Skip to main content

Hábme ođđa giddodaga laigemiin

Giddodaga laigen mearkkaša guovllu nappo mearreviidodaga sirrema giddodagas. Laigemis meroštallojit guovllu ráját ja giddodaga geavaheapmái dárbbašlaš vuoigatvuođat, nu mo geaidnovuoigatvuohta nuppi oamastan eatnamis.

Laigen dahkkojuvvo dábálaččat gávppi, skeaŋkka dahje árbejuogu maŋŋá. Dalle laigemis čielggaduvvo ja registrerejuvvo maid mearreviidodaga oamastanvuoigatvuohta.

Laigemiin sáhtát maid juohkit du oamastan giddodaga máŋga sierra giddodahkan dahje sirdit guovlluid du oamastan giddodagaid gaskkas. 

Laigema muttut ja bistin

Laigen bistá sullii 7 mánotbaji.

Ovdal laigema

  • Oaččut almmuhusa, mas leat laigema gieđahalli eanamihtidaninšenevrra oktavuođadieđut. Sáhtát váldit oktavuođa eanamihtidaninšenevrii, juos laigemis lea hoahppu.
  • Smiehta, man nama háliidivččet addit ođđa giddodahkii. Almmut nama eanamihtidaninšenevrii maŋimustá laigema čoahkkimis.
  • Mii registreret oamastanvuoigatvuođa nappo lágačuorvaga, juos gažaldat lea gávppis dahje eará luohpadeamis.
  • Don oaččut almmuhusa das, goas laigen dahkkojuvvo. Eanamihtidaninšenevra sádde almmuhusa sullii mánotbaji ovdal gieđahallama. Almmuhus sáddejuvvo maid ránnjáide, juos rájáid dahje geaidnovuoigatvuođaid galgá gieđahallat.

Laigen (sullii 6 mánotbaji ohcamušas)

  • Laigen gieđahallo dábálaččat čoahkkimis báikki alde. Čoahkkimii oassálastin ii leat vealtemeahttun.
  • Eanamihtidaninšenevra mihtida guovllu rájáid ja bidjá dárbbašlaš rádjágeđggiid.
  • Eanamihtidaninšenevra vuođđuda dárbbašlaš geavahanvuoigatvuođaid ja eará geavahanvuoigatvuođaid.

Laigema maŋŋá (sullii 1 mánotbadji gieđahallamis)

  • Oaččut rehkega, juos don leat laigemis meroštallon máksin. Máksináigi lea tiippalaččat 30 beaivvi.
  • Ođđa dieđut leat registaris oaidnimis.

Almmuhuvvon áiggit leat gaskamearálaččat. Áiggiide váikkuha ovdamearkka dihte jagiáigi, go dálvit ii leat dábálaččat vejolaš dahkat mihtidemiid. Čielga áššiin laigema sáhttá dahkat čoahkkima haga ja nuppástusat dahkkojuvvojit registarii jođáneappot.

Haddi

Laigema haddái váikkuhit guovllu sturrodat ja ođđa giddodagaid mearri. Ovdamearkka dihte vuollel hektára sturrosaš guovllu laigen máksá 1 460 €. Máksimis vástida dábálaččat laigen láhkái guovllu oamasteaddji.

Haddi sisttisdoallá buot laigemii laktáseaddji goluid, nu mo mihtidemiid, rádjágeđggiid, vuoigatvuođaid vuođđudeami ja registtarnuppástusaid. 

Ná ozat laigema

Juos leat ožžon mearreviidodaga gávppi bokte, skeaŋkan dahje eará luohpadeapmin, oza lágačuorvaga. Lágačuorvaga ohcan álggaha maid laigema.

Juos háliidat laiget guovlluid giddodagain maid juo oamastat, oza laigema vulobeale rávvagiid mielde. Lavtte ohcamuššii kárttá, masa leat merken laigen láhkái guovlluid. Sáhtát dahkat kárttá ovdamearkka dihte Kártabáikkis (suomagillii).

Bargga ná

  1. Čohkke vejolaš mildosiid ja vurke daid pdf- dahje jpg-hámis.
  2. Oza laigema Áššiiddikšunbálvalusas:

    - persovdnaáššehasat (suomagillii)
    - organisašuvdnaáššehasat (suomagillii)

    Bálvalussii sáhttet čálihit iežaset organisašuvnna beales sisa dat olbmot, geaidda lea merkejuvvon gávperegistarii organisašuvnna nammačállinvuoigatvuohta.

  3. Vállje vuos giddodaga, masa ozat laigema. Vállje “Eanamihtidandoaimmahusat” ja “Oza eará doaimmahusa”.
  4. Čále, ahte ozat laigema iežat giddodagas ja lavtte mielde kárttá.

Sáhtát ohcat doaimmahusa maiddái báberhámát ohcamušskoviin (suomi.fi), juos dus ii leat vejolašvuohta geavahit Áššiiddikšunbálvalusa.

Juos háliidat doaimmahusa áššegirjjiid elektrovnnalaččat alccet, váldde suomi.fi-dieđuid atnui.

Haddelistu (suomagillii)

Lohkominen

Product Maximum area (hectares) Price € (excl. VAT) Price € (incl. VAT)
K1010
Lohkominen
0,1 1 230,00 No VAT
1 1 460,00 No VAT
5 1 800,00 No VAT
20 2 190,00 No VAT
60 2 800,00 No VAT
100 3 300,00 No VAT
200 4 570,00 No VAT
300 5 910,00 No VAT
400 7 450,00 No VAT
500 9 000,00 No VAT
Kukin seuraava alkava 100 ha 810,00 Ei arvonlisäveroa

Kunta saa asemakaava-alueella oman toimitusmaksunsa osalta 30 prosentin alennuksen taulukon mukaisesta maksusta, jos toimitus suoritetaan kunnan omistamalla alueella ja kunta on hyväksyttävästi tehnyt kaikki toimituksen vaatimat maastotyöt omia rajamerkkejään käyttäen.

Lohkomisten maksut määräytyvät lainhuutohakemuksen saapumisen ajankohdan mukaan. Lohkomiset ovat samanhintaisia, tehtiinpä ne erikseen tai muun toimituksen yhteydessä.

Lohkomisen kiinteistötoimitusmaksu määräytyy lohkokiinteistön tai saajakiinteistöön siirrettyjen alueiden pinta-alan perusteella lohko- tai saajakiinteistöä kohti.

Kunnalle lohkottavan yleisen alueen osalta maksu määräytyy käytetyn työajan perusteella. Yleisiä alueita ovat esimerkiksi asemakaavan mukaiset katualueet.

Esimerkki 1:

Lohkomisessa on kolme määräalaa kolmesta eri kiinteistöstä; määräala A 0,5 ha, määräala B 0,3 ha ja määräala C 1,2 ha. Määräalat A ja B lohkotaan yhdeksi kiinteistöksi ja määräala C siirretään omistajan ennestään omistamaan kiinteistöön. Maastotyöt tehdään kokouksen yhteydessä, apuhenkilönä toimii Maanmittauslaitoksen mittamies ja toimitusinsinööri tuo rajamerkit mukanaan. Lohkomisen suorittamiseksi on tarpeen käydä raja yhtä naapurikiinteistöä vastaan ja perustaa tieoikeus kahden ulkopuolisen kiinteistön alueelle.

Maksut:
Kummankin lohkomismaksun suuruus saadaan suoraan edellä olevasta taulukosta pinta-alojen perusteella, eli määräala A ja määräala B yhteensä 0,8 ha = 1 460 euroa sekä määräala C 1,2 ha = 1 800 euroa. Rajankäynti-, tieoikeuden perustamis-, mittamies- ja rajamerkkikustannukset sisältyvät maksuun. Kiinteistötoimitusmaksun maksaa lohkokiinteistön omistaja, ellei asiasta ole muuta sovittu.

Esimerkki 2:

Lohkomisessa on kaksi määräalaa yhdestä kiinteistöstä; määräala A 0,5 ha ja määräala B 1,2 ha. Määräalat A ja B lohkotaan eri kiinteistöiksi, lisäksi emäkiinteistöön kuulunut 50 ha:n kokoinen yksityinen vesialue muodostetaan lohkokiinteistöjen ja kantakiinteistön yhteiseksi vesialueeksi C.

Maksut:
Lohkomismaksujen suuruus saadaan edellä olevasta taulukosta pinta-alojen perusteella, eli määräala A 0,5 ha = 1 460 euroa sekä määräala B 1,2 ha = 1 800 euroa. Maksu yhteisen alueen C muodostamisesta on alueen pinta-alan 50 ha perusteella edellä olevan taulukon mukaisesti 2 800 euroa. 

Esimerkki 3:

Lohkomisessa on 0,4 ha määräala yhdestä kiinteistöstä. Lisäksi suoritetaan tilusvaihto, jossa kantakiinteistöstä luovutetaan 0,5 ha ja naapurikiinteistöstä 0,6 ha. 

Maksut:
Lohkomismaksun suuruus on edellä olevan taulukon ja määräalan pinta-alan 0,4 ha perusteella 1 460 euroa. Tilusvaihdosta perittävän maksun suuruus on vaihdettavien alueiden yhteenlasketun pinta-alan 1,1 ha perusteella edellä olevan taulukon mukaisesti 1 800 euroa.