Usein kysytyt kysymykset

Ota yhteyttä asiakaspalveluun, josta voidaan toimittaa sinulle uudelleen tilausvahvistus latauslinkkeineen.

Vahvalla tunnistautumisella varmistutaan siitä, että tietoja näytetään todelliselle henkilölle. Henkilötunnuksen avulla myös varmistetaan, että kirjautuneelle henkilölle näytetään juuri ne omistukset ja vuokraoikeudet, joihin henkilötunnus on kirjattu. Omistukset voivat olla kiinteistöjä, niiden osia tai vuokraoikeuksia.

Tiedoissa näkyy ”lainhuudattamaton” kahdessa eri tapauksessa.

• Kyseiselle kiinteistölle ei ole vielä haettu lainhuutoa.
• Lainhuutohakemus on tehty, mutta asia on vasta vireillä, koska hakemusta ei ole vielä käsitelty.

Lainhuutotodistukselta näkee, mikäli lainhuuto on vireillä. Lainhuuto astuu voimaan vasta, kun hakemus on käsitelty ja päätös lainhuudon myöntämisestä on tehty.

Otteet ja todistukset toimitetaan sähköpostitse latauslinkkinä. Latauslinkki toimii 30 päivän ajan tilauksesta.

Voit maksaa ostoksesi verkkomaksuna seuraavien pankkien verkkopankkitunnuksilla: Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Osuuspankki, POP Pankki, S-Pankki, Oma Säästöpankki, Säästöpankki, ja Ålandsbanken tai seuraavilla luottokorteilla: Visa, Master Card, American Express.

Kiinteistötiedot haetaan Kiinteistötietojärjestelmästä henkilötunnuksen perusteella. Kiinteistötietojärjestelmä koostuu kiinteistörekisteristä ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä.

Ostettavissa olevat otteet ja todistukset riippuvat siitä millaisesta kohteesta on kysymys:

• Kiinteistö: kiinteistörekisteriote, kiinteistörekisterin karttaote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
• Määräala: kiinteistörekisteriote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
• Vuokraoikeus: vuokraoikeustodistus, rasitustodistus

Tutustu otteiden ja todistusten sisältöihin.

Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun kirjautumisessa käytetään Suomi.fi tunnistuspalvelua. Tunnistuspalvelu välittää asiointipalvelulle tietoja, jotka on tallennettu väestötietojärjestelmään, mm. henkilötunnus ja sähköpostiosoite.

Väestötietojärjestelmän tietoja ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Mikäli haluat muuttaa tietoja, esim. sähköpostiosoitteen, voit tehdä sen DVV:n Omien tietojen tarkastus -palvelun kautta.

• Punainen merkki + K = kiinteistö
• Oranssi merkki + M = määräala
• Sininen merkki + V = vuokraoikeus

Sinun tulisi hakea kiinteistölle lainhuutoa eli rekisteröidä kiinteistön omistusoikeus. Katso tarkemmat ohjeet lainhuudon hakemisesta.

Kaupanvahvistaja lähettää tiedot Maanmittauslaitokseen ja ne näkyvät Asiointipalvelussa noin viikon kuluttua allekirjoitushetkestä.

Jos kiinteistösi puuttuu listalta, se voi johtua esim. seuraavista syistä:

• Omistus on kirjattu aikana, jolloin henkilötunnuksia ei aina merkitty. Ota yhteys MML:n asiakaspalveluun.
• Olet juuri hankkinut kiinteistön, eikä kaupanvahvistaja vielä ole toimittanut ilmoitusta Maanmittauslaitokseen.
• Olet saanut kiinteistön esim. perintönä, etkä ole vielä hakenut sille lainhuutoa. Lue lisää lainhuudosta.

Otteilla ja todistuksilla ei palautusoikeutta. Lue lisää tilaus- ja toimitusehdoista.

Tällaisessa tapauksessa kiinteistön tietoja ei ole saatavissa. Kiinteistö eli maapohja on asunto-osakeyhtiön omistuksessa, eivätkä yrityksen tai muun organisaation omistukset ole tällä hetkellä katsottavissa palvelusta.

Etsi Käynnissä olevat asiat -listalta asia, jonka asianumero vastaa täydennyspyynnössä ilmoitettua asianumeroa. Klikkaa asia auki ja saat näkyville painikkeen ”Täydennä hakemusta”. Painikkeesta aukeavalla lomakkeella voit lähettää kirjaamissihteerin pyytämät liiteasiakirjat sekä jättää sanallisen selvityksen. Asiakirjat on toimitettu Maanmittauslaitokselle, mikäli saat kuittauksen ”Täydennykset on vastaanotettu”.

Tilauksista ei peritä erillisiä toimituskuluja.

Kyllä. Palvelua voivat käyttää henkilöt, joilla on kaupparekisterissä organisaation nimenkirjoitusoikeus tai heidät on valtuutettu kiinteistöasioiden hoitamiseen.

Asiointipalvelusta voi ostaa otteita kaikista kiinteistöistä. Otteilla näkyy omistajan nimi ja syntymäaika. Omista kiinteistöistä voi ostaa otteen, jossa otteella näytetään nimen lisäksi henkilötunnus ja osoite.
 

Huoneistotietojärjestelmä parantaa asuinhuoneistojen tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta. 

Taloyhtiöistä, niissä olevista osakehuoneistoista tai osakehuoneistojen omistuksista ja panttauksista ei ole ollut aiemmin saatavissa vertailukelpoista, keskitettyä ja kattavaa tietoa. Keskitetty tieto hyödyttää yhteiskuntaa ja mahdollistaa digitaalisten palveluiden kehittämisen.  

Huoneistotietojärjestelmä on sähköinen rekisteri, johon kerätään tiedot osakehuoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista.

Huoneistotietojärjestelmään siirtyvät kaikki Suomen noin 90 000 taloyhtiötä ja 1,5 miljoonaa osakehuoneistoa. Samalla osakehuoneistojen paperiset osakekirjat korvataan sähköisillä omistajamerkinnöillä.

Kun taloyhtiösi osakeluettelo on siirretty huoneistotietojärjestelmään, taloyhtiö ilmoittaa siitä osakkeenomistajille. Voit tarkistaa joko isännöitsijältä tai Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta, onko taloyhtiösi osakeluettelo jo siirretty huoneistotietojärjestelmään.

Vuonna 2019 tai sen jälkeen perustetut taloyhtiöt kuuluvat suoraan huoneistotietojärjestelmään.

Huoneistotietojärjestelmän tiedot ovat pääosin julkisia, mutta julkisuus ei ole sama asia kuin tietojen rajaton saatavuus. Huoneistotietojärjestelmän tiedot sisältävät henkilötietoja, joiden luovuttamisesta säädetään lailla.  

Taloyhtiön osakeluettelo on julkinen. Muilta osin huoneistotietojärjestelmän tietoja luovutetaan laissa määriteltyjä käyttötarkoituksia varten.

INSPIRE on vuonna 2007 voimaan tullut EU-direktiivi, jonka avulla edistetään paikkatietojen saatavuutta, löydettävyyttä ja yhteentoimivuutta EU:ssa. Kukin jäsenvaltio rakentaa ja ylläpitää kansallista paikkatietoinfrastuktuuria eli yhteisesti sovitulla tavalla tuotettuja ja saatavilla olevia paikkatietoaineistoja ja -palveluja, näiden kuvailuja ja teknisiä toteutuksia sekä tietojen saatavuutta ja käyttöä koskevia periaatteita ja prosesseja.

Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että kuka tahansa pystyy katsomaan eri karttatasoja päällekkäin vaikkapa Paikkatietoikkunassa, joka on Suomea koskevia paikkatietoaineistoja ja -palveluita sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia esittelevä paikkatietoportaali. Karttatasot tuodaan tarjolle eri toimijoiden julkaisemien standardisoitujen rajapintapalvelujen kautta, jolloin Paikkatietoikkunassa olevat paikkatiedot ovat yhteentoimivia ja yhtä ajantasaisia kuin tiedontuottajien omissa palveluissa. Lue lisää sivulta Mikä INSPIRE?

INSPIRE-direktiivin velvoittamia ovat viranomaiset, jotka hallinnoivat tai ylläpitävät direktiivin soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoaineistoja. Suomessa INSPIRE-direktiivin piiriin tähän mennessä tunnistetut keskeisimmät paikkatietoaineistot ja niitä hallinnoivat viranomaiset on kirjattu Kansalliseen aineistoluetteloon.

Lue lisää Asetuksesta paikkatietoinfrastruktuurista (725/2009) ja sivulta INSPIRE-velvoitetulle, jossa on myös toimintaohjeet

Paikkatietoinfrastruktuuri on kokonaisuus, joka mahdollistaa paikkatietojen saumattoman yhteiskäytön organisaatioiden ja valtioiden rajojen yli. Siihen kuuluvat paikkatietojen kuvailevat metatiedot, yhteiskäytön mahdollistavat teknologiat, yhteiset toimintaperiaatteet ja ihmiset.

Iso osa Suomen paikkatietovarannoista on avointa dataa eli laajasti jatkohyödynnettävissä. Monilla tiedontuottajilla on omia portaalejaan, kuten Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-karttapalvelu ja Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-palvelu. Tiedonhakupalveluja-sivulle on linkitetty INSPIRE-toimeenpanoon liittyviä  tiedonhakupalveluita: Paikkatietoikkuna, INSPIRE Geoportal ja Avoindata.fi.

Vain osa navigaattoreiden kartoista perustuu Maanmittauslaitoksen aineistoon. Tietojemme mukaan HERE, Tomtom ja Google käyttävät kartoissaan Väyläviraston Digiroad-tieaineistoa. Sinne tiestön sijaintiedot päivitetään Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.

Autonavigaattoreissa on yleisimmin käytössä HEREn tai Tomtomin kartat, Google on eniten käytetty mobiilipuhelimissa, tableteissa ja muissa tietokoneissa.

Maanmittauslaitoksen ylläpitämät teiden sijainti- ja osoitetiedot voit tarkastaa Karttapaikalta. Karttapaikan kautta voit myös lähettää palautetta havaitsemistasi puutteista ja ilmoittaa kartassa olevista virheistä. Maanmittauslaitos käsittelee kaikki saamansa palautteet. Sinuun otetaan yhteyttä, jos niin haluat ja olet jättänyt yhteystietosi.

Päivittämällä navigaattorin kartat mahdollisimman usein voit varmistaa karttojen parhaan mahdollisen ajantasaisuuden. Kartat päivitetään alueittain. Tie- ja osoiteaineisto ei ole käytännössä koskaan täysin virheetön tai ajantasainen, koska tietoihin tulee muutoksia jatkuvasti.

Tarkista, milloin olet viimeksi päivittänyt navigaattorisi kartat sekä selvitä laitteen myyjältä tai laitevalmistajalta, onko uutta päivitystä saatavilla.

Kartan puutteista tai virheistä kannattaa myös ilmoittaa laitevalmistajalle tai kartantuottajalle:

• Google: maps.google.fi kartan alalaidassa linkki: ”Lähetä palautetta”
• HERE: Wego.here.com kartan alalaidassa linkki ”Feedback”)
• Tomtom: Mapshare reporter -palvelu (vaatii rekisteröitymisen)

Karttapaikalla näytetään aina uusinta ilmakuvaa. Ilmakuvat tulevat palveluun WMTS-rajapinnan kautta. Rajapinta ei mahdollista sitä, että tieto kuvausvuodesta kulkisi kuvan mukana. Ilmakuvausvuodet voi selvittää indeksistä. Paikkatietoikkunassa voit katsella eri vuosien ilmakuvia ja tarkistaa kuvausvuoden.

Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiossa voi ladata ortokuvia tiedostoina. Valittavana on myös ortokuvien vuosiversiot 2000-luvun ajalta. Lataustoiminnon yhteydessä on työkalu, jolla kuvausvuoden voi tarkistaa.

Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuutta, koska läheskään kaikista rajapyykeistä ei ole tarkkoja koordinaatteja. Kiinteistörekisterikartan rajat ovat suuntaa antavat. Tarkemmin rajat selviävät toimitusasiakirjoista ja maastosta.

Karttapaikan osoitehaku pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietojärjestelmästä johdettuun osoiteaineistoon. Aineistossa osoite on tieviivaan liittyvä laskennallinen osoite, kyseessä ei ole virallinen rakennuksen tai kiinteistön osoite.

Taustakartta-aineiston tarkimmilla mittakaavoilla näkyy Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän rakennus- ja huoneistorekisterin mukaiset rakennusten osoitenumerot. Näitä tietoja ylläpitävät kunnat.

Eri koordinaattijärjestelmissä olevia koordinaatteja esitetään eri muodoissa. Seuraavassa on esimerkkejä palvelussa käytössä olevista koordinaateista ja niiden esitysmuodoista.

ETRS89 koordinaattijärjestelmän tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

Maantieteelliset koordinaatit tulee syöttää koordinaattityökaluun niin, että mukana ovat tarvittavat välimerkit eli asteet, minuutit ja sekunnit
 

Asteen merkin ° voi korvata d-kirjaimella, esim. 64d 20.356'

Mittaus kannattaa tehdä loppuun virhepainalluksista huolimatta ja tehdä korjaukset vasta lopuksi. Mittauksen voi hyväksyä tuplaklikkauksella tai painamalla uudelleen viimeisestä mittauskohdasta. Tämän jälkeen mittausta voi helposti muokata mistä tahansa kohdasta tarttumalla ja raahaamalla oikeaan kohtaan. Matkan pituus tai pinta-ala päivittyvät lennosta muutosten mukaan.

Yksi työkalu on aktiivisena niin pitkään, kunnes valitaan toinen työkalu. Toinen vaihtoehto on klikata uudelleen valitun työkalun kuvaketta, jolloin työkalu ei enää ole aktiivisena.

Hakukenttään voi kirjoittaa paikannimen tai osoitteen perään kunnan nimen pilkulla erotettuna, esim. ”Mustapuro, Kuusamo”

Käyttäjällä on oikeus kopioida, tallentaa ja tulostaa Karttapaikalta yksittäisiä karttoja yksityistä käyttöä varten sekä opinnäytetyötä varten. Lisätietoja käyttöehdoista.

Ostajana voit aina tarkastaa asiointipalvelusta vireillä olevat asiat. Vireillä olevat asiat näkyvät muutaman päivän viiveellä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä. Kuka tahansa voi pyytää kiinteistöstä lainhuutotodistuksen, josta näkyvät myös vireillä olevat lainhuudot.

Kaupanvahvistajan ilmoituksen tietojen pitää olla oikein, sillä kaupanvahvistajien ilmoitusten perusteella muodostamme kauppahintarekisterin. Näitä rekisteritietoja käytetään moniin eri käyttötarkoituksiin. 

On tärkeää, että saamme luovutuksen osalta oikein tiedot siitä, millainen kiinteistö on kyseessä (metsä, pelto, rakennuspaikka, joutomaa) ja mikä sen pinta-ala on. Pinta-alaan on hyvä kiinnittää huomiota. Lomakkeelta löytyy laskuri, joka auttaa ilmoituksen tekemisessä.

Kaupanvahvistajana sinun on hyvä kiinnittää huomioita sukulaisuuteen ja kysyä asiaa kaupantekotilaisuudessa sekä merkitä se kaupanvahvistajan ilmoitukselle. 

Tieto on merkityksellinen kauppahintarekisterin kannalta, sillä usein sukulaisten väliset kaupat eivät ole ehdoiltaan vertailukelpoisia vapailla markkinoilla toteutuneiden kauppojen kanssa. Esimerkiksi kauppahinta voi poiketa markkina-arvosta.

Varainsiirtovero pitää olla maksettuna silloin, kun lainhuuto laitetaan vireille. Jos kaupanvahvistajana laitat lainhuudon vireille kaupanvahvistajan ilmoituksella, sinun pitää kertoa ostajalle varainsiirtoveron maksuvelvollisuudesta. Lue lisää varainsiirtoverosta Verohallinnon verkkosivuilta.

Kaupanvahvistajana sinun pitää ilmoittaa viipymättä muuttuneet yhteystietosi osoitteeseen rekisteriasiat@maanmittauslaitos.fi.

Sinulle ei kaupanvahvistajana tule erillistä ilmoitusta siitä, että ilmoitus on tullut perille Maanmittauslaitokseen. Jos ilmoitusta laatiessa tulee tekninen ongelma, saat lomakkeelle ilmoituksen, että lomakkeen lähettäminen ei onnistunut.

Laita kaupanvahvistajan ilmoituksen liitteeksi ainoastaan saantokirja, valtakirjat sekä mahdollinen karttaliite. Kaupanvahvistajan ilmoitus menee suoraan kuntiin, joten muita liitteitä ei ole sallittua liittää ilmoitukselle.

Asiakas voi toimittaa lainhuutoa varten muut liitteet (esimerkiksi perukirja, sukuselvitys, perinnönjakosopimus) Maanmittauslaitokselle. Tarvittavat liitteet voi selvittää helposti asiointiapurista.

Raakamaalla tarkoitetaan pääasiassa rakentamatonta aluetta, jolla ei ole vielä yksityiskohtaista kaavaa, mutta joka lähitulevaisuudessa on tarkoitus kaavoittaa suunnitelmalliseen yhdyskuntarakentamiseen. Raakamaan ostaja on tavallisesti kunta tai rakennusliike. Tallenna kaupanvahvistajan ilmoituslomakkeelle käyttötarkoitus-kohtaan raakamaaksi ainoastaan tällaiset kohteet.

Maanmittauslaitoksessa säilytetään kaupanvahvistajien päiväkirjojen pysyvää sähköistä arkistoa, mutta sinun on myös hyvä säilyttää oma arkistosi ainakin muutama vuosi, sillä kaupanvahvistajan tulee antaa saantokirjasta kopio sitä pyydettäessä.

Kaupanvahvistajan ilmoituslomake hakee automaattisesti tiedot YTJ:stä. Jos tunnus on voimassa, ongelmia ei synny. Käytä tässä tapauksessa toimintoa Lisää luovuttaja, jolla ei ole suomalaista henkilö- tai Y-tunnusta ja käytä saantokirjassa olevaa tunnusta.

Verkkosivujen yhteydenottolomakkeella voit pyytää teknistä tukea.

Ei voi. Lain mukaan oikeus toimia Maanmittauslaitoksen määräämänä kaupanvahvistajana päättyy, kun kaupanvahvistaja täyttää 68 vuotta.

Kiinnityksen kohteen omistajan allekirjoittamasta valtakirjasta on ilmettävä asiamiehen nimi, kiinnityksen kohde ja kiinnityksen suuruus.

Panttikirjaa ei saa itse tuhota heittämällä roskiin tai polttamalla. Tuhoaminen ei poista kiinnitystä. Kiinnityksen kuolettamista on haettava Maanmittauslaitokselta.

Mikäli panttikirjoja tarvitsee myöhemminkin lainan vakuudeksi, kannattaa hakea useampi kiinnitys. Pankki voi tällöin vapauttaa panttikirjoja uuteen lainaan sitä mukaa kun velkaa lyhentää. Mikäli on vain yksi panttikirja, sen voi käyttää uuden lainan vakuudeksi vasta sitten, kun koko laina on maksettu.

Hakija määrää itse rahamäärän. Kiinnityksen euromäärälle ei ole rajoituksia.

Kiinnitykset eivät lakkaa sillä, että velka maksetaan pois, vaan kiinnitykset täytyy erikseen kuolettaa. Kiinteistökaupan yhteydessä ei kiinnityksiä yleensä kuoleteta, vaan kiinnitykset jätetään voimaan, jos uusi omistaja tarvitsee niitä lainan vakuudeksi. Vaikka kiinnitys ei olisikaan juuri nyt lainan vakuutena, voi kiinnitystä käyttää vakuutena sitten, kun tarvetta uudelle lainalle on. 

Kirjallista panttikirjaa ei voi enää käyttää velan vakuutena. Se ei kuitenkaan ole muuttunut mitättömäksi, vaan panttikirja on syytä muuttaa sähköiseksi.

Muuttaminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla: muuttamista kirjallisesta sähköiseksi haetaan erikseen Maanmittauslaitokselta tai haetaan kirjallisen panttikirjan haltijan muutosta eli siirtoa esimerkiksi pankille. Siirrossa panttikirja muutetaan automaattisesti sähköiseksi. Kirjallinen panttikirja on toimitettava alkuperäisenä hakemuksen liitteenä Maanmittauslaitokselle.

Kiinnitystä voi hakea Kiinteistövaihdannan palvelun kautta silloin, kun kiinnityksen hakijalle tai hakijoille on myönnetty lainhuuto kiinteistöön tai vuokraoikeus on kirjattu.

Jos kiinteistökauppa tehdään verkkopalvelussa, kiinnityksiä voi hakea heti kaupanteon jälkeen.

Kiinteistövaihdannan palvelussa voi hakea kerralla yhtä tai useampaa kiinnitystä kiinteistöön tai vuokraoikeuteen.

Sähköinen panttikirja tarkoittaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtyä merkintää, josta käy ilmi, että kiinnityksestä on annettu sähköinen panttikirja. Rekisteriin merkitään, kuka on sähköisen panttikirjan saaja. Sähköisestä panttikirjasta ei anneta hakijalle paperista panttikirjaa vaan vain päätös kiinnityksen vahvistamisesta.

Kun haet sähköistä kiinnitystä ja sinulla on tarkoituksena käyttää kiinnitystä lainan vakuutena, tulee saajaksi merkitä lainan myöntävä pankki. Tarkista pankin y-tunnus hakemista varten.

Ei tarvitse. Voit luovuttaa kiinnitysten panttikirjat ostajalle, joka voi hyödyntää niitä tulevaisuudessa. Sähköisissä panttikirjoissa rekisteriin merkityn haltijan eli saajan on haettava saajamerkinnän muutosta eli sähköisen panttikirjan siirtoa.

Kiinnitykset voidaan purkaa myydyn määräalan osalta niin, että ne jäävät rasittamaan vain kantakiinteistöä. Näin määräalan ostaja voi käyttää ostamaansa määräalaa omien kiinnitystensä kohteena. Tällöin on haettava yhteiskiinnityksen purkamista.

Jo olemassa olevia kiinnityksiä on mahdollista laajentaa esimerkiksi ostettuun kiinteistöön, jotta kiinnitykset palvelevat paremmin kiinteistöjen omistajaa esimerkiksi luottoa haettaessa. Edellytyksenä on, että kiinteistöjen omistajat ja kiinnityksen kohteet ovat samat.

Jos paperinen panttikirja katoaa, se tulee aina kuolettaa. Hae kuolettamista kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudesta.

Jos haluat kuolettaa myös panttikirjan kiinnitykset, hae kiinnityksen muuttamista Maanmittauslaitoksesta. Jos et halua kuolettaa kiinnityksiä, hae kadonnutta paperista panttikirjaa vastaava sähköinen panttikirja Maanmittauslaitoksesta. 

Voit kuitenkin hakea uuden panttikirjan ja sille kiinnityksiä, vaikka kadonneen panttikirjan kuolettaminen olisi kesken.

Ikävä kyllä ei. Hakemuksen käsittelyssä tutkitaan, että kiinnitys voidaan myöntää hakijalle. Sähköisestä panttikirjasta tulee päätös laskun liitteenä, mutta sähköistä panttikirjaa voi käyttää heti, kun merkintä on rekisterissä.

Kiinnityksen käsittelyä voi kiirehtiä perustellusta syystä.

Panttikirjan kuolettaminen ei ole välttämätöntä. Samaa panttikirjaa voi käyttää myöhemminkin velan vakuutena.

Halkomisten kestoajat vaihtelevat melko paljon. Aikaan vaikuttavat mm. halottavan alueen pinta-ala, jako-osakkaiden lukumäärä ja toimituksen riitaisuus. Halkomisten kestoaikojen mediaani on noin 12 kuukautta. Tämä pitenee huomattavasti, jos toimituksesta valitetaan maaoikeuteen.

Keskimäärin lohkominen kestää noin 6 kuukautta siitä, kun toimitus on tullut vireille ja uusi lohkokiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.

Kustannuksia määrätään useimmiten kaikille jaon osapuolille. Jos kiinteistö jaetaan kahteen yhtä arvokkaaseen osaan, jaetaan toimituskustannukset useimmiten puoliksi.

Halkomisen hakijalla tulee olla lainhuuto omistusosuuteensa.

Halkominen on kiinteistön osaomistajalle helpoin tapa saada kiinteistö jaetuksi. Kun halkomistoimitusta on haettu, maanmittausviranomainen huolehtii jaon etenemisestä ja suunnittelusta. Halkomalla saadaan kiinteistö pääsääntöisesti jaetuksi, vaikka joku jaon osapuolista vastustaisi jakamista.

Jos tilan jakamisesta pystytään sopimaan ja halutaan nimenomaan tietty lopputulos. Jakosopimuksessa osakkaat keskenään sopivat sitovasti kunkin saamista tiluksista ja rajoista. Lohkomisessa toteutetaan osakkaiden hyväksymä ja tekemä jakosopimus sellaisenaan.

Kaupalla, vaihdolla tai lahjalla hankittu alue muodostetaan omaksi kiinteistöksi lohkomalla. Halkomisessa puretaan tilan yhteisomistus. Siinä jaetaan yhteisesti omistettu kiinteistö osakkaiden osuuksien mukaan uusiksi kiinteistöiksi.

Halkomisen kiinteistötoimitusmaksu määräytyy sekä jaettavan alueen pinta-alan että muodostettavien rekisteriyksiköiden lukumäärän mukaan.

Maanomistaja voi erottaa omasta kiinteistöstä uuden tilan lohkomalla esimerkiksi tulevia myyntitarpeita varten. Lohkomisen jälkeen uuden tilan alue ja sen oikeudet ovat tiedossa. Tämä helpottaa kiinteistön myyntiä eteenpäin. Omiin nimiin lohkomisen saa vireille maanmittaustoimitushakemuksella.

Jos kokouksessa käsitellään toimituksessa sovittavia asioita tai vanhoissa rajoissa on epäselvyyksiä, asianosaisen on hyvä olla paikalla. Jos et pääse paikalle, kannattaa ottaa yhteyttä toimitusinsinööriin ennen kokousta. Toisen henkilön voi myös valtuuttaa edustamaan itseään kokouksessa.

Myyjän kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset kohdistuvat myös määräalaan, ellei niitä ole vapautettu kaupanteon jälkeen. Vapauttaminen kannattaa hoitaa kaupan osapuolten kesken ennen lohkomista. Uuden kiinteistön vapauttaminen kiinnityksistä voidaan käsitellä myös toimituksessa, jos määräalan omistaja sitä pyytää.

Vesijätön lunastusten kestoaika (hakemuksesta toimituksen rekisteröintiin) on ollut noin 8 kuukautta.

Vesijätöistä on tehty vähän kiinteistökauppoja. Vähiä kauppoja on usein ohjannut vesijätön lunastusten korvauskäytäntö. Lunastuksissa määrätyt korvaukset ovat olleet riippuvaisia siitä, millaiseen kiinteistöön vesijättö liitetään. Usein vesijättö lunastetaan ja liitetään rakennuspaikkaan, jolloin korvaus on rakennuspaikan lisäalueen hinta. Yleensä korvaus rakennuspaikkaan liitettävästä vesijätöstä on ollut 30 -100 prosenttia varsinaisen (kalliin) tonttimaan hinnasta. Korvauksen suuruus riippuu mm. vesijätön laadusta, määrästä ja siitä, tuottaako se rakennusoikeutta. Jos vesijättö liitetään maa- ja metsätalousmaahan, perustuu sen arvo maa- ja metsätalousalueen lisämaan hintaan.

Jos toimituksessa määrätään korvauksia, tulee näistä pääsääntöisesti maksaa veroa. Tarkempaa tietoa veroseuraamuksista saa verottajalta tai verottajan ohjeesta.

Kyllä voi. Maanomistaja voi mahdollisesti hakea korvauksia kunnan rakennuslautakunnan tekemän johdon sijoittamispäätöksen jälkeen tai luonnonsuojeluviranomaisen tekemän suojelupäätöksen (esim. luontotyypin rajaaminen tai eliölajin esiintymispaikan suojelu) seurauksena. Korvauksesta tulisi ensisijaisesti sopia, mutta jos sopimukseen ei päästä, voivat johdon rakentaja, maanomistaja ja suojeluviranomainen kukin hakea toimitusta korvauksen määräämiseksi. Korvausvelvollinen maksaa lähes aina toimituksen kustannukset, vaikka korvauksen saaja olisi hakijana.

Ei voi. Toimituksessa voidaan määrätä vain rahakorvauksia, joilla voidaan sitten suorittaa korjaustoimenpiteet. Lunastaja ja luovuttaja voivat kuitenkin sopia lunastajan kustannuksella tehtävistä korjauksista.

Ei voi. Toimitusinsinööri tai lunastustoimikunta tekevät asiassa vain päätöksen. Lunastaja ja luovuttaja voivat kylläkin esittää mielipiteensä korvauksesta. Toimitusinsinööriltä voi toki kysyä yleisiä periaatteita korvauksen perusteista.

Tavallisesti haltuunotto tapahtuu toimituksen alkukokouksen yhteydessä. Se pidetään yleensä 3 kuukauden kuluessa toimitushakemuksen jättämisestä.

Jos toimituksessa määrätään korvauksia, tulee näistä pääsääntöisesti maksaa veroa. Tarkempaa tietoa veroseuraamuksista saa verottajalta tai verottajan ohjeesta.

Olemassa olevat rakennukset saavat olla suoja-alueella. Uudisrakentamista suoja-alueelle on rajoitettu, mutta ei täysin kielletty. Rakennuslupaa suoja-alueelle haettaessa kuullaan tienpitoviranomaista.

Ilmakuvauksen jälkeen yksittäiset ilmakuvat käsitellään hyödynnettävään muotoon, yhtenäiseksi kuvapohjaksi verkkopalveluihin ja paikkatiedon ammattilaisten käyttöön paikkatietojärjestelmissä. Tällaista kuvapohjaa kutsutaan ortokuvaksi tai ortokuvamosaiikiksi. Kuvista tehdään useita ominaisuuksiltaan eroavia ortokuvasarjoja, mm. valtakunnallisen metsäninventoinnin ja Maanmittauslaitoksen maastotiedon ylläpidon tarpeisiin. 

Ortokuvasarjojen tuottaminen vie aikaa jo yksistään hyvin suurien datamäärien prosessoinnin vuoksi. Prosessointi ei ole kokonaan automaattista. Nämä toimenpiteet vievät yleensä 1-2 kuukautta aikaa yhden tuotantoalueen kuvauksen loppuun saattamisesta. Kun kuvat ovat saatavilla, tuotantoalueen statuksena on ” llmakuvatuotteet (ortot) saatavilla”.
 

Laserkeilausaineisto 5 p -aineistoa saa ilman käyttölupaa ainoastaan testialueilta, joita on Forssan, Nurmijärven, Nuuksion, Pieksämäen ja Suomutunturin alueilla. Avoimia näyteaineistoja pääset lataamaan täältä. Lisätietoa saat linkin takaa Lue_minut.txt-tiedostosta. 

Tämä tarkoittaa, että laserkeilauslennot kyseisellä tuotantoalueella on saatu kaikki valmiiksi. Laserkeilaukset suorittaa konsultti. Tuotantoalueet ovat suuria ja dataa syntyy paljon. Niiden käsittely on hidasta. Konsultti toimittaa Maanmittauslaitokselle yhden tuotantoalueen kerrallaan. Tuotantoalue siirtyy tämän jälkeen laadunvalvontavaiheeseen. 

Laserkeilausaineisto 2008-2019 ja Laserkeilausaineisto 0,5 p -aineistoja voi ladata vapaasti ja maksuttomasti Maanmittauslaitoksen Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiosta.

Samasta palvelusta ladattava Laserkeilausaineisto 5 p -aineisto vaatii käyttölisenssin. Tämän aineiston lataamisesta veloitetaan hinnaston mukainen pinta-alaan perustuva maksu.

Vuodesta 2020 lähtien Maanmittauslaitoksen tilaamat ja suorittamat ilmakuvaukset ja laserkeilaukset perustuvat uusiin Kansallisiin ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmiin.

Kansallisessa laserkeilausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta keilataan kuuden vuoden sykleissä. Vuosittain keilattavaa pinta-alaa on noin 55 000 km2 (n. 20 erillistä tuotantoaluetta / vuosi)

Kansallisessa ilmakuvausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ilmakuvataan kolmen vuoden sykleissä. Vuosittain ilmakuvattavaa pinta-alaa on noin 110 000 km2 (n. 40 erillistä tuotantoaluetta / vuosi). Puolet kuvauksista tehdään keväällä (ennen lehtiä puissa) ja toinen puoli kesällä, kun puissa on jo täydet lehdet.

Karttalehdet, joilla sijaitsee aluevalvontalain 14 § mukaisia rajoitealueita, kaikki laserkeilausaineistot on harvennettu pistetiheyteen 0.3 pistettä neliölle.

Alkuperäisen, tarkan aineiston voi saada käyttöönsä vain hakemalla lupaa Puolustusvoimilta. Maanmittauslaitos ei voi myöntää lupaa tarkemman aineiston käyttöön em. rajoitealueilta.
 

Ilmakuvauksista osa aloitetaan jo varhain keväällä. Osa ilmakuvauksista aloitetaan vasta sitten, kun puissa on täydet lehdet. 

Ilmakuvaamisen onnistuminen edellyttää hyviä sääolosuhteita. Toisinaan voidaan joutua odottamaan useita viikkoja, että halutulla tuotantoalueella sääolosuhteet mahdollistavat ilmakuvaamisen.

Kevätilmakuvaukset aloitetaan usein huhtikuun alusta lähtien ja kesäilmakuvaukset noin juhannuksesta. Ilmakuvauskausi jatkuu yleensä elokuun loppupuolelle asti.
 

Laserkeilauksia voidaan tehdä joko varhain keväällä, kun puissa ei ole vielä lainkaan lehtiä tai vasta sitten kun puissa on täydet lehdet. Toisinaan kevään aikaikkuna keilausten suorittamiseen on niin lyhyt, että keilauksen suorittaminen kannattaa jättää kesään.

Kevään laserkeilauksia tehdään pääosin maalis-huhtikuussa ja kesälaserkeilauksia kesäkuun puolestavälistä elokuun loppuun.
 

Laserkeilausaineisto 5 p -aineiston luokittelu on kuvattu tuotekuvauksessa. Samat luokittelut koskevat myös Laserkeilausaineisto 0,5 p -aineistoa.

Laserkeilausaineisto 2008-2019 -aineiston tuotekuvauksesta löydät tämän aineiston pisteluokittelut.

Kaikki tuotekuvaukset löydät täältä.

Maanmittauslaitoksen ortokuvat eli mittatarkat, karttalehtijaon mukaiset ilmakuvat ovat katseltavissa Karttapaikalla ja Paikkatietoikkunassa.

Kuvia voi ladata Maanmittauslaitoksen Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiosta. Kuvia saa käyttöönsä myös rajapintapalveluiden kautta.
 

Kaikki laserkeilausaineistot ovat saatavilla Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiossa. Tarkempaa tietoa aineiston hankinnasta löydät täältä. Avoin laserkeilausaineisto 0,5  on saatavilla karttalehtikohtaisesti ja tarkempi luvanvarainen laserkeilausaineisto 5p tuotantoaluekohtaisesti. Laserkeilausaineisto 5p lataaminen edellyttää palvelussa vahvaa tunnistautumista ja verkkomaksamista.

Laserkeilausaineisto 0,5p osalta palvelussa on saatavilla kullekin alueelle osuva uusin aineisto. Laserkeilausaineisto 0,5 p tulee korvaamaan ajan myötä aikaisemman Laserkeilausaineisto 0,5p (2008-2019) -aineiston.

Maanmittauslaitos on tuottanut laserkeilausaineistoja vuodesta 2008 lähtien. Näitä keilauksia, joiden pistetiheys on 0,5 pistettä neliölle, on tehty vuoteen 2019 asti. Lue lisää Laserkeilausaineisto 2008-2019 tuotekuvauksesta. Eri vuosien keilausalueet näet indeksistä.

Laserkeilausaineisto 5 p on uuden Kansallisen laserkeilausohjelman mukainen aineisto. Aineiston pistetiheys on viisi (5) pistettä neliölle.

Laseraineisto 0,5 p on uuden Kansallisen laserkeilausohjelman mukaisesta aineistosta harvennettu versio. Aineiston pistetiheys on 0,5 pistettä neliölle. 

Kuluvan vuoden Kansallisen laserkeilausohjelman etenemistä pääset seuraamaan Maanmittauslaitoksen tilannekuvapalvelusta.

Maanmittauslaitos tekee laserkeilaustuotantoalueelle kattavan laaduntarkastuksen. Vasta tämän jälkeen aineistot luovutetaan Maanmittauslaitokselta eteenpäin.

Laserkeilausaineistoja valmistuu laaduntarkastuksesta tuotantoalue kerrallaan. Kaikki kyseisen vuoden tuotantoalueet pyritään laatutarkastamaan vuoden loppuun mennessä.
 

Jos osakekirjasi on pankissa lainan vakuutena, voit valtuuttaa pankin hakemaan rekisteröintiä puolestasi. Kiirettä hakea omistuksen rekisteröintiä ei kuitenkaan ole. 

Jos osakekirja on pankin tallelokerossa säilytyksessä mutta ei lainan vakuutena, voit olla yhteydessä pankkiin ja sopia, haetko omistuksen rekisteröintiä itse vai valtuutatko pankin tähän.

Hakemusten käsittelyajat löydät kootusti Hakemusten käsittelyajat -sivulta.

Toimintapa riippuu siitä, kuuluuko taloyhtiösi jo huoneistotietojärjestelmään ja onko huoneistollasi vielä paperinen osakekirja vai jo sähköinen omistajamerkintä.  

Ohjeen kuhunkin tilanteeseen voit tarkistaa vastaamalla asiointiapurin kysymyksiin. 

Sinun on haettava omistuksesi rekisteröintiä kahden kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoituksesta tai omistusoikeuden siirtymisestä. Hae omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta hakemuksella.

Hakemukseen tarvitaan liitteeksi alkuperäinen paperinen osakekirja, johon on tehty siirtomerkintä sinun nimiisi. Voit lähettää hakemuksen ja osakekirjan postitse tai tuoda ne Maanmittauslaitoksen palvelupisteeseen, joita on ympäri Suomen. Huomioithan, että osakekirja on arvopaperi, jonka lähetykseen on syytä valita turvallinen lähetystapa. Katso lisää esimerkiksi Postin sivuilta. 

Maanmittauslaitos rekisteröi hakemuksen perusteella omistuksesi sähköiseksi omistajamerkinnäksi huoneistotietojärjestelmään ja mitätöi samassa yhteydessä paperisen osakekirjan. Älä mitätöi tai tuhoa osakekirjaa itse. 

Lue lisää omistuksen rekisteröinnistä.

Jos huoneisto pantataan lainan vakuudeksi, ole yhteydessä pankkiin. 

Hae omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta hakemuksella.  

Tarvitset omistuksesi rekisteröintiin myyjän suostumuksen. Liitä hakemukseen jäljennös kauppakirjasta tai erillinen kirjallinen suostumus sekä myyjän yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköpostiosoite).

Vaihtoehtoisesti myyjä voi allekirjoittaa suostumuksensa omistusoikeuden rekisteröinnin hakemuslomakkeelle. Maanmittauslaitos ottaa yhteyttä myyjään suostumuksen varmistamiseksi.  

Lue lisää omistuksen rekisteröinnistä. 

Jos huoneisto pantataan lainan vakuudeksi, ole yhteydessä pankkiin.

Tutustu huoneistojen hinnastoon.

Jos autopaikalla on oma osakekirja, hae autopaikalle omistuksen rekisteröintiä samalla tavalla kuin osakehuoneistolle. Uusissa taloyhtiöissä (vuonna 2019 tai sen jälkeen perustetuissa) autopaikan omistuksen rekisteröintiä hakee uusi omistaja edellisen omistajan suostumuksella. 

Jos autopaikalla ei ole omaa osakekirjaa, sinun ei tarvitse hakea autopaikan rekisteröintiä erikseen, koska huoneistoa ja autopaikkaa hallitaan samalla osakeryhmällä. Osakeryhmällä hallittavat kohteet näkyvät yhtiöjärjestyksessä ja osakehuoneistotulosteella. 

Jos olet huoneiston nykyinen omistaja, sinulla on 10 vuotta aikaa hakea Maanmittauslaitokselta osakehuoneiston omistuksen rekisteröintiä eli muuttaa paperinen osakekirja sähköiseen muotoon. Hae omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta hakemuksella.  

Hakemukseen tarvitaan liitteeksi alkuperäinen paperinen osakekirja. Voit lähettää hakemuksen ja osakekirjan postitse tai tuoda ne Maanmittauslaitoksen palvelupisteeseen, joita on ympäri Suomen. Huomioithan, että osakekirja on arvopaperi, jonka lähetykseen on syytä valita turvallinen lähetystapa. Katso lisää esimerkiksi Postin sivuilta.

Maanmittauslaitos rekisteröi hakemuksen perusteella omistuksesi sähköiseksi omistajamerkinnäksi huoneistotietojärjestelmään ja mitätöi samassa yhteydessä paperisen osakekirjan. Älä mitätöi tai tuhoa osakekirjaa itse. 

Lue lisää omistuksen rekisteröinnistä. 

Asian rekisteröintiä voi kiirehtiä perustellusta syystä (esimerkiksi asuntokauppa tulossa).

Ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun puhelimitse tai verkkolomakkeella, jos tarvitset nopeamman rekisteröinnin.

Se lasketaan perinnönjakosopimuksen viimeisen allekirjoituksen päivämäärästä. Sillä, onko perinnönjakokirja vielä lainvoimainen, ei ole merkitystä lainhuudon hakuaikaan.

Yksi omistajista tai asiamies voi hakea lainhuutoa. Valtakirjaa ei lainhuudon hakemista varten tarvita.

Jos vainaja omisti kiinteistön, tarvitset perunkirjoitusta varten lainhuutotodistuksen ja mahdollisesti rasitustodistuksen. Tiedot saa kiinteistötunnuksella, jotka löydät kiinteistöveroilmoituksesta.

Jokainen on velvollinen hakemaan lainhuutoa saamalleen kiinteistölle, määräalalle tai määräosalle. Lainhuudatusvelvollisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että yhteisöjä.

Lainhuuto kannattaa hakea selvyyden vuoksi myös joissakin erityistapauksissa (selvennyslainhuuto).

Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Saanto- tai luovutuskirjaksi kutsutaan sopimusta, jolla omistusoikeus siirtyy. Se voi olla esimerkiksi kauppakirja tai perinnönjakosopimus. Saanto- tai luovutuskirja on termi, jota käytetään laissa. Saattaakin olla, että hakemuksen käsittelijä pyytää hakemuksen täydennykseksi saantokirjaa.

Hakemuksen käsittelijä pyytää joissain tapauksissa täydennyksiä jo toimitettuihin dokumentteihin, kun hakemus on puutteellinen tai sen mukana ei ole toimitettu kaikkia tarvittavia liitteitä.

Lainhuutoa ei myönnetä, jos kaikkia pyydettyjä liitteitä ei ole toimitettu. Hakemuksessa olevat puutteet pidentävät käsittelyaikaa.

Voit tehdä täydennykset Asiointipalvelun kautta. 

Etsi Käynnissä olevat asiat -listalta asia, jonka asianumero vastaa täydennyspyynnössä ilmoitettua asianumeroa. Klikkaa asia auki ja saat näkyville painikkeen ”Täydennä hakemusta”. Painikkeesta aukeavalla lomakkeella voit lähettää kirjaamissihteerin pyytämät liiteasiakirjat sekä jättää sanallisen selvityksen. Asiakirjat on toimitettu Maanmittauslaitokselle, mikäli saat kuittauksen ”Täydennykset on vastaanotettu”.

Hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään katkeamaton omistusketju edellisestä myönnetystä lainhuudosta uuteen omistajaan. Katso hakemusten keskimääräiset käsittelyajat Hakemusten käsittelyajat -sivulta.

Lainhuutohakemuksen mukana toimitettavat liitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Hakemuksen käsittelijä pyytää joissain tapauksissa täydennyksiä jo toimitettuihin dokumentteihin. Hakemuksesi liitteet selvität helposti asiointiapurista.

Mikäli lainhuutoa ei ole haettu ja varainsiirtoveroa maksettu 6 kuukaudessa luovutuksesta, joutuu maksamaan korotettua varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveron määrä nousee alkuperäisen veron määrästä puolivuosittain 20 %. Vero kasvaa enintään kaksinkertaiseksi.

Veroa maksetaan 4 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lainhuudon saaminen edellyttää, että vero on maksettu.

Lainhuutoa kannattaa hakea ajoissa, jotta sinusta tulee virallisesti kiinteistön omistaja. Lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto on myös edellytyksenä kiinnityksen hakemiselle.

Mikäli lainhuudon hakija ei voi esittää alkuperäistä kauppakirjaa tai muuta saantokirjaa, vaan hallussa on vain kopio, on mahdollista hakea kuulutuslainhuutoa. Kuulutuslainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin lainhuutoakin, mutta hakijan kauppaa tms. saantoa kuulutetaan sekä virallisessa lehdessä, paikallisissa lehdissä että Maanmittauslaitoksen ilmoitustaululla kuusi kuukautta.

Mikäli kukaan ei osoita parempaa oikeutta kiinteistöön kuulutuksen aikana, lainhuuto myönnetään hakijalle.

Kuulutuslainhuutoa voi hakea myös, mikäli hakija on omistajana hallinnut kiinteistöä viimeisen 10 vuoden ajan, eikä ole syytä olettaa että jollakin toisella on parempi oikeus kiinteistöön. Hakijan on itse hoidettava kuulutukset ja niiden kustannukset.

Mikäli lainhuuto on ”yhteinen”, eli lainhuudolla omistusosuus näkyy merkittynä esimerkiksi 1/1 kahdelle henkilölle, he voivat myydä yhdessä vain koko kiinteistön ellei kirjausta muuteta. Toinen ei voi myydä esimerkiksi ½ kiinteistöstä tällaisessa tapauksessa, eikä hakea kiinnitystä omaan määräosaansa.

Mikäli halutaan luovuttaa tai kiinnittää määräosa kohteesta, tulee tästä laittaa vapaamuotoinen ilmoitus sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu(at)maanmittauslaitos.fi, ja kertoa pyynnön peruste. Kirjaamishenkilöstö selvittää aikaisemman lainhuudon perusteen ja muuttaa omistuksen määräosaiseksi, mikäli se on mahdollista. Tämä tehdään maksutta. Tämän jälkeen luovutus tai kiinnityksen hakeminen onnistuu. Tarvittaessa asiaa voi kiirehtiä.

Kuolinpesää ei ole pakko jakaa lainhuudon kirjaamista varten, vaan jakamaton kuolinpesä voi hakea kiinteistölle ns. selvennyslainhuudon.

Hakemuksen saantokirjana toimitetaan vainajan perukirja liitteineen. Tällöin jakamattoman kuolinpesän ei myyntitilanteessa tarvitse antaa vainajan perukirjaa liitteineen ostajalle lainhuudon hakemista varten.

Ennen kauppaa kannattaa selvittää myyjän omistusoikeus ostettavaan kohteeseen. Myyjän on esitettävä kiinteistöstä tai kiinteistön määräalasta lainhuutotodistus, josta käy ilmi lainhuutorekisteriin merkitty kiinteistön omistaja, tai muu selvitys omistusoikeudesta. Lainhuutotodistuksen tulisi olla mahdollisimman tuore.

Tutustu myös ostajan muistilistaan.

Mikäli kiinteistön kaupassa luovutettavalle sähköliittymälle on eritelty kauppakirjassa kauppahinta eikä sen osalta ole maksettu varainsiirtoveroa, on esitettävä selvitystä siitä, onko liittymämaksu liittymäehtojen mukaan palautuskelpoinen.

Mikäli liittymämaksu on palautuskelpoinen, ei veroa vaadita maksettavaksi liittymän kauppahinnan osalta. Sama koskee myös vesi- ja viemäriliittymiäkin silloin, kun kiinteistö luovutetaan liittymineen.

Yhteiseksi kodiksi tarkoitettu kiinteistö voidaan myydä vain puolison suostumuksella, vaikka myyjä omistaisikin kiinteistön yksin.

Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on luovutettava kiinteistö yhdessä

Kyllä voi. Lainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin muissakin tapauksissa, eli kuuden kuukauden kuluessa luovutuspäivästä.

Jos yhtiötä ei ole vielä perustettu lainhuutoa haettaessa, eikä luovutuskirjan allekirjoittamisesta ole vielä kulunut kahta vuotta, lainhuutohakemus jätetään lepäämään. Lepäämään jättämisen määräaika on kaksi vuotta luovutuskirjan allekirjoittamisesta lukien. Määräpäivään mennessä hakijan tulee esittää selvitys siitä, että vastuu luovutuksesta on siirtynyt perustetulle yhtiölle. Muussa tapauksessa lainhuuto myönnetään perustettavan yhtiön lukuun sopimuksen tehneelle.

Kyllä voi ja lainhuutoa pitää hakea vaikka kuuden kuukauden määräaika olisi jo kulunut.

Kiinteistön myöhempi ostaja voi saada kiinteistön omistukseensa, jos ensimmäinen ostaja ei ole hakenut lainhuutoa eli omistusoikeuden kirjaamista, eikä myöhempi ostaja tiennyt aikaisemmasta luovutuksesta.

Osakeluettelon siirtoon liittyvät kysymykset löydät Usein kysyttyä osakeluettelon siirrosta -sivulta.

Oikeudet ja rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä. Tieoikeuksien lisäksi käyttöoikeusyksikköinä rekisteriin merkitään esimerkiksi venevalkamat, kaivot tai voimalinjat.

Laitostunnus on rasitustodistuksessa näkyvä tunnus kiinnityskelpoisesta vuokraoikeudesta.

Kirjaamisen yhteydessä annetaan vuokraoikeuden yksilöivä laitostunnus, joka muodostuu kiinteistötunnuksesta, L-kirjaimesta ja numerotunnisteesta (esim. 999-8-77-6-L1). Laitostunnuksen avulla vuokraoikeudesta voi tilata rasitustodistuksen, josta käyvät ilmi vuokraoikeuteen kohdistuvat kiinnitykset.

Kirjallisesti luovutetut omistajatiedot ovat aina maksullisia. Lisäksi yli 10 kiinteistön omistajatiedot sisältävistä selvityksistä peritään maksu.

Rakennusoikeuteen liittyvät asiat saat selville kunnilta ja kaupungeilta.

Maanmittauslaitoksella on kiinteistön kokonaispinta-ala. Maanmittauslaitos ei voi muuttaa kiinteistön käyttötarkoitusta eikä verottajan pinta-alatietoja. Näissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä verottajaan.

Rasitustodistuksesta näkee onko kiinteistöllä esimerkiksi panttikirjoja tai kirjattuja vuokraoikeuksia.

Rajanaapurien tietoja ei näy kiinteistörekisterin karttaotteessa. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

Kiinteistötietorekisterin karttaotteessa näkyvät tulostuspäivänä voimassa olevat rajat. Vanhoja rajoja voi kuitenkin selvittää asiakaspalvelusta.

Rajamitat eivät näy karttaotteessa, mutta niitä voi selvittää toimitusasiakirjoista. Tiedot löytyvät kiinteistötunnuksen avulla. Ota yhteyttä asiakaspalveluun sähköisellä lomakkeella.

Lainhuutotodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä. Vanhoja lainhuutoasiakirjoja joulukuusta 1993 alkaen voi tilata Maanmittauslaitoksesta. Sitä vanhemmat asiakirjat tilataan Kansallisarkistosta.

Rasitustodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä.

Otteita voi ostaa asiointipalvelusta, jolloin ne ovat myös edullisempia kuin asiakaspalvelusta tilattaessa. 
Asiointipalvelun käyttö edellyttää tunnistautumista, jos tähän ei ole mahdollisuutta, voit tilata otteet asiakaspalvelusta. Selvitä kiinteistötunnus ennen kuin teet tilauksen. Toimitamme otteet ja todistukset postilla tai sähköpostilla.

Yhden omistajatiedon saa soittamalla asiakaspalveluumme. Selvitä kiinteistötunnus ennen yhteydenottoa. 

Huomioithan, ettemme luovuta kiinteistön omistajatietoja, jos haluat ottaa yhteyttä kiinteistön omistajaan ostotarkoituksessa.

Omat omistukset voit katsoa maksutta asiointipalvelusta. Jos haluat hakea henkilötunnuksella, nimellä tai Y-tunnuksella, ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun.

Asiakaspalvelupisteissämme ei ole tietokoneita asiakaskäyttöön. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä karttapalvelu, jossa voit esimerkiksi katsella eri organisaatioiden paikkatietoja Suomesta, luoda teemakarttoja tai julkaista kartan omilla verkkosivuillasi. Karttapalvelussa on yli 2500 eri karttatasoa noin 60 eri organisaatiolta. Palvelu on avattu vuonna 2009. 

Paikkatietoikkuna on tarkoitettu paikkatiedon ammattilaisille ja kaikille kartoista ja paikkatiedosta kiinnostuneille. Sillä on arkisin yli 4000 päivittäistä kävijää, jotka käyttävät sitä hyvin monenlaisiin tarkoituksiin vapaa-ajalla ja työtehtävien hoitamisen tueksi.

Paikkatietoikkuna on keskeinen osa Suomen INSPIRE-toimeenpanoa. Se on kansallinen paikkatietoportaali, joka esittelee paikkatietoaineistoja ja -palveluja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia. 

Siirry tästä Paikkatietoikkunaan: www.paikkatietoikkuna.fi.

Kummatkin ovat Maanmittauslaitoksen ylläpitämiä karttapalveluita, mutta niillä on eri käyttötarkoitukset.

Paikkatietoikkuna esittelee eri tiedontuottajien julkaisemia ja Paikkatietoikkunaan tarjoamia paikkatietoaineistoja ja -palveluita sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia, kun taas Karttapaikka keskittyy Maanmittauslaitoksen aineistoihin ja palveluihin.

Paikkatietoikkunassa on käytettävissä yli 2 500 karttatasoa noin 60:ltä eri organisaatiolta. Paikkatietoikkunassa voi katsella eri karttatasoja päällekkäin, julkaista kartan omalla verkkosivulla, luoda tilastoteemakarttoja ja tehdä yksinkertaisia paikkatietoanalyyseja. Paikkatietoikkuna sisältää myös koordinaatistomuunnospalvelun. Paikkatietoikkunan metatietohaussa voi selata paikkatietoaineistojen ja -palveluiden kuvailuja, jotka tiedontuottajat ovat tallentaneet valtakunnalliseen  Paikkatietohakemistoon. Paikkatietoikkuna on osa Suomen INSPIRE-toimeenpanoa.

Karttapaikassa on Maanmittauslaitoksen maastokarttoja, ilmakuvia ja taustakarttoja. Karttapaikasta voi ostaa Maanmittauslaitoksen painettuja karttoja sekä räätälöityjä karttatulosteita. Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiosta voi ladata Maanmittauslaitoksen kartta- ja paikkatietoaineistoja, kuten maastotietokannan kohteita, ilmakuvia ja korkeusmalleja. Karttapaikan kautta voi myös hoitaa omia kiinteistöasioita ja antaa Maanmittauslaitokselle palautetta kartta-aineistojen sisällöstä. 

Tiedontuottajat, kuten valtakunnalliset organisaatiot ja kunnat tarjoavat paikkatietoaineistojaan liitettäviksi Paikkatietoikkunaan. Karttatasot tuodaan tarjolle tiedontuottajien julkaisemien rajapintapalvelujen kautta, jolloin Paikkatietoikkunassa olevat paikkatiedot ovat yhtä ajantasaisia kuin tiedontuottajien omissa palveluissa. Karttatasojen julkaiseminen Paikkatietoikkunassa on turvallisempaa kuin täysin avoimesti rajapintapalvelun kautta, koska Paikkatietoikkunassa yksittäisen karttatason käyttöoikeuksia on mahdollista rajata. Karttatasojen sisältö ja ajantasaisuus ovat tiedontuottajien vastuulla.

Paikkatietoikkuna ei tuota lainkaan omia aineistoja. Ylläpito ohjaa kysymykset aineistojen ajantasaisuudesta tai muista ominaisuuksista tiedontuottajille. Joskus aineistojen näkymisessä voi olla toki myös häiriö Paikkatietoikkunassa.

Kirjautunut käyttäjä voi myös ladata Paikkatietoikkunaan omia aineistojaan.

Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

Mikäli ongelmaasi ei löydy vastausta Paikkatietoikkunan käyttöohjeista www.paikkatietoikkuna.fi, voit jättää palautetta tai kehitysehdotuksia verkkolomakkeella. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman pian. 

Paikkatietoikkuna näyttää eri organisaatioiden karttoja, tässä tapauksessa Traficomin merikarttoja. Vastuu karttojen tietosisällöstä on aina niiden tekijöillä/ylläpitäjillä. Sen vuoksi kartan laatinut organisaatio hoitaa myös karttoja koskevat palautteet.

Traficomin rajapintoja käyttävät monet muutkin palvelut kuin Paikkatietoikkuna. Tiedot eivät siirry takaisinpäin tällaisen teknisen yhteyden kautta. Virheet on korjattava niiden alkulähteillä, jotta kaikki niitä käyttävät saavat oikeaa tietoa.

Virheiden tunnistamiseen tarvitaan monesti paikallistuntemusta, jota on karttojen käyttäjillä. Voimme toki välittää palautteenne tiedontuottajalle, mutta emme siis voi korjata virheitä Paikkatietoikkunassa.

Paikkatietoikkunaan tuodaan kaikki aineistot rajapintoina suoraan tiedontuottajilta, mikä tarkoittaa, että aineistot ovat yhtä ajantasaisia kuin tiedontuottajien tarjoamissa palveluissa. Parhaimmillaan ne ovat siis lähes reaaliaikaisia, mutta toisinaan aineistot säilyvät samanlaisina vuosia, mikäli tiedontuottaja ei ole päivittänyt aineistoja palveluissaan. Jos havaitset selvästi vanhoja aineistoja, voit kertoa niistä meille verkkolomakkeella tai suoraan ko. tiedontuottajalle. 

Kun sinulla on salasana tiedossa, pääset muokkaamaan tilisi tietoja (tai poistamaan koko tilin) osoitteessa https://omatili.maanmittauslaitos.fi/user/profile.

Jos et muista salasanaani, voit tilata uuden linkistä https://omatili.maanmittauslaitos.fi/user/password.

Huom! Kirjautumisessa käyttäjätunnus on aina rekisteröinnissä käytetty sähköpostiosoite (ei esimerkiksi käyttäjänimi, jota kysytään uutta tunnusta rekisteröidessä).

Voit vaihtaa omien tasojen, omien aineistojen ja vektorimuotoisten aineistojen tyyliä. Karttatasovalikossa välilehdellä "Valitut tasot" klikkaa kohdassa "Tyylit" kynän kuvaa. Voit tästä vaihtaa oletustyylin haluamaksesi. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

Rasteriaineistojen tyylejä ei voi muuttaa.

Paikkatietoikkunassa kannattaa julkaista etenkin kaikki INSPIRE-direktiivin mukaiset rajapinnat, mutta myös muut avoimet paikkatietorajapinnat. Paikkatietoikkuna kokoaa yhteen etenkin kansalliset, mutta myös paikalliset aineistot kautta maan, ja sillä on yli 4000 käyttäjää päivittäin. Saatte siis Paikkatietoikkunan kautta aineistoillenne niiden ansaitsemaa näkyvyyttä ja tunnettuutta. Etenkin julkisin varoin laaditut avoimet aineistot on hyvä saada yhteiskunnassa hyötykäyttöön.

Paikkatietoikkunassa käyttäjien on helppo tarkastella eri tiedontuottajien aineistoja selaimessa päällekkäin ilman että käyttäjän tarvitsee asentaa mitään erillistä ohjelmaa omalle koneelleen. Myös ammattikäyttäjät löytävät aineistot helposti Paikkatietoikkunasta. He saattavat katsoa ensin Paikkatietoikkunasta, millaista aineisto on ja hakea sen jälkeen suoraan rajapintapalvelusta erilliseen paikkatieto-ohjelmaan.

Tiedontuottajat voivat tarjota omia paikkatietoaineistojaan Paikkatietoikkunaan, jos ne ovat saatavissa WMS-, WMTS-, WFS-, OGC API- tai ArcGISRest-rajapintapalveluiden kautta ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä. Aineistojen esittämisestä Paikkatietoikkunassa laaditaan sopimus, jossa osapuolina ovat tiedontuottaja ja Maanmittauslaitos. Sopimus on molemmille osapuolille maksuton. Sopimusasioissa ota yhteyttä osoitteeseen paikkatietoikkuna@maanmittauslaitos.fi.

Suomen kansallinen järjestelmä on ETRS-TM35FIN, joka on eri asia kuin ETRS-TM35. Näissä on eri koordinaattijärjestys:

• TM35 (EPSG:3047) -> N,E
• TM35FIN (EPSG:3067) -> E,N

Valitettavasti Paikkatietoikkunan koordinaattimuunnospalvelussa ei ole WGS84-koordinaatteja, koska koordinaattimuunnospalvelu on tarkoitettu Suomen sisäisten koordinaattimuunnosten tekemiseen ja WGS84 ei ole Suomessa virallinen koordinaattijärjestelmä.

Paikkatietoikkunassa olevista koordinaattijärjestelmää WGS84-koordinaatteja vastaavat parhaiten EUREF-FIN-GRS80-koordinaatit, mutta ne eivät ole täsmälleen samat (heittoa voi olla alle metrin verran).

Koordinaattimuunnos WGS84-koordinaateiksi kannattaa tehdä jollain paikkatieto-ohjelmistolla, esimerkiksi QGIS-ohjelmalla, jos tämä on mahdollista. QGIS on ladattavissa avoimen lähdekoodin ohjelmistona osoitteessa https://qgis.org/fi/site/.

Paikkatietoikkunassa näkyvät aineistot perustuvat Maanmittauslaitoksen ja tiedontuottajan väliseen sopimukseen. Kaikki Paikkatietoikkunassa näkyvät aineistot eivät ole avointa dataa. Tiedontuottaja päättää itse, mitä aineistoja haluaa laittaa Paikkatietoikkunaan. Mitään velvollisuutta aineistojen esittämiseen Paikkatietoikkunassa ei ole. Sen sijaan INSPIRE-direktiivin piiriin kuuluville aineistoille tulee laatia metatiedot Paikkatietohakemistoon ja niistä tulee julkaista INSPIRE:n mukaiset rajapintapalvelut. Lue lisää sivulta INSPIRE-velvoitetulle.

Paikkatietoikkunan metatietohaussa voi selata paikkatietoaineistojen ja -palveluiden kuvailuja, jotka tiedontuottajat ovat tallentaneet valtakunnalliseen Paikkatietohakemistoon. Metatietoja pääsee katsomaan myös karttatasokohtaisesti, jos ko. tasosta on olemassa metatiedot. Valitse kolme pistettä tason kohdalla ja Näytä metatiedot.

Paikkatietohakemistosta löytyy kuvaukset noin 150 organisaation paikkatietoaineistoista ja -palveluista. Kuvattuja aineistoja ja palveluita on yhteensä yli 1 500.

Kyllä, voit ladata itsellesi joidenkin vektorimuotoisten aineistojen kohdetiedot taulukkomuodossa, mikäli tiedontuottaja on sallinut sen.

Valitse haluamasi vektoriaineisto ja zoomaa kartalla sille alueelle, miltä haluat aineiston kohdetiedot ladata. Klikkaa sitten palvelun oikeassa alakulmassa kohtaa "Kohdetiedot", jolloin näkyviin tulevat valittujen aineistojen kohdetiedot. Valitse se välilehti, jolla haluamasi aineisto on. Tarkista, että kaikki haluamasi kohdetiedot ovat esillä. Klikkaa sitten "Aineiston vienti" ja valitse avautuvassa ikkunassa missä muodossa ja mitkä tiedot haluat mukaan. Klikkaa sitten "Vie" ja aineisto latautuu koneellesi.

Kirjautuneena käyttäjänä voit ladata myös itse laatimiasi aineistoja GeoJSON-muodossa. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta kohdasta Omat tiedot: www.paikkatietoikkuna.fi.

Kyllä. Voit jakaa oman karttanäkymäsi kahdella tavalla. Helpointa on jakaa linkki Paikkatietoikkunaan. Toinen vaihtoehto on luoda karttajulkaisu, jonka voit upottaa haluamallesi verkkosivulle. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta Kohdista Työkalut ja Karttajulkaisu: www.paikkatietoikkuna.fi.

Kyllä, hyvin todennäköisesti voit saada aineistonne Paikkatietoikkunaan, jos ne ovat saatavissa WMS-, WMTS-, WFS-, OGC API- tai ArcGISRest-rajapintapalveluiden kautta ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä.  Käytännössä julkaisun tekee Paikkatietoikkunan ylläpito.

Aineistojen esittämisestä Paikkatietoikkunassa laaditaan sopimus, jossa osapuolina ovat tiedontuottaja ja Maanmittauslaitos. Sopimus on molemmille osapuolille maksuton. Sopimusasioissa ota yhteyttä osoitteeseen paikkatietoikkuna@maanmittauslaitos.fi, niin katsotaan tarkemmin käytännön toteutusta.

Paikkatietoikkunan tiedontuottajia tällä hetkellä ovat muun muassa kunnat, maakuntien liitot, kansalliset instituutiot kuten SYKE ja LUKE, mutta myös yritykset ja yhdistykset.

Pantinsaaja (esimerkiksi pankki) voi hakea panttausta joko osakkeen koko arvolle tai euromääräisesti haluttuun summaan rajattuna. Myös määräosainen panttaus on mahdollinen.

Panttauksen rekisteröintiä voi hakea vain pantinsaaja, esimerkiksi pankki. Panttausta haetaan lomakkeella. 

Panttauksen rekisteröinti huoneistotietojärjestelmään edellyttää, että osakkeenomistajalla on sähköinen omistajamerkintä.

Jos osakekirjasi on pankissa lainan vakuutena, voit valtuuttaa pankin hakemaan panttauksen rekisteröintiä puolestasi.

Huoneistolle on mahdollista rekisteröidä useampia panttauksia ja määräosapanttauksia eli huoneiston voi pantata usealle eri pankille.  

Pantinsaajapankki hakee panttauksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Panttauksen rekisteröintiin tarvitaan omistajan suostumus. Huomioithan myös, että pantinsaaja määrittelee kohteen arvon ja tekee päätöksen siitä, voidaanko kohdetta käyttää vakuutena. 

Osakeluettelossa näkyvät esimerkiksi lesken hallintaoikeus, testamenttiin perustuva käyttöoikeus ja ulosmittaus. 

Katso kaikki osakeluettelossa näkyvät rajoitukset

Osakehuoneistotulosteella näkyvät edellisten lisäksi esimerkiksi konkurssi, turva-asiakirjojen säilyttäjän ilmoitus sekä erilaiset lunastus- tai vaihdannanrajoitukset. 

Katso kaikki osakehuoneistotulosteella näkyvät rajoitukset

Rajoituksen tarkoituksena on kertoa taloyhtiössä käynnissä olevasta RS-menettelystä sekä estää muiden kuin turva-asiakirjojen säilyttäjältä tulevien kirjausten ja rajoitusten rekisteröiminen. RS-menettely on asuntokauppalain mukainen turvajärjestelmä vielä rakenteilla olevan uudiskohteen ostajalle.

RS-menettelyssä turva-asiakirjojen säilyttäjä (pankki tai aluehallintovirasto) ilmoittaa osakkeiden uudet omistajat sekä panttaukset ja mahdolliset rajoitukset rekisteröitäväksi huoneistotietojärjestelmään.

Useimmiten kustannukset jaetaan puoliksi rajanaapureiden kesken. Rajankäynti hyödyntää maanomistajia molemmin puolin rajaa.

Maantielain 2 §:n mukaan tiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle tien uloimman rakenteen (oja, luiska, leikkaus) ulkoreunasta.

Vain oman kiinteistön alueelle voi rakentaa ojan ilman naapurin suostumusta.

Metsämaalla (ei rakennuspaikan alueella tai pihamaalla, vaikka olisi puustoa) saa raja-aukon avata enintään 1,5 m leveäksi (75 cm rajan molemmin puolin) ilman naapurin suostumusta. Raivauksesta on ilmoitettava naapurille etukäteen.

Liittymän tekeminen vaatii liittymäluvan. Liittymälupaa haetaan ELY-keskukselta.

Yleensä toimituksen hakija, mutta joitain lakisääteisiä poikkeuksia on.

Tie- ja rasiteoikeudet ovat kiinteistökohtaisia ja ne on merkitty kiinteistörekisteriin. Näin ollen rasiteoikeudet eivät ole riippuvaisia kiinteistöjen omistussuhteista. Jos kahden kiinteistön omistajat sopivat esim. venevalkaman käytöstä toisen maalla, ei sopimus välttämättä sido kiinteistön uutta omistajaa. Sen sijaan rasiteoikeus säilyy automaattisesti, vaikka kiinteistö vaihtaisi omistajaa.

Kulkuoikeutta ei välttämättä ole perustettu tai kulkeminen perustuu oikeuteen, jota ei merkitä kiinteistörekisteriin.

On mahdollista, että leveyttä ei ole määritelty tai tieto puuttuu rekisteristä. Tällöin leveys täytyy selvittää arkistotutkimusten avulla tai yksityistietoimituksessa.

Tilustie on maastossa kulkeva tie, jota käyttää maanomistaja. Muiden kiinteistöjen omistajilla ei ole oikeutta tilustien käyttöön.

Yksityistie on yksityisellä maalla kulkeva tie, johon jollain toisella kiinteistöllä on tieoikeus. Yksityistietä voi hallinnoida tiekunta. Tiekunnan tien käyttäjäksi pääsee ottamalla yhteyttä suoraan tiekuntaan. Oikeus käyttää tiekunnan tietä ei näy kiinteistörekisteriotteella.

Tiekunta kannattaa yleensä perustaa, jos tieosakkaita on useita ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa.

Luonnossa voi liikkua jokamiehenoikeutta käyttämällä, kunhan ei siitä ei aiheudu haittaa tai häiriötä. Joukkotapahtumien, kuten erä-, hiihto- ja suunnistuskilpailujen järjestämiseen on hankittava maanomistajan suostumus sekä tehtävä ilmoitus poliisille. Tietoja kiinteistön omistajasta saat asiakaspalvelustamme.

Tietoja kiinteistön kulkuoikeuksista saat asiakaspalvelustamme.

Kulkuoikeus voi perustua moneen asiaan. Ota yhteyttä asiakaspalveluun asian selvittämiseksi.

Tieoikeus voi näkyä kiinteistörekisteriotteelta tai -kartalta. Joissakin tapauksissa tieoikeus voidaan selvittää arkistotutkimuksena, joka on tilattava asiakaspalvelusta. Joskus kulkuoikeuden selvittäminen vaatii yksityistietoimituksen.
Ota tarvittaessa yhteyttä asiakaspalveluumme.

Osakkaat voivat sopia keskenään kustannusten jakamisesta. Tienpitokustannusten jakamisesta löytyy myös valtakunnalliset ohjeet.

Tiekunta kannattaa perustaa, jos tieosakkaita on paljon ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa.

Kulkuoikeus voidaan perustaa yksityistietoimituksessa. Kertaluontoiset kulkemiset voi sopia suoraan maanomistajan kanssa.

Toimituksen hinta perustuu tyypillisesti tien pituuteen ja rasitettujen kiinteistöjen lukumäärään. Etukäteen tehty kirjallinen sopimus pienentää toimitusmaksua. Tietoimituksen maksuista vastaa yleensä hakija tai tiekunta.

Kyllä. Tiealueeseen kuuluvat tien kaikki rakenteet (mm. ajorata, luiskat, ojat) ja niiden tulee mahtua tieoikeuden leveyteen.

Yleensä ei. Poikkeava päätös voi tulla, jos kiinteistön eri osat ovat jonkin luonnon elementin, kuten kalliojyrkänteen tai joen eristämiä.

Voi saada. Laki edellyttää kuitenkin mm., että tien tulee olla tärkeä eikä tiestä saa aiheutua huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle.

Kyllä voivat. Tiekunnan voi perustaa olemassa olevalle tielle kutsumalla kirjallisesti kaikki tien osakkaat perustamiskokoukseen. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen tiekunnan kokousta.

Selvitys ei johda automaattisesti tilusjärjestelyyn. On useita tapauksia, joissa on todettu, että selvitysalueella ei pystytä esimerkiksi kasvattamaan lohkokokoa riittävästi ja siksi kannattavuus jää heikoksi. Lisäksi tilusjärjestelyn käynnistymisen edellytyksenä on maanomistajien hakemus. Hakemuksenkin jälkeen voidaan todeta, että tilusjärjestelyn toteuttamiselle ei ole edellytyksiä esimerkiksi huonon kannattavuuden tai kannatuksen takia.

Tilusjärjestelyn toimitsijat ovat tilusjärjestelyalueen maanomistajien keskuudestaan valitsemia edustajia, jotka avustavat toimitusinsinööriä ja kahta uskottua miestä tilusjärjestelyssä tehtävien toimenpiteiden eteenpäin viennissä. Toimitsijoiden tehtäviä ovat mm. seuraavat:

Toimitsijat avustavat urakkatarjousten pyytämisessä ja käsittelyssä.

Tekevät tilusjärjestelykokouksen valtuutuksella jakokunnan puolesta urakoitsijan valinnan

Päätoimitsija allekirjoittaa jakokunnan edustajana urakkasopimukset

Välittävät tietoa osakkaiden ja toimitusmiesten välillä.

Ketään ei kuulla eniten vaan kaikkia kuullaan yhtäläisesti. Tilusjärjestely on maanomistajien erilaisten tavoitteiden ja toiveiden yhteensovittamista.

Tilusjärjestelyn toimitusmiehet (toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä) tekevät ratkaisun tilusjärjestelyssä mukana olevien maiden arvosta. Arvioinnin apuna he käyttävät asiantuntijoita ja maanomistajien paikallistuntemusta. Viljellyn maan arvioinnissa apuna ovat mm. kauppahintatutkimukset, viljavuusanalyysit ja maastokatselmukset. Metsien arvioinnissa käytetään apuna metsäammattilaisia (mm. paikallinen metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus).

Alustavia arvioita tarkennetaan maanomistajilta saadun palautteen perusteella. Tilusjärjestelyssä vaihtuvilta peltoalueilta otetaan viljavuusnäytteet, joiden perusteella määritetään korvauksia pellon viljelyskunnosta. Viljelijät pääsevät yleensä viljelemään uusia lohkoja yhden kasvukauden ajan, jotta heidän näkemyksensä pystytään paremmin huomioimaan lopullisia korvauksia laskettaessa. Maiden lopullisista arvoista on harvoin erimielisyyttä maanomistajien kanssa.

Tilusjärjestelyssä mukana olevat maanomistajat esittävät valmisteluun otettavia ojituksia ja viljelysteiden rakentamisia. Hankkeiden tulee olla tilusjärjestelyn toteuttamisen kannalta välttämättömiä. Tilusjärjestelyn kautta rahoitetaan vain vaihtuvien peltojen salaojitusta. Valmistellut hankkeet tuodaan tilusjärjestelykokoukseen, jossa päätökset hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta tekevät toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä maanomistajia kuultuaan. Tilusjärjestelykokouksessa esitetään ojitus- tai tiesuunnitelma sekä kustannusarvio.

Tilusjärjestelyn lähtökohtana ovat maanomistajien toiveet ja tarpeet. Tilusjärjestely toteutetaan, mikäli sillä on alueen maanomistajien vahva kannatus ja se on taloudellisesti kannattava. Tilusjärjestelyn toteutusvaiheessa ei äänestetä vaan päätökset tekevät toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä (toimitusmiehet). Tästä huolimatta maanomistajalla on vahvat vaikutusmahdollisuudet. Ennen päätöksiä maanomistajia kuullaan ja esimerkiksi uuden tilussijoituksen suunnittelun yhteydessä pidetään useita neuvottelukierroksia, joissa suunnitelmaa hiotaan maanomistajien tavoitteiden perusteella.

Ei tarvitse hakea lainhuutoa, koska tilusjärjestelytoimituksessa tiluksia järjestellään voimassaolevia omistussuhteita (lainhuutoja) muuttamatta.

Vanhojen salaojitusten käypä arvo korvataan salaojitusta menettäneelle maanomistajalle. Korvauksen maksaa salaojitetun alueen saaja. Arvioinnissa huomioidaan salaojituksen ikä ja toimivuus.

Maaomistajien on erittäin vaikea löytää keskinäisiin tilusvaihtoihin sopivia lohkoja. Kahdenkeskisissä vaihdoissa pinta-aloja on vaikea saada täsmäämään. Tilusjärjestelyssä voidaan suunnitella vaihtoja useiden maanomistajien kesken, jolloin päästään huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin vain kahdenvälisin tilusvaihdoin. Lisäksi tilusvaihdoista tulevat kustannukset ovat tilusjärjestelykustannuksia korkeammat.

Käytännössä maanomistajien välisiä suoria tilusvaihtoja tehdään erittäin vähän.

Maanomistajille tilusjärjestelyn tärkeimmät vaiheet ovat tilusjärjestelyselvitys, uuden tilussijoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Toteuttamisvaiheen juridinen käsittely suoritetaan kiinteistönmuodostamislain 9 luvun mukaisena uusjakotoimituksena.

Tilusjärjestelyssä päätetään uuden tilussijoituksen vahvistamisen yhteydessä päivämäärä, jolloin tilukset vaihtuvat. Useimmiten päivämäärä ajoittuu viljelykauden ulkopuolelle tilusjärjestelyn kolmantena tai neljäntenä vuonna.

Tilusjärjestely kestää yleensä 3 - 5 vuotta. Tilusjärjestelyn kestoon vaikuttaa ojitusten eteneminen. Kovin sateinen syksy voi rajoittaa ojitusten tekemistä ja siten viivästyttää hanketta. Mikäli tilusjärjestely ei vaadi ojituksia, voi tilusjärjestelyn kesto olla lyhyempikin.

Tilusjärjestelyssä ei järjestellä omakotitaloja tai kesämökkejä.

Tilusjärjestelyssä vaihdettujen maiden arvo voi poiketa toisistaan esimerkiksi salaojituksen, viljelyskunnon, puuston tai pinta-alan takia. Arvojen erotus kompensoidaan rahakorvauksena, jonka maanomistajat maksavat toisilleen. Nämä korvaukset yhdessä saatujen maa-alueiden kanssa takaavat maanomistajan varallisuusaseman säilymisen jaon jälkeenkin.

Verotus tapahtuu kaikkien saatujen ja maksettujen korvausten erotuksesta. Saadussa korvauksessa hankintameno-olettama on 80 %, eli pääomaveroa maksetaan 20 %:sta saadun korvauksen määrästä. Maksettu korvaus on pääsääntöisesti maan hankintahintaa lisäävä erä, joka voidaan huomioida kiinteistöä myytäessä.

Lisätietoja saa verottajalta.

Jos lähialueella on jo menossa tilusjärjestely, kannattaa ottaa yhteyttä ko. tilusjärjestelyn tekijöihin.  Heidän yhteystietonsa löytyvät esimerkiksi Maanmittauslaitoksen internetsivuilta. Tilusjärjestelyalueen laajentaminen voidaan tehdä, jos tilussijoitusta voidaan parantaa myös laajennuksessa mukaan otettavien tilusten osalta.

Tilusjärjestelyn käynnistäminen edellyttää, että järjestelyllä on alueen maanomistajien vahva kannatus. Yksittäisiä tiloja voidaan ottaa mukaan tilusjärjestelyyn asianosaisen vastustuksesta huolimatta, jos se on tilusten tarkoituksenmukaisen järjestelyn kannalta tärkeää. Lähtökohtana tilusjärjestelyssä kuitenkin on, ettei kenenkään tilannetta huononneta.

Peltotilusjärjestelyn suurimmat hyödyt syntyvät lohkokoon kasvusta ja kulkumatkojen lyhentymisestä. Traktoriliikenteen väheneminen ja viljelyn tehostuminen suuremmilla ja paremman muotoisilla lohkoilla alentavat viljelykustannuksia. Hyötyjä ovat viljelykustannusten alentumisen lisäksi mm. hiilidioksidipäästöjen väheneminen. Järjestelyn yhteydessä voidaan toteuttaa tiejärjestelyjä, joilla on maatilataloudellisten vaikutusten lisäksi vaikutusta mm. liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen.  Hyötyihin lasketaan myös peruskuivatuksen parantamisesta ja salaojituksista saatavat hyödyt. Tilusjärjestelyn yhteydessä tehtävällä valtion maanvälityksellä voidaan kasvattaa tilojen pinta-alaa ja edesauttaa sitä kautta viljelyn tehostumista.

Tilusjärjestelyn aikana pelloilla saa ja pitääkin tehdä normaaleja viljelytoimenpiteitä.

Tilusjärjestelyselvitys on maanomistajille ilmainen. Selvityksestä syntyvät kustannukset maksetaan valtion varoista.

Valtiolle myyminen on varteenotettava vaihtoehto, koska valtiolle myytäessä myyjä maksaa 30%:a veroa ainoastaan 20 %:sta myyntihintaa. Normaalisti kiinteistönluovutuksissa maksetaan luovutusvoiton veroa 30%:a 60 %:n osuudesta myyntihintaa. Eli myyjä voittaa alhaisempana verona valtiolle myytäessä 12 % kauppahinnasta. Lisäksi valtio ostajana huolehtii kauppakirjan laatimisesta, sekä maksaa kaupasta mahdollisesti aiheutuvat lohkomiskulut.

Maakaupoissa valtio on puolueeton ostaja. Valtiolle myytyjen maiden avulla tilusjärjestelyn suunnitelmaa pystytään parantamaan ja päästään parempaan tilussijoitukseen.

Eläkeläisten ollessa myyjinä kauppaan kannattaa hakea luonnoskauppakirjalla ennakkopäätös maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (MELA). MELA:n eläkepäätökset ovat tukeneet valtion maanhankintaa tilusjärjestelyihin, joten kaupat eivät ole vaikuttaneet eläkkeisiin.

Tilusjärjestelyssä kannattaa olla mukana, koska järjestelyn avulla voit saada kasvatettua lohkokokoasi ja parannettua tilustesi sijoitusta. Tämä yhdessä kunnostetun kuivatuksen kanssa nostaa peltojesi arvoa. Tilusjärjestelyn avulla saat lisättyä alueesi vuokraviljelijöiden kiinnostusta peltojesi vuokraukseen, koska peltolohkosi soveltuvat tilusjärjestelyn jälkeen viljeltäviksi nykyaikaisella konekannalla.

Mikäli tilussijoituksesi on tilusjärjestelyä aloitettaessa jo valmiiksi hyvä, voit saada parannettua esimerkiksi peltolohkojesi kuivatusta toimituksessa toteuttavien valtaojitusten kautta. 

Tilusjärjestelyssä kustannuksista vastaa ensisijaisesti maanomistaja, mutta maanomistaja ja vuokralainen voivat sopia kustannusten jakamisesta siten että vuokralainen osallistuu kustannuksiin esimerkiksi vastineena pidemmästä vuokrasopimuksesta. Muuten katso kohta: Tilusjärjestelyn kustannukset.

Peltolohkojen lukumäärään, kokoon ja sijaintiin voi vaikuttaa parhaiten tilusjärjestelyn avulla.  Ennen varsinaisen tilusjärjestelyn hakemista maanomistajia suositellaan hakemaan tilusjärjestelyselvitystä. Selvitys on yksi tärkeimmistä tilusjärjestelyn vaiheista, ja se on maanomistajille ilmainen. Selvityksessä tutkitaan kiinteistörakenteen parantamismahdollisuuksien lisäksi alueen maanomistajien ja viljelijöiden kannatus hankkeelle.

Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä tilusjärjestelyiden yhteyshenkilöihin Maanmittauslaitoksessa. Henkilöiden yhteystiedot löytyvät tilusjärjestely pääsivun alalaidasta. Maanmittauslaitos voi tarvittaessa järjestää alueelle tiedotustilaisuuden, jossa läpikäydään tilusjärjestelyn sisältöä. 

Tilusjärjestelyn alkuvaiheessa toimitusmiehet tekevät päätöksen hankkeen edellytyksistä ja sen laajuudesta. Tämän jälkeen hankkeesta pois vetäytyminen on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Tämänkin jälkeen maanomistajan on mahdollista vaikuttaa hankkeen sisältöön ja tehtäviin parannuksiin. Osallistuminen toimituskokouksiin ja yhteydenpito hankkeesta vastaavan ovat tärkeä väylä tuoda maanomistajan omia toiveita esille.

Tilusjärjestelyn lähtökohtana on, ettei kenenkään tilanne huonone. Tilusjärjestely ei vastaa korttipeliä, koska siinä kaikki ovat voittajia, eikä kukaan voita toisen kustannuksella. Peltotilusjärjestelyssä tilojen talouskeskuksen viereiset ns. kotilohkot säilyvät vanhalla omistajallaan eikä niitä ole tarkoitus vaihtaa. Maanomistajia kohdellaan tilusjärjestelyssä tasapuolisesti. Tilanteen paraneminen voi kuitenkin vaihdella tiloittain. Esimerkiksi isolla tilalla, jolla on paljon pieniä lohkoja, voidaan päästä isoihin parannuksiin, kun taas pienellä tilalla, jolla on vain yksi lohko, voivat parannukset olla vähäisiä.

Valtio maksaa tilusjärjestelyn kustannukset ja tilusjärjestelyn edellyttämät ojitukset ja viljelysteiden rakentamiset hankkeen aikana.

Kiinteistötoimitusmaksu tulee maksettavaksi tilusjärjestelyn päätyttyä. Maksun suuruus riippuu maanomistajan saamasta tilusjärjestelyhyödystä. Jos maanomistaja ei ole mitenkään hyötynyt hankkeesta, ei maksujakaan tule. Suomen valtio osallistuu osaan tilusjärjestelyn kustannuksista.

Valtio tukee tilusjärjestelyn yhteydessä tehtäviä ojituksia ja viljelysteiden rakentamisia.

Tilusjärjestelyssä tehdyt päätökset koskevat maanomistajaa. Tilusjärjestelykokouksiin osallistuminen ja yhteydenotot tilusjärjestelyn tekijöihin ovat tärkeä keino vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Maanomistajan poissaolo ei estä muutoksia tilussijoitukseen. 

Tilusjärjestelyn aikana voi ostaa ja myydä järjestelyalueella olevia maita.

Kyllä voi. Vähennykset suoritetaan samalla tavalla kuin muullakin rahoituksella toteutetuissa ojituksissa ja teiden rakentamisissa. Osa ojitusten ja teiden kustannuksista voidaan vähentää vuosimenona, osa poistoina ja osa on maan hankintahintaa lisäävä kustannus. Alla on taulukko eri toimenpiteiden verokohtelusta:

 Lisätietoja saa verottajalta.

Osakehuoneistotulosteessa on yksittäisen osakeryhmän (esimerkiksi huoneiston) perustiedot sekä huoneistotietojärjestelmään rekisteröidyt omistus-, panttaus- ja rajoitustiedot. 

Lue lisää osakehuoneistotulosteesta ja katso esimerkkitulosteet

Osakeluettelossa on perustiedot taloyhtiöstä ja osakehuoneistoista sekä niiden omistajista.

Lue lisää osakeluettelosta ja katso esimerkkitulosteet

Maanmittauslaitoksesta voi ostaa huoneistotietojärjestelmän tulosteita. Ammattitoimijat saavat tulosteita sähköisten palveluiden kautta. 

Tutustu huoneistojen hinnastoon.

Osoitetietojen valtakunnallinen yhtenäisyys, hyvä laatu ja saatavuus ovat tärkeitä lähtökohtia niin sisäiselle turvallisuudelle, tehokkaalle logistiikalle kuin myös esimerkiksi automaattiselle liikenteelle. Laadukkaiden osoitetietojen varmistaminen nostettiin keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi myös paikkatietopoliittisessa selonteossa.

Tällä hetkellä osoitetietoja ylläpidetään useissa eri järjestelmissä. Valtakunnallisesti rakennusten osoitteet on koottu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään Väestötietojärjestelmään osaksi rakennustietoja. Tiedot eri järjestelmien välillä eivät päivity täysin automaattisesti, ja vuosien saatossa valtakunnallisiin osoitetietoihin on syntynyt virheitä ja puutteita. Viranomaiset, yritykset ja muut toimijat joutuvat tekemään paljon päällekkäistä työtä päivittäessään tietoja omissa järjestelmissään. 

Tavoitteena on nyt luoda järjestelmä, josta osoitetiedot tarjotaan yhteiskunnan käyttöön laadukkaina ja ajantasaisina. Osoitetietojen täydentämistä sisäänkäyntien ja reittiä opastavien kulkupisteiden tiedoilla selvitetään. 

Osoitetietojärjestelmän tarkoitus on parantaa turvallisuutta. Kattavien ja virheettömien osoitetietojen avulla hätätilanteissa avun tarve saadaan paikannettua oikein ja turvaviranomaiset löytävät perille ilman viiveitä. Luotettavat osoitetiedot parantavat myös muita palveluita, oli kyse sitten tavarantoimituksista tai taksista, kotipalveluista tai teknisen infran ylläpidosta. 

Lisätietoa löydät osoitteesta maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma.

Työn valmistelu aloitettiin osana Paikkatietoalusta-hanketta vuosina 2017–2019. Vuoden 2020 aikana pilotoitiin osoitetietojärjestelmän palveluita yhdessä kuntien kanssa. Myös ensimmäinen beta-tietopalvelu on tiedontuottajien kokeiltavana. 

Maa- ja metsätalousministeriön asettama strateginen ohjausryhmä päätti vuoden 2020 syksyllä osoitetietojärjestelmän kehittämistä koskevista linjauksista. Osoitetietojärjestelmän kehitystyö etenee linjausten ohjaamana. Vuonna 2021 on tarkoistus tarkistaa määritykset vastamaan strategisia linjauksia. Samalla alkaa myös vaadittavan lainsäädännön valmistelu. Kehittämis- ja siirtymävaiheen aikataulut tarkentuvat työn edetessä.

Tietoa työn edistymistä jaetaan Maanmittauslaitoksen viestintäkanavien kautta. Seuraa sivuamme osoitteessa www.maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma.

Uuden osoitetietojärjestelmän on tarkoitus koota kaikki osoitetiedot yhden valtakunnallisen tietopalvelun piiriin. Osoitetiedot tulevat tietopalvelurajapinnalle, josta sitä voidaan hakea eri tietojärjestelmiin ja sovelluksiin sekä palveluihin. Tietovirta kunnasta pyritään saamaan sujuvaksi.

Osoitetiedon kattavuus laajenee myös muihin kuin luvanvaraisten rakennusten osoitteisiin eli mukaan tulevat myös esimerkiksi alueiden osoitteet. 

Lisätietoa osoitetiedon käyttäjille löytyy osoitteesta maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma.

Uuteen osoitetietojärjestelmään koostetaan kuntien antamia rakennusten ja alueiden osoitetietoja. Osoitetietona on osoite ja sen sijaintiin viittaava koordinaattipiste.

Rakennusten osoitteen yhteyteen tallennetaan myös Digi- ja väestötietoviraston antama rakennuksen pysyvä tunnus, jos tunnus saadaan kunnan osoitetietojen mukana. Tunnuksen avulla osoitetieto voidaan linkittää luotettavasti rakennuksen tietoihin.

Tonttien osoitteet ja muut kunnan alueille antamat osoitteet tuodaan osoitetietojärjestelmään siltä osin kuin ne ovat koostettavissa kuntien tietojärjestelmistä. 

Lisäksi selvitetään osoitetietojen tarkentamista sisäänkäyntien ja kulkupisteiden tiedoilla. 

Uusi osoitetietojärjestelmä ei sisällä tietoa henkilöiden tai organisaatioiden osoitteista eikä tyyppiluokituksia tarkempaa tietoa siitä, mitä osoitteessa sijaitsee. 

Linjausten mukaisesti julkishallinnon tietojärjestelmän Väestötietojärjestelmä mukaan lukien siirtyvät käyttämään osoitetietojärjestelmän osoitetietoja. Kehittämis- ja siirtymävaiheessa tietojen kuntien velvollisuudet toimittaa tietoa VTJ:ään eivät muutu. Valmisteltavassa lainsäädännössä määritellään tulevat tiedonhallintaan tulevat muutokset ja niiden aikataulu.

Osoitetietojen tarkentamista sisäänkäyntien ja kulkupisteiden tiedoilla kokeiltiin joukkoistamalla Osoitehaavi-verkkopalvelussa. Osoitehaavi-verkkopalvelun koekäyttövaihe on nyt päättynyt ja palvelu suljetaan toistaiseksi käyttäjiltä. 

Palveluun kertynyttä aineistoa analysoidaan nyt yhdessä osoitetietoa käyttävien viranomaisten kanssa. Samalla arvioidaan, miten joukkoistamista voi jatkossa hyödyntää tiedon keräämisen tukena.

Osoitetiedot koostetaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osoitetietojen koontietietokantaan. Tällä hetkellä toimitaan kehitys- ja koulutusympäristössä. Tiedot tulevat tarjolle tietopalveluiden kautta niitä tarvitseville, esimerkiksi kartta- ja navigointipalveluja tuottavat yritykset voivat ottaa tiedot käyttöönsä. Osoitetieto on lähtökohtaisesti avointa tietoa.

Uutta osoitetietojärjestelmää kehitetään parhaillaan ja eri viranomaisten vastuut vahvistuvat työn edetessä. Kuntien vastuut osoitetietojen ylläpidossa säilyvät. Kunnat vastaavat rakennusten ja alueiden osoitteiden antamisesta ja ylläpidosta sekä mahdollisten virheiden korjaamisesta. 

Vuokraoikeus kannattaa kirjata rekisteriin, jotta se sitoo mahdollisessa kiinteistön omistajanvaihdoksessa uutta omistajaa sekä siitä syystä, että se voidaan kiinnittää lainan vakuudeksi. Kiinnittämistä varten vuokraoikeuden on sisällettävä tietyt ehdot.

Jos kunta toimii vuokranantajana, on vuokrauspäätöksen oltava lainvoimainen, jotta vuokraoikeus voidaan kirjata rekisteriin. Jos tieto lainvoimaisuudesta on merkitty vuokrasopimukseen, ei erillistä lainvoimaisuustodistusta tarvita.

Kirjaus voidaan poistaa oikeudenhaltijan hakemuksesta. Jos oikeuden nauttija on kuollut, kirjaamisviranomainen poistaa kirjauksen, kun kuolemasta on kulunut kuusi kuukautta.

Elinikäinen käyttöoikeus voi olla esimerkiksi eläkeoikeus eli oikeus asua luovuttamallaan kiinteistöllä. Käyttöoikeuden kirjaamista varten tarvitsemme hakemuksen lisäksi sopimuksen, johon käyttöoikeus perustuu. Tällainen sopimus voi olla esimerkiksi lahjakirja tai perinnönjakosopimus valtakirjoineen. Asian käsittelijä pyytää lisätietoja tarvittaessa.

Vuokrasopimukseen tai sen siirtoon ei tarvita kaupanvahvistusta.