mukana olevat maanomistajat esittävät valmisteluun otettavia ojituksia ja viljelysteiden rakentamisia. Hankkeiden tulee olla tilusjärjestelyn toteuttamisen kannalta välttämättömiä. Tilusjärjestelyn kautta rahoitetaan vain vaihtuvien peltojen salaojitusta. Valmistellut hankkeet tuodaan tilusjärjestelykokoukseen, jossa päätökset hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta tekevät toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä maanomistajia kuultuaan. Tilusjärjestelykokouksessa esitetään ojitus- tai tiesuunnitelma sekä kustannusarvio.

  • Kuka päättää tilusjärjestelyssä? Äänestetäänkö?

    Tilusjärjestelyn lähtökohtana ovat maanomistajien toiveet ja tarpeet. Tilusjärjestely toteutetaan, mikäli sillä on alueen maanomistajien vahva kannatus ja se on taloudellisesti kannattava. Tilusjärjestelyn toteutusvaiheessa ei äänestetä vaan päätökset tekevät toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä (toimitusmiehet). Tästä huolimatta maanomistajalla on vahvat vaikutusmahdollisuudet. Ennen päätöksiä maanomistajia kuullaan ja esimerkiksi uuden tilussijoituksen suunnittelun yhteydessä pidetään useita neuvottelukierroksia, joissa suunnitelmaa hiotaan maanomistajien tavoitteiden perusteella.

  • Kun maat ovat vaihtuneet, tarvitseeko minun hakea uudestaan lainhuutoa?

    Ei tarvitse hakea lainhuutoa, koska tilusjärjestelytoimituksessa tiluksia järjestellään voimassaolevia omistussuhteita (lainhuutoja) muuttamatta.

  • Menetän salaojitettua maata, miten se korvataan tilusjärjestelyhankkeessa?

    Vanhojen salaojitusten käypä arvo korvataan salaojitusta menettäneelle maanomistajalle. Korvauksen maksaa salaojitetun alueen saaja. Arvioinnissa huomioidaan salaojituksen ikä ja toimivuus.

  • Miksi pitää tehdä tilusjärjestely, miksi ei voida vaihdella kahden tilan välillä peltoja?

    Maaomistajien on erittäin vaikea löytää keskinäisiin tilusvaihtoihin sopivia lohkoja. Kahdenkeskisissä vaihdoissa pinta-aloja on vaikea saada täsmäämään. Tilusjärjestelyssä voidaan suunnitella vaihtoja useiden maanomistajien kesken, jolloin päästään huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin vain kahdenvälisin tilusvaihdoin. Lisäksi tilusvaihdoista tulevat kustannukset ovat tilusjärjestelykustannuksia korkeammat.

    Käytännössä maanomistajien välisiä suoria tilusvaihtoja tehdään erittäin vähän.

  • Mikä ero on uusjaolla ja tilusjärjestelyllä?

    Maanomistajille tilusjärjestelyn tärkeimmät vaiheet ovat tilusjärjestelyselvitys, uuden tilussijoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Toteuttamisvaiheen juridinen käsittely suoritetaan kiinteistönmuodostamislain 9 luvun mukaisena uusjakotoimituksena.

  • Milloin pääsen viljelemään järjesteltyjä tiluksia?

    Tilusjärjestelyssä päätetään uuden tilussijoituksen vahvistamisen yhteydessä päivämäärä, jolloin tilukset vaihtuvat. Useimmiten päivämäärä ajoittuu viljelykauden ulkopuolelle tilusjärjestelyn kolmantena tai neljäntenä vuonna.

  • Miten kauan tilusjärjestely kestää?

    Tilusjärjestely kestää yleensä 3 - 5 vuotta. Tilusjärjestelyn kestoon vaikuttaa ojitusten eteneminen. Kovin sateinen syksy voi rajoittaa ojitusten tekemistä ja siten viivästyttää hanketta. Mikäli tilusjärjestely ei vaadi ojituksia, voi tilusjärjestelyn kesto olla lyhyempikin.

  • Miten käy omakotitalojen ja kesämökkien tilusjärjestelyalueella?

    Tilusjärjestelyssä ei järjestellä omakotitaloja tai kesämökkejä.

  • Miten maanvaihtuminen vaikuttaa verotukseeni? Esimerkiksi jos saan rahakorvausta huonomman maan vuoksi tai luovuttamastani maasta?

    Tilusjärjestelyssä vaihdettujen maiden arvo voi poiketa toisistaan esimerkiksi salaojituksen, viljelyskunnon, puuston tai pinta-alan takia. Arvojen erotus kompensoidaan rahakorvauksena, jonka maanomistajat maksavat toisilleen. Nämä korvaukset yhdessä saatujen maa-alueiden kanssa takaavat maanomistajan varallisuusaseman säilymisen jaon jälkeenkin.

    Verotus tapahtuu kaikkien saatujen ja maksettujen korvausten erotuksesta. Saadussa korvauksessa hankintameno-olettama on 80 %, eli pääomaveroa maksetaan 20 %:sta saadun korvauksen määrästä. Maksettu korvaus on pääsääntöisesti maan hankintahintaa lisäävä erä, joka voidaan huomioida kiinteistöä myytäessä.

    Lisätietoja saa verottajalta.

  • Miten pääsen tilusjärjestelyyn mukaan? Onko tilusjärjestelyyn osallistuminen vapaaehtoista?

    Jos lähialueella on jo menossa tilusjärjestely, kannattaa ottaa yhteyttä ko. tilusjärjestelyn tekijöihin.  Heidän yhteystietonsa löytyvät esimerkiksi Maanmittauslaitoksen internetsivuilta. Tilusjärjestelyalueen laajentaminen voidaan tehdä, jos tilussijoitusta voidaan parantaa myös laajennuksessa mukaan otettavien tilusten osalta.

    Tilusjärjestelyn käynnistäminen edellyttää, että järjestelyllä on alueen maanomistajien vahva kannatus. Yksittäisiä tiloja voidaan ottaa mukaan tilusjärjestelyyn asianosaisen vastustuksesta huolimatta, jos se on tilusten tarkoituksenmukaisen järjestelyn kannalta tärkeää. Lähtökohtana tilusjärjestelyssä kuitenkin on, ettei kenenkään tilannetta huononneta.

  • Mitä hyötyä tilusjärjestelystä on?

    Peltotilusjärjestelyn suurimmat hyödyt syntyvät lohkokoon kasvusta ja kulkumatkojen lyhentymisestä. Traktoriliikenteen väheneminen ja viljelyn tehostuminen suuremmilla ja paremman muotoisilla lohkoilla alentavat viljelykustannuksia. Hyötyjä ovat viljelykustannusten alentumisen lisäksi mm. hiilidioksidipäästöjen väheneminen. Järjestelyn yhteydessä voidaan toteuttaa tiejärjestelyjä, joilla on maatilataloudellisten vaikutusten lisäksi vaikutusta mm. liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen.  Hyötyihin lasketaan myös peruskuivatuksen parantamisesta ja salaojituksista saatavat hyödyt. Tilusjärjestelyn yhteydessä tehtävällä valtion maanvälityksellä voidaan kasvattaa tilojen pinta-alaa ja edesauttaa sitä kautta viljelyn tehostumista.

  • Mitä pelloilla saa tehdä tilusjärjestelyn aikana?

    Tilusjärjestelyn aikana pelloilla saa ja pitääkin tehdä normaaleja viljelytoimenpiteitä.

  • Mitä tilusjärjestelyselvitys minulle maksaa?

    Tilusjärjestelyselvitys on maanomistajille ilmainen. Selvityksestä syntyvät kustannukset maksetaan valtion varoista.

  • Olen lopettanut viljelyn, kannattaisiko minun myydä peltoni valtiolle?

    Valtiolle myyminen on varteenotettava vaihtoehto, koska valtiolle myytäessä myyjä maksaa 30%:a veroa ainoastaan 20 %:sta myyntihintaa. Normaalisti kiinteistönluovutuksissa maksetaan luovutusvoiton veroa 30%:a 60 %:n osuudesta myyntihintaa. Eli myyjä voittaa alhaisempana verona valtiolle myytäessä 12 % kauppahinnasta. Lisäksi valtio ostajana huolehtii kauppakirjan laatimisesta, sekä maksaa kaupasta mahdollisesti aiheutuvat lohkomiskulut.

    Maakaupoissa valtio on puolueeton ostaja. Valtiolle myytyjen maiden avulla tilusjärjestelyn suunnitelmaa pystytään parantamaan ja päästään parempaan tilussijoitukseen.

    Eläkeläisten ollessa myyjinä kauppaan kannattaa hakea luonnoskauppakirjalla ennakkopäätös maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (MELA). MELA:n eläkepäätökset ovat tukeneet valtion maanhankintaa tilusjärjestelyihin, joten kaupat eivät ole vaikuttaneet eläkkeisiin.

  • Olen vuokrannut peltoni, miksi minun kannattaisi olla mukana tilusjärjestelyssä?

    Tilusjärjestelyssä kannattaa olla mukana, koska järjestelyn avulla voit saada kasvatettua lohkokokoasi ja parannettua tilustesi sijoitusta. Tämä yhdessä kunnostetun kuivatuksen kanssa nostaa peltojesi arvoa. Tilusjärjestelyn avulla saat lisättyä alueesi vuokraviljelijöiden kiinnostusta peltojesi vuokraukseen, koska peltolohkosi soveltuvat tilusjärjestelyn jälkeen viljeltäviksi nykyaikaisella konekannalla.

    Mikäli tilussijoituksesi on tilusjärjestelyä aloitettaessa jo valmiiksi hyvä, voit saada parannettua esimerkiksi peltolohkojesi kuivatusta toimituksessa toteuttavien valtaojitusten kautta. 

  • Olen vuokrannut peltoni, mitä kustannuksia minulle voi tulla tilusjärjestelyssä?

    Tilusjärjestelyssä kustannuksista vastaa ensisijaisesti maanomistaja, mutta maanomistaja ja vuokralainen voivat sopia kustannusten jakamisesta siten että vuokralainen osallistuu kustannuksiin esimerkiksi vastineena pidemmästä vuokrasopimuksesta. Muuten katso kohta: Tilusjärjestelyn kustannukset.

  • Omistan peltoa alueella, jossa on paljon pieniä peltolohkoja. Miten tilannetta voisi parantaa? Keneen otan yhteyttä?

    Peltolohkojen lukumäärään, kokoon ja sijaintiin voi vaikuttaa parhaiten tilusjärjestelyn avulla.  Ennen varsinaisen tilusjärjestelyn hakemista maanomistajia suositellaan hakemaan tilusjärjestelyselvitystä. Selvitys on yksi tärkeimmistä tilusjärjestelyn vaiheista, ja se on maanomistajille ilmainen. Selvityksessä tutkitaan kiinteistörakenteen parantamismahdollisuuksien lisäksi alueen maanomistajien ja viljelijöiden kannatus hankkeelle.

    Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä tilusjärjestelyiden yhteyshenkilöihin Maanmittauslaitoksessa. Henkilöiden yhteystiedot löytyvät tilusjärjestely pääsivun alalaidasta. Maanmittauslaitos voi tarvittaessa järjestää alueelle tiedotustilaisuuden, jossa läpikäydään tilusjärjestelyn sisältöä. 

  • Onko hankkeesta mahdollista vetäytyä pois sen käynnistymisen jälkeen?

    Tilusjärjestelyn alkuvaiheessa toimitusmiehet tekevät päätöksen hankkeen edellytyksistä ja sen laajuudesta. Tämän jälkeen hankkeesta pois vetäytyminen on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Tämänkin jälkeen maanomistajan on mahdollista vaikuttaa hankkeen sisältöön ja tehtäviin parannuksiin. Osallistuminen toimituskokouksiin ja yhteydenpito hankkeesta vastaavan ovat tärkeä väylä tuoda maanomistajan omia toiveita esille.

  • Ottaako naapuri tilusjärjestelyssä parhaat pellot? Suositaanko jaossa suuria tilallisia? Voinko hävitä tässä jaossa, onko tämä korttipelijako?

    Tilusjärjestelyn lähtökohtana on, ettei kenenkään tilanne huonone. Tilusjärjestely ei vastaa korttipeliä, koska siinä kaikki ovat voittajia, eikä kukaan voita toisen kustannuksella. Peltotilusjärjestelyssä tilojen talouskeskuksen viereiset ns. kotilohkot säilyvät vanhalla omistajallaan eikä niitä ole tarkoitus vaihtaa. Maanomistajia kohdellaan tilusjärjestelyssä tasapuolisesti. Tilanteen paraneminen voi kuitenkin vaihdella tiloittain. Esimerkiksi isolla tilalla, jolla on paljon pieniä lohkoja, voidaan päästä isoihin parannuksiin, kun taas pienellä tilalla, jolla on vain yksi lohko, voivat parannukset olla vähäisiä.

  • Paljonko osallistuminen tilusjärjestelyyn minulle maksaa ja milloin maksut on maksettava?

    Valtio maksaa tilusjärjestelyn kustannukset ja tilusjärjestelyn edellyttämät ojitukset ja viljelysteiden rakentamiset hankkeen aikana.

    Kiinteistötoimitusmaksu tulee maksettavaksi tilusjärjestelyn päätyttyä. Maksun suuruus riippuu maanomistajan saamasta tilusjärjestelyhyödystä. Jos maanomistaja ei ole mitenkään hyötynyt hankkeesta, ei maksujakaan tule. Suomen valtio osallistuu osaan tilusjärjestelyn kustannuksista, jolloin maanomistajalle jää keskimäärin maksettavaa noin 100 €/ha.

    Valtio tukee tilusjärjestelyn yhteydessä tehtäviä ojituksia ja viljelysteiden rakentamisia.

  • Sitovatko tilusjärjestelyssä tehdyt päätökset minua, vaikka en ole allekirjoittanut minkäänlaisia pöytäkirjoja tai asiapapereita?

    Tilusjärjestelyssä tehdyt päätökset koskevat maanomistajaa. Tilusjärjestelykokouksiin osallistuminen ja yhteydenotot tilusjärjestelyn tekijöihin ovat tärkeä keino vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Maanomistajan poissaolo ei estä muutoksia tilussijoitukseen. 

  • Voiko tilusjärjestelyn aikana ostaa ja myydä järjestelyssä mukana olevia maita?

    Tilusjärjestelyn aikana voi ostaa ja myydä järjestelyalueella olevia maita.

  • Voiko tilusjärjestelyn yhteydessä tehtyjen ojitusten ja teiden kustannuksia vähentää verotuksessa?

    Kyllä voi. Vähennykset suoritetaan samalla tavalla kuin muullakin rahoituksella toteutetuissa ojituksissa ja teiden rakentamisissa. Osa ojitusten ja teiden kustannuksista voidaan vähentää vuosimenona, osa poistoina ja osa on maan hankintahintaa lisäävä kustannus. Alla on taulukko eri toimenpiteiden verokohtelusta:

    Kustannukset

    Poisto-%

    Verolomake

    Salaojitus

    20

    2

    Metsäojitus

    15

    2C

    Metsätie

    15

    2C

    Pellon kuivatusta edistävä piirioja

    vuosimeno

    2

    Viljelystie (vanhan korjaus)

    vuosimeno

    2

    Uusi piirioja

    maan hankintahintaa lisäävä erä

     

    Viljelystie (uusi)

    maan hankintahintaa lisäävä erä

     

    Rationalisointiraivaus

    maan hankintahintaa lisäävä erä

     

    Peruskuivatus = valtaojitus

    maan hankintahintaa lisäävä erä

    vuosimeno, jos kyse valtaojaverkon kunnossapidosta

     

     Lisätietoja saa verottajalta.

  • Miksi uutta osoitetietojärjestelmää kehitetään? 

    Osoitetietojen valtakunnallinen yhtenäisyys, hyvä laatu ja saatavuus ovat tärkeitä lähtökohtia niin sisäiselle turvallisuudelle, tehokkaalle logistiikalle kuin myös esimerkiksi automaattiselle liikenteelle. Laadukkaiden osoitetietojen varmistaminen nostettiin keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi myös paikkatietopoliittisessa selonteossa.

    Tällä hetkellä osoitetietoja ylläpidetään useissa eri järjestelmissä. Valtakunnallisesti rakennusten osoitteet on koottu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään Väestötietojärjestelmään osaksi rakennustietoja. Tiedot eri järjestelmien välillä eivät päivity täysin automaattisesti, ja vuosien saatossa valtakunnallisiin osoitetietoihin on syntynyt virheitä ja puutteita. Viranomaiset, yritykset ja muut toimijat joutuvat tekemään paljon päällekkäistä työtä päivittäessään tietoja omissa järjestelmissään. 

    Tavoitteena on nyt luoda järjestelmä, josta osoitetiedot tarjotaan yhteiskunnan käyttöön laadukkaina ja ajantasaisina. Osoitetietoja täydennetään myös sisäänkäyntien ja reittiä opastavien kulkupisteiden tiedoilla. 

    Osoitetietojärjestelmän tarkoitus on parantaa turvallisuutta. Kattavien ja virheettömien osoitetietojen avulla hätätilanteissa avun tarve saadaan paikannettua oikein ja turvaviranomaiset löytävät perille ilman viiveitä. Luotettavat osoitetiedot parantavat myös muita palveluita, oli kyse sitten tavarantoimituksista tai taksista, kotipalveluista tai teknisen infran ylläpidosta. 

    Lisätietoa löydät osoitteesta maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma.

  • Missä aikataulussa työ etenee?

    Työn valmistelu aloitettiin osana Paikkatietoalusta-hanketta vuosina 2017–2019. Vuoden 2020 tavoitteena on kehittää valmiutta tuotannollisen osoitetietojärjestelmän käyttöönottoon. Tämän vuoden aikana testataan pilottikuntien kanssa, että suunnitellut ratkaisut ja toimintatavat ovat toimivia. Myös ensimmäisiä tiedon käyttäjille suunnattuja palveluita avataan koekäyttöön vuoden 2020 aikana. 

    Osoitetietojärjestelmän tuotannollinen käyttö on tarkoitus aloittaa vuonna 2021, mutta kehittäminen jatkuu sen jälkeenkin. Alkuvaiheessa osoitetietojärjestelmä sisältää pääosin Väestötietojärjestelmän osoitetietoja. Tietosisältö korvaantuu kuntien kattavammilla osoitetiedoilla sitä mukaa, kun kunnat liittyvät mukaan.

    Saat tietoa työn edistymisestä esimerkiksi tilaamalla Paikkatietoalustan uutiskirjeen.

  • Miten saan osoitetietoa uudesta järjestelmästä käyttööni? Millä tavalla se on laadukkaampaa kuin nykyinen osoitetieto?

    Uuden osoitetietojärjestelmän on tarkoitus koota kaikki osoitetiedot yhden valtakunnallisen tietopalvelun piiriin. Osoitetiedot tulevat tietopalvelurajapinnalle, josta sitä voidaan hakea eri tietojärjestelmiin ja sovelluksiin sekä palveluihin. Tietovirta kunnasta pyritään saamaan sujuvaksi.

    Osoitetiedon kattavuus laajenee myös muihin kuin luvanvaraisten rakennusten osoitteisiin eli mukaan tulevat myös esimerkiksi alueiden osoitteet. Osoitetietoja myös tarkennetaan ulottumaan sisäänkäynnille saakka. Tarkentamistyötä tehdään joukkoistetusti Osoitehaavi-palvelun avulla. 

    Lisätietoa osoitetiedon käyttäjille löytyy osoitteesta maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma.

  • Mitä tietoa osoitetietojärjestelmään kootaan?

    Uuteen osoitetietojärjestelmään koostetaan kuntien antamia rakennusten ja alueiden osoitetietoja. Osoitetietona on osoite ja sen sijaintiin viittaava koordinaattipiste.

    Rakennusten osoitteen yhteyteen tallennetaan myös Digi- ja väestötietoviraston antama rakennuksen pysyvä tunnus, jos tunnus saadaan kunnan osoitetietojen mukana. Tunnuksen avulla osoitetieto voidaan linkittää luotettavasti rakennuksen tietoihin.

    Tonttien osoitteet ja muut kunnan alueille antamat osoitteet tuodaan osoitetietojärjestelmään siltä osin kuin ne ovat koostettavissa kuntien tietojärjestelmistä. 

    Lisäksi osoitetietojärjestelmään tallennetaan tietoa sisäänkäynneistä ja reititystä ohjaavista kulkupisteistä. Sisäänkäynti ja kulkupistetietoa kerätään ensi vaiheessa joukkoistamalla. Sisäänkäynnin tiedot sisältävät sisäänkäynnin tunnuksen (esim. porraskirjain), sisäänkäynnin tyyppiluokituksen mukaisen tyypin sekä sijaintipisteen. Kulkupisteille tallennetaan kulkupisteen tyyppi, kulkurajoitus sekä sijaintipiste. Lisäksi tiedoilla on status, joka kertoo, miten tieto on syntynyt. Jos tieto on valtuutetun käyttäjän tallentama, tallennetaan tallentajan edustama organisaatio.

    Uusi osoitetietojärjestelmä ei sisällä tietoa henkilöiden tai organisaatioiden osoitteista eikä tyyppiluokituksia tarkempaa tietoa siitä, mitä osoitteessa sijaitsee. 

  • Onko kyse VTJ:n kanssa rinnakkaisesta ratkaisusta? Joutuuko kunta jatkossa toimittamaan tietoa kahteen valtakunnalliseen järjestelmään?

    Alkuvaiheessa kyse on Väestötietojärjestelmän kanssa rinnakkaisesta järjestelmästä. Uuden osoitetietojärjestelmän tietosisältö koostuu aluksi pääasiassa VTJ:n osoitetiedoista, mutta tietosisältö korvaantuu kuntien omilla osoitetiedoilla sitä mukaa, kun kunnat liittyvät mukaan tuomalla osoitetietonsa saataville rajapintaan yhteisten määrittelyjen mukaisesti. 

    Tiedon koostamisen teknisiä ratkaisuja on määritelty yhdessä kuntien ja kuntien järjestelmätoimittajien kanssa. Tarkoitus on, että tiedon päivittyminen valtakunnalliseen järjestelmään olisi kuntien kannalta mahdollisimman sujuvaa. Kunnan ei enää jatkossa tarvitse erikseen toimittaa osoitetietojaan tai päivityksiä mihinkään, vaan osoitetietojärjestelmä hakee tiedon suoraan yhteentoimivien rajapintojen kautta. 

    Kunnat ovat tervetulleita mukaan osoitetietojärjestelmän kehittämistyöhön ja teknisten ratkaisujen määrittelyyn. Lue lisää osoitteesta maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma tai ole yhteydessä sähköpostitse info@paikkatietoalusta.fi.

  • Osoitehaavi: Mikä se on ja miten se liittyy uuden osoitetietojärjestelmän kehittämiseen?

    Osoitehaavi on verkkopalvelu, jolla kerätään tietoa sisäänkäyntien ja reititystä ohjaavien kulkupisteiden sijainnista ja ominaisuuksista. Lisäksi Osoitehaaviin voi tallentaa kuvia osoitteessa sijaitsevia rakennuksia kuvaavista opastauluista. Nämä tiedot tarkentavat uudessa osoitetietojärjestelmässä kunnista koostettuja rakennusten ja alueiden osoitetietoja.

    Tietoja kerätään joukkoistamalla. Kuka tahansa voi osallistua tietojen keräämiseen tallentamalla esimerkiksi oman kotinsa ja muiden tuntemiensa osoitteiden tiedot Osoitehaaviin. Tietojen tallentaminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella.

  • Osoitehaavi: Miten palvelua käytetään?

    Osoitehaavi-palvelu löytyy osoitteesta www.osoitehaavi.fi. Näet Osoitehaaviin tallennetut tiedot ja voit tallentaa itse tietoja osoitteisiin vahvan tunnistautumisen jälkeen. Pikaopastus Osoitehaavin käyttöön löytyy ohjevideolta.

    Osoitehaavi toimii parhaiten pöytätietokoneella tai kannettavalla tietokoneella. Käyttäminen on mahdollista myös tabletilla, mutta ei välttämättä yhtä sujuvaa kuin hiirellä ja näppäimistöllä varustetulla tietokoneella. Osoitehaavia ei ole suunniteltu toimimaan älypuhelimella. 

  • Osoitehaavi: Palvelu on nyt beta-vaiheessa. Tarkoittaako se sitä, että käyttäminen on vasta kokeilua?

    Osoitehaavi-palvelu ei ole vielä valmis ja sitä kehitetään aktiivisesti saatujen kokemusten pohjalta. Nyt kerättävät tiedot kuitenkin säilytetään ja ne tulevat osaksi uutta osoitetietojärjestelmää ja siten käyttöön.

    Voit auttaa Osoitehaavin kehittämisessä jättämällä palautetta esimerkiksi palvelun oikeasta yläreunasta löytyvän Lähetä palautetta -lomakkeen kautta.

  • Osoitehaavilla kerätään tietoja sisäänkäynneistä, onko tämä turvallista?

    Sisäänkäynneistä tallennetaan Osoitehaavi-palvelussa osoitetunnus, joka on tyypillisesti porraskirjain, sekä sisäänkäynnin tyyppi ja sijainti koordinaattipisteenä.

    Sisäänkäynnin tyyppiluokitus jättää tarkoituksella erittelemättä suuren joukon erilaisia sisäänkäyntejä. Näille kirjataan tyypiksi ”muu sisäänkäynti”. Joukkoon voi sisältyä sekä ihan tavallisia sisäänkäyntejä että yksittäisiä, turvallisuuden kannalta kriittisiä sisäänkäyntejä. Tiedot ovat Osoitehaavi-palveluun tunnistautuneiden käyttäjien nähtävissä, ja turvallisuussyistä sisäänkäynnin tarkempi kuvailu ei ole Osoitehaavissa mahdollista. Osoitehaaviin tai osoitetietojärjestelmään ei ole tarkoitus tallentaa mitään sellaista tarkentavaa tietoa osoitteista, kuten kuka siellä asuu tai mikä yritys osoitteessa toimii.

    Turvallisuusarvioinneissa on todettu, että kulkuväyliltä havaittavissa olevien sisäänkäyntien sisältyminen osoitetietoihin ei uhkaa turvallisuutta. Tavoitteena sen sijaan on lisätä turvallisuutta tallentamalla sisäänkäynnit etenkin sellaisista rakennuksista, joissa on useita sisäänkäyntejä ja auttaa näin esimerkiksi pelastusviranomaisia löytämään oikean kohteen helposti. Omakotitalojen ja muiden yksihuoneistoisten rakennusten sisäänkäynnit löytyvät yleensä vaivatta, eikä niitä siksi ole tarpeen tallentaa Osoitehaaviin. Tallentamista ei ole kuitenkaan palvelussa estetty.

    Kulkupiste, joka osoittaa tieverkosta kohdan, josta osoitteen tarkoittamaan kohteeseen käännytään, on tärkeä opastava tieto kaikkien osoitteiden kohdalla. Myös kulkurajoitusta koskeva lisätieto on tärkeä turvallisuusviranomaisille ja muillekin osoitetiedon käyttäjille.   

    Sisäänkäynti- ja kulkupistetietojen turvallisuusnäkökulmia käsitellään yhteistyössä esimerkiksi Paikkatietoalustan kuntafoorumin koordinointiryhmän kanssa.

  • Osoitetiedot: Mihin tiedot menevät ja kuka niistä on vastuussa? 

    Osoitetiedot koostetaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osoitetietojen koontietietokantaan. Tällä hetkellä toimitaan kehitys- ja koulutusympäristössä. Tiedot tulevat tarjolle tietopalveluiden kautta niitä tarvitseville, esimerkiksi kartta- ja navigointipalveluja tuottavat yritykset voivat ottaa tiedot käyttöönsä. Osoitetieto on lähtökohtaisesti avointa tietoa.

    Uutta osoitetietojärjestelmää kehitetään parhaillaan ja eri viranomaisten vastuut vahvistuvat työn edetessä. Kuntien vastuut osoitetietojen ylläpidossa säilyvät. Kunnat vastaavat rakennusten ja alueiden osoitteiden antamisesta ja ylläpidosta sekä mahdollisten virheiden korjaamisesta. Koska sisäänkäynti- ja kulkupistetietoa ei ole kattavasti tallennettuna viranomaisten rekistereissä, kerätään tietoa niistä joukkoistamalla Osoitehaavilla. Maanmittauslaitos vastaa Osoitehaavista ja sillä kerättävästä tiedosta. Jokainen tiedon tallentamiseen osallistuva henkilö on osaltaan vastuussa siitä, että palveluun tallennettavat tiedot ovat mahdollisimman luotettavia.

  • Miksi vuokrasopimus pitää kirjata ja onko siitä mitään hyötyä?

    Vuokraoikeus kannattaa kirjata rekisteriin, jotta se sitoo mahdollisessa kiinteistön omistajanvaihdoksessa uutta omistajaa sekä siitä syystä, että se voidaan kiinnittää lainan vakuudeksi. Kiinnittämistä varten vuokraoikeuden on sisällettävä tietyt ehdot.

  • Mikä on lainvoimaisuustodistus?

    Jos kunta toimii vuokranantajana, on vuokrauspäätöksen oltava lainvoimainen, jotta vuokraoikeus voidaan kirjata rekisteriin. Jos tieto lainvoimaisuudesta on merkitty vuokrasopimukseen, ei erillistä lainvoimaisuustodistusta tarvita.

  • Miten saan elinikäisen käyttöoikeusmerkinnän pois elinaikanani entä oikeuden nauttijan kuoltua?

    Kirjaus voidaan poistaa oikeudenhaltijan hakemuksesta. Jos oikeuden nauttija on kuollut, kirjaamisviranomainen poistaa kirjauksen, kun kuolemasta on kulunut kuusi kuukautta.

  • Mitä asiakirjoja pitää toimittaa käyttöoikeuden kirjaamista varten?

    Elinikäinen käyttöoikeus voi olla esimerkiksi eläkeoikeus eli oikeus asua luovuttamallaan kiinteistöllä. Käyttöoikeuden kirjaamista varten tarvitsemme hakemuksen lisäksi sopimuksen, johon käyttöoikeus perustuu. Tällainen sopimus voi olla esimerkiksi lahjakirja tai perinnönjakosopimus valtakirjoineen. Asian käsittelijä pyytää lisätietoja tarvittaessa.

  • Tarvitaanko vuokrasopimukseen kaupanvahvistus?

    Vuokrasopimukseen tai sen siirtoon ei tarvita kaupanvahvistusta.

  • Kuinka kauan yhteismetsän perustaminen kestää?

    Yhteismetsän perustaminen ideasta toiminnan käynnistymiseen kestää helposti yhden vuoden. Yhteismetsätoimitus, jossa yhteismetsä perustetaan, pyritään tekemään kuuden kuukauden aikana.

  • Kuinka paljon yhteismetsän perustaminen maksaa?

    Yhteismetsätoimitus tehdään valtion varoilla silloin, kun perustetaan uusi yhteismetsä, alue liitetään osuutta vastaan olemassa olevaan yhteismetsään tai yhdistetään kaksi tai useampi yhteismetsä. Ainoastaan rajankäynneistä ja mahdollisista lisätehtävistä tulee kustannuksia asianosaisille, jos niiden tekemistä vaaditaan tai niiden tekeminen muuten katsotaan välttämättömäksi.

  • Kuinka suuri yhteismetsän pitää olla?

    Missään ei ole määritelty yhteismetsän minimipinta-alaa. Yhteismetsän tilusten tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus, ja yhteismetsää tulee käyttää kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

    Etelä- ja Keski-Suomessa, missä metsän kasvu on nopeampaa, riittää pienempi metsäala kuin Pohjois-Suomessa.

    Yhteismetsän tulisi olla vähintään niin suuri, että sen tuotto kattaa yhteismetsän toiminnasta aiheutuvat kulut.

  • Mihin voi ottaa yhteyttä, kun yhteismetsäasia kiinnostaa?

    Suomen Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen asiantuntijat vastaavat mielellään.

    Suomen yhteismetsän asiantuntijat ja heidän yhteystietonsa löytyvät Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

    Maanmittauslaitoksen asiantuntija on Kari Tuppurainen, 040 071 9023, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi.

  • Mikä on haamutila?

    Haamutilalla tarkoitetaan kiinteistöä, johon ei kuulu maata eikä vettä, ainoastaan osuus johonkin yhteiseen alueeseen kuten yhteismetsään.

    Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin kiinteistöä: sen voi ostaa, myydä, vaihtaa, pantata jne. Se on myös lainhuudatettava.

    Haamutiloja perustetaan mm. silloin, kun murto-osin omistettu kiinteistö liitetään osuutta vastaan yhteismetsään ja kiinteistön osakkaat haluavat kukin oman osakaskiinteistön.

  • Mikä on yhteismetsä?

    Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.

  • Mikä on yhteismetsärekisteri?

    Suomen Metsäkeskus ylläpitää yhteismetsärekisteriä, jossa on tiedot kaikista Suomen yhteismetsistä. Osakaskunnan on ilmoitettava Suomen Metsäkeskukselle säännöissä tai toimielimissä tapahtuneista muutoksista.

  • Mistä löydän yhteismetsän ajantasaisen osakasluettelon?

    Ajantasainen yhteismetsien osakasluettelo löytyy Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistörekisteristä.

    Osakasluettelo löytyy nimen tai kiinteistötunnuksen perusteella. Jos yhteismetsä sijaitsee useamman kunnan alueella, on yhteismetsällä kunnittainen kiinteistötunnus. Osakasluettelo löytyy yhden kiinteistötunnuksen kohdalta. Muiden kiinteistötunnusten kohdalla on maininta, mistä osakasluettelo löytyy.

    Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu auttaa löytämään oikean tunnuksen ja sen avulla ajantasaisen osakasluettelon.

  • Mitä tapahtuu metsävähennykselle, kun tilukset siirretään yhteismetsään?

    Käyttämätön metsävähennys siirtyy yhteismetsälle. Sen voi hyödyntää yhteismetsä eikä se ole ”korvamerkitty” kenellekään.

  • Onko kiinteistön kaikki tilukset, kuten pellot, talouskeskus tai rantatontti, otettava mukaan yhteismetsään?

    Kaikkia tiluksia ei tarvitse ottaa mukaan yhteismetsään. Pellot, talouskeskukset, rantatontit ja esimerkiksi oma puuhametsä voidaan jättää pois. Kiinteistön omistaja määrää, miten rajaukset tehdään. Alueiden pois jättäminen toteutetaan yhteismetsän perustamisen yhteydessä. Etukäteen niitä ei pidä erotuttaa pois.

  • Pitääkö yhteismetsä lainhuudattaa?

    Yhteismetsä ei ole kiinteistö, vaan yhteinen alue. Sen vuoksi yhteismetsää ei voi lainhuudattaa. Sitä ei voi myöskään kiinnittää.

  • Voiko yhteismetsä sijaita usean kunnan alueella?

    Kyllä voi. Eri kuntien alueilla olevilla yhteismetsän osilla on oma kiinteistötunnuksensa, mutta kaikki alueet ovat samaa yhteismetsää. Yhteismetsän osakasluettelo löytyy kiinteistörekisteristä yhden kunnan kohdalta.

    Yhteismetsälle täytyy nimetä kotikunta.

  • Voiko yhteismetsästä erota ja voiko yhteismetsän jakaa osakkaiden kesken?

    Yhteismetsästä eroaminen ja yhteismetsän jakaminen ovat mahdollisia. Ns. vanhoilla yhteismetsillä se edellyttää maa- ja metsätalousministeriön luvan. Sopimukseen perustuvasta yhteismetsästä eroamiseen ja jakamiseen ei tarvita ministeriön lupaa. Siihen riittää osakaskunnan määräenemmistön päätös.

    Eroamisesta ja jakamisesta päätetään osakaskunnan kokouksessa.  Päätös on pätevä, jos sen puolesta ole annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä.

    Yhteismetsän jaossa osakas ei saa itselleen sitä aluetta, jonka hän aikoinaan on yhteismetsään liittänyt. Erilaiset hoito- ja hakkuutoimenpiteet ovat muokanneet yhteismetsän arvoja eri tavalla yhteismetsän eri osissa, jolloin saman alueen saaminen takaisin on mahdotonta.

    Toimenpidettä haetaan Maanmittauslaitokselta (Hakemus)

    Toimenpiteen kustannukset ositellaan jaosta saadun hyödyn mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.

  • Voiko yhteismetsään kuulua muutakin omaisuutta kuin metsää?

    Kyllä voi. Yhteismetsä on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Muutakin käyttöä voi olla, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. Muun käytön tulee olla toissijaista metsätalouteen verrattuna.