Satelliittipaikannusta hyödynnetään maanmittauksen ja paikkatiedon keruun lisäksi mm. finanssialalla, sähköverkoissa sekä liikenteessä maalla, merellä ja ilmassa. Älypuhelimen sovellukset ja autojen navigaattorit tarvitsevat satelliittipaikannusta toimiakseen.
”Paikannus ei olisi mahdollista ilman tarkkoja, luotettavia ja ajantasaisia koordinaattijärjestelmiä. Suomessa tämä toteutuu pysyvän satellittipaikannusjärjestelmäverkon eli GNSS-verkon (Finnref) sekä Metsähovin Geodeettisen tutkimusaseman avulla. Ne ovat Suomen linkki maailmanlaajuisiin satelliittipaikannusjärjestelmiin, ja niiden tuottama data varmistaa, että maailmanlaajuiset järjestelmät ovat Suomen kohdalla tarkkoja. Lisäksi ne takaavat, että tunnemme tarkasti satelliittipaikannuksessa käytettävän koordinaattijärjestelmän ja kansallisen järjestelmän eron”, kertoo geodesian ja geodynamiikan osastonjohtaja, professori Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Metsähovi on yksi kansainvälisen geodeettisen assosiaation IAG:n perusasemista, joita on alle 30 koko maailmassa. Ne ovat välttämättömiä satelliittipaikannukselle ja tarkoille koordinaattijärjestelmille. Pohjoinen ulottuvuus korostaa Metsähovin merkitystä maailmanlaajuisen geodeettisen verkon perusasemana.
Metsähovissa on kaikki maailmanlaajuisen koordinaattijärjestelmän ylläpitoon ja kehitykseen tarvittavat geodeettiset mittausjärjestelmät: 13-metrinen radioteleskooppi, satelliittilaser, satelliittipaikannuslaitteistot, painovoimalaboratorio laitteineen sekä Ranskan avaruushallinnon Doris-asema.
Tieteen vaikuttavuuden kärkeä
Paikkatiedon tuottaminen on yksi Maanmittauslaitoksen perustehtävistä, jotka on laissa määritelty.
Laki Maanmittauslaitoksesta määritteleekin Maanmittauslaitoksen toimialaksi muun muassa paikkatietojen yhteen toimivuuden ja käytön edistämisen sekä paikkatieto- ja kiinteistöalan tutkimuksen.
Paikkatietokeskus toteuttaa sille määriteltyä tutkimuslaitoksen roolia erittäin menestyksekkäästi. Se sijoittui tuoreessa vuoden 2022 vertailussa suomalaisten tutkimuslaitosten ykköseksi tieteellisten julkaisujen vaikuttavuudella mitattuna.
Tehtävänä on myös huolehtia paikantamisen perustasta ja peruspaikkatietojen tuottamisesta, tuottaa asiantuntijapalveluita yhteiskunnan käyttöön ja huolehtia alan yleisestä kehittämisestä sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.
Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti maailmanlaajuisen koordinaattijärjestelmään. Laadukas geodeettinen tutkimusasema täyttää YK:n tavoitteet kansallisesta kontribuutiosta globaalin geodeettisen verkon toiminnalle ja se myös tukee huippututkimusta edistämällä suomalaisten tutkijoiden pääsyä kansainvälisiin tutkimusprojekteihin.
Vaatimukset tarkemmalle paikannukselle kasvavat – tarvitaan 24/7-havaintoja
Satelliittipaikannuksen merkitys yhteiskunnan kriittisillä osa-alueilla sekä järjestelmien ja teknologian kehittyminen ovat lisänneet peruspaikkatietojen, paikannuksen sekä koordinaatistojen tarkkuus- ja luotettavuusvaatimuksia.
”Esimerkiksi navigointisovelluksia varten on maapallon asento avaruudessa tunnettava joka hetki, jotta paikannussatelliittien paikka havaitsijaan nähden voidaan määrittää. Tämä voidaan toteuttaa vain Metsähovin kaltaisten perusasemien jatkuvilla havainnoilla”, Hannu Koivula kertoo.
Näistä syistä Metsähovin toiminta vaatii jatkossa panostuksia erityisesti ympärivuorokautiseen ylläpitoon ja siitä vastaavaan henkilöstöön. Nykypäivän vaatimusten mukaisesti uudistetulla Metsähovin laitteistolla tullaan tekemään havaintoja 24 tuntia vuorokaudessa. Jatkuvaa havaintotoimintaa ja reaaliaikaista havaintojen analyysia tarvitaan paitsi uuden sukupolven maailmanverkon toimintaan, ennen kaikkea kansallisen infrastruktuurin ja sen reaaliaikaisen käytön tarkkuuden ja luotettavuuden valvontaan.