Hyppää pääsisältöön

Tilasto: Kiinteistökauppojen määrät 1990-luvun tasolla

Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuoden 2023 alusta toukokuun loppuun. Kauppaa käytiin selvästi vähemmän niin kesämökeistä kuin omakotitaloistakin.

Metsän keskellä oleva kesämökki.
Kuva:
Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos

Kiinteistökauppojen väheneminen alkuvuonna johtuu monesta tekijästä. Elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousu kiihdyttivät inflaatiota viime talven aikana, joka johti korkojen nousuun. Asuntojen kaupankäynnin voidaan sanoa olleen hyvin verkkaista koko kevättalven ja se näkyy myös toteutuneiden kiinteistökauppojen määrissä.

− Kesäkuun alkuun mennessä tehtiin noin 19 630 kiinteistökauppaa, mikä on 21 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Viime vuonna samaan aikaan tehtiin noin 24 810 kiinteistönkauppaa, joka oli puolestaan 15 % vähemmän kuin vuonna 2021. Kun vertaillaan tilastoja pitkällä aikavälillä, kiinteistökauppojen määrissä ollaan nyt suunnilleen 1990−luvun tasolla. Lukumäärä on alhaisin koko 2000-luvulla, Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Saara Saari kertoo.

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoituksien perusteella. 

Omakotitalokauppaa käyty vähemmän ja aiempaa matalammin hinnoin

Asemakaava-alueet

Tänä vuonna tehtiin toukokuun loppuun mennessä noin 2 460 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on 34 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 160 000 €, joka on 15 % vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella.

− Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla mediaanihinnan ollessa noin 315 000 €. Manner-Suomessa seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Varsinais-Suomessa, keskimäärin 195 000 € ja Pirkanmaalla, keskimäärin 190 000 € Saari sanoo.

Kappalemääräisesti eniten kauppoja tehtiin Jyväskylässä 85 kappaletta, laskua oli viime vuoteen verrattuna 30 prosenttia. Kauppojen mediaanihinta oli 225 000 euroa. Viime vuoden vastaavan ajankohdan mediaanihinta oli 235 000 euroa. Kouvolassa tehtiin samassa ajassa noin 80 kauppaa keskihinnan ollessa 90 000 euroa. Pudotusta hinnassa viime vuoden alkupuoleen nähden oli 10 000 euroa. Oulussa vaihtoi omistajaa yli 70 pientaloa mediaanihinnan ollessa 205 000 euroa ja pudotusta vuoden takaiseen mediaanihintaan tuli vajaat 45 000 euroa. 

Pääkaupunkiseudulla eniten kauppaa tehtiin Vantaalla 54 kappaletta, missä mediaanihinta nousi 10 000 euroa vuoden takaisesta ollen 360 000 euroa. Kalleimmat asunnot vaihtoivat omistajaa Espoossa mediaanihinnalla 540 000 euroa, pudotusta vuoden takaisesta tuli 25 000 euroa. 

Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.

Haja-asutusalueet

Tämän vuoden kesäkuun alkuun mennessä tehtiin noin 1 530 edustavaa pientalokauppaa haja-asutusalueella, joka on 23 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 100 000 €, joka on 19 % vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella.

− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain eniten pientaloista haja-asutusalueilla maksettiin Uudellamaalla, keskimäärin noin 215 000 €. Seuraavaksi eniten Manner-Suomessa maksettiin haja-asutusalueen pientaloista Varsinais-Suomessa, 119 000 €, ja ehkäpä yllättäen kolmanneksi eniten Lapissa 115 000 €, Saari kertoo.

Kaava-alueiden rantamökkien kauppa hiljeni edelleen viime vuodesta

Tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena tehtiin noin 550 edustavaa rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa, joka on 24 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Loma-asuntojen mediaanihinta oli noin 95 000 €, joka on 10 % vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella.

− Lomamökkien kaupoissa näkyy selvimmin kiinteistökaupan odottava tunnelma. Kesämökkikauppa ei oikein ole lähtenyt käyntiin tänä vuonna, vaikka juhannukseen on enää viikko aikaa. Myös loma-asuntojen osalta alueellisia eroja on valtakunnallisesti merkittävästi sekä kauppojen määrien että hintojen suhteen. Alueiden osalta kestosuosikit ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat kohteet ovat pitäneet pintansa markkinoiden muutoksista huolimatta, Saara Saari kertoo. 

Eniten kaava-alueen rantamökistä joutui alkuvuonna maksamaan Uudellamaalla, keskimäärin noin 180 000 €. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa, noin 157 000 €, ja Päijät-Hämeessä, noin 145 000 €.

Metsätilakauppojen määrässä edelleen laskua, mutta hinnat jatkavat nousua

Tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena tehtiin koko maassa noin 1 540 edustavaa pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on sata kappaletta ja kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Edellisvuonna alkanut vuotuinen metsätilakauppojen määrän väheneminen näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. 

− Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, noin 210 kappaletta. Kauppojen määrä laski 12 prosenttia. Etelä-Pohjanmaa erottuu muista maakunnista, sillä kauppamäärä kasvoi peräti 35 prosenttia suhteessa viime vuoden alkupuoleen, kertoo metsien kauppatilastoja tutkinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta. 

Metsähehtaari maksoi alkuvuonna keskimäärin noin 3 760 euroa. Se on seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa noin 6 650 euroa hehtaari, jossa keskihinta nousi kuusi prosenttia. Halvinta metsähehtaari oli Lapissa, keskimäärin noin 1 340 euroa. Lapissa keskihinnassa ei tapahtunut muutosta verrattuna viime vuoden vastaavaan aikajaksoon. 

− Parin viime vuoden ajan jatkunut puun hinnan kohoaminen on nostanut samalla myös metsätilojen hintoja. Tämän vuoden alkupuolen sahatavaran ja sellun laskenut kysyntä on alentanut metsäyhtiöiden tulosodotuksia, mutta se ei ole vielä näkynyt puun ja metsätilojen hinnoissa, Ärölä toteaa.

Peltokauppa virkistyi hieman, mutta pellon hinta pysyi edellisten vuosien tasolla

Kesäkuun alkuun mennessä tehtiin koko maassa noin 325 edustavaa yli 2 hehtaarin pelkästään peltoa sisältävää kauppaa. Se on 35 kappaletta enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vilkkainta peltokauppa oli Etelä-Pohjanmaalla 72 kappaletta, nousua 38 prosenttia. Seuraavaksi eniten kauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla 38 kappaletta.

Pellon mediaanihinta oli 9 000 euroa hehtaarilta. Se on samalla tasolla kuin viime vuonna. Kalleinta pelto oli Manner-Suomessa Varsinais-Suomen maakunnassa mediaanihinnan ollessa noin 12 100 euroa hehtaari. Halvinta peltohehtaari oli Lapissa noin 1 900 euroa hehtaari. Tosin Lapissa solmittiin kevään aikana vain kaksi kauppaa.

Huom! Tiedotteen keskihinnat ovat mediaanihintoja.

Lisätietoja

Tutki tilastoa verkossa https://khr.maanmittauslaitos.fi . Kauppahintojen tilastoja voi tutkia taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.

Kiinteistökauppojen tilastotiedoista

Rekisteripäällikkö Saara Saari, 050 304 8391, saara.saari@maanmittauslaitos.fi
Lomalla 19.6.-16.7.2023

Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, esa.arola@maanmittauslaitos.fi
Lomalla 22.6.2023 lukien

Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9–16.15)

Mediatiedote
Kiinteistöt
Kiinteistökauppa

Uusimmat uutiset ja artikkelit