Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitean vastuulla on muun muassa kehittää menetelmiä ja teknologiaa sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen satelliittien avulla kaukokartoittamalla eli mittaamalla etäältä kohteesta. Maapallon sääolosuhteiden muuttuessa veden pinta nousee, maa kohoaa ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Siksi päättäjät tarvitsevat ajantasaista tietoa yhä kipeämmin. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitea vastaa osaltaan eurooppalaisten satelliittien toiminnasta.
ESA:n komitean puheenjohtajaksi valittiin 19.9. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n ylijohtaja, professori Jarkko Koskinen. Hän tietää, että satelliittipalvelujen ylläpitäminen ja ajantasaisen tiedon saaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ESA:n jäsenmaiden kesken.
- Satelliittipalveluiden jatkuvuuden varmistaminen on ykkösprioriteetti. Esimerkiksi EU:n sääpalvelujärjestelmän toimivuudesta ei voi tinkiä, Koskinen toteaa.
- Satelliittimittaukset yhdistetään sää- ja ilmastomalleihin, ja niistä tehdään pitkiä ja tarkkoja ennusteita. Ne luovat pohjan varautumiselle, hän kertoo.
ESA:n tavoitteena on myös tukea politiikan ja talouden päätöksentekijöitä tarjoamalla heille tarkkaa tietoa. Satelliittien tuottamaa dataa tarvitaan myös ilmastopolitiikassa.
- Suurin osa ilmaston lämpenemisen seurannasta toteutuu satelliittidatan varassa. Esimerkiksi hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) perustaa tietonsa maahavaintojen lisäksi yhä enenevässä määrin juuri kaukokartoitusdataan. Satelliittimonitorointia hyödynnetään myös luontokadon seuraamisessa, maa- ja metsätaloudessa sekä liikenne- ja turvallisuussovellutuksissa, Koskinen sanoo.
Vaikuttaminen ESA:ssa tuo näkyvyyttä Suomen avaruusosaamiselle
Jarkko Koskinen työskentelee Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) ylijohtajana, jossa hän jatkaa myös ESA:n komitean puheenjohtajuuden rinnalla. Hän on aiemmin työskennellyt NASA:ssa Yhdysvalloissa ja ESA:n palveluksessa Italiassa.
- Puheenjohtajaksi pääseminen on suuri kunnia ja kirkastaa Suomen maabrändiä. Kasvanut työmäärä taittuu ESA:n tarjoamien apujoukkojen panostuksen ansiosta, hän kiittää.
Koskinen tuo uuteen tehtäväänsä ESA:ssa pitkän kokemuksen johtamastaan Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta, joka sijoittui Syken kanssa Suomen tutkimuslaitosten ykköseksi tieteellisessä vaikuttavuudessa. Paikkatietokeskus sai myös tuoreessa arvioinnissa kansainvälisen raadin huippuarviot.
Tieteellisen menestyksen ohella Suomen osaaminen kaukokartoituksessa on otettu käyttöön päätöksenteon tueksi kotimaassa. Tämä on kannustanut yrityksiä kehittämään aiheesta uutta liiketoimintaa.
Suomi on soveltanut kaukokartoitusdataa päätöksenteossaan jo pitkään. Ensimmäisiä sovellutuksia olivat merijään kartoitus ja satelliittikuvien käyttö jäänmurtajien apuna. Julkiselta puolelta alkanut toiminta on kasvanut runsaasti yksityisellä sektorilla, ja avaruusalan liiketoiminta on synnyttänyt Suomeen globaalisti uniikin ekosysteemin, josta on ponnistanut kansainvälisesti arvostettuja toimijoita.
Lisätietoja
Ylijohtaja Jarkko Koskinen, 050 337 2902, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi