Hyppää pääsisältöön

Maanomistajille maksettaviin lunastuskorvauksiin neljäsosan korotus

Maanomistajat saavat juuri voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.

Maanmittausinsinööri on selin keltaisissa turvavaatteissa ja tutkii laitteensa näkymää rajan määrittämiseksi metsässä
Kuva:
Maanmittauslaitos, Julia Hautojärvi

Lunastajat, kuten valtio, kunnat ja yritykset, maksavat 1.8.2025 voimaan tulleen lunastuslain muutoksen myötä maanomistajille markkina-arvoon perustuvan täyden korvauksen lisäksi 25 prosenttia.

− Lakimuutoksen merkittävin asia on korvaustason korotus, kertoo lunastuksista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.

Maanmittauslaitoksella hyvä valmius soveltaa muuttunutta korvaustasoa

Tasavallan presidentti vahvisti lunastuslain muutokset 4.7. Laki tuli voimaan 1.8.2025.

− Maanmittauslaitoksella on erittäin hyvä valmius soveltaa lyhyellä varoajalla muuttunutta lainsäädäntöä, Mauri Asmundela sanoo.

Maanmittauslaitoksen toiminta on jo tähän saakka perustunut markkina-arvoon perustuvaan täyden korvauksen määrittämiseen.

− Meillä on entuudestaan osaaminen ja prosessit markkinatilanteen ja tuomioistuinten ratkaisujen seurantaan. Nyt varmistamme, että myös korotettu korvaustaso perustuu lain tarkoittamalla tavalla kohteiden markkina-arvioihin, Asmundela toteaa.

Lakia sovelletaan jo käynnissä oleviin noin 800 lunastustoimitukseen. Lunastustoimikunta määrää korvaukset lunastustoimituksen loppukokouksessa. 

Lunastuskorvaukset markkina-arvoon ja arvonleikkaussäännös pois

Lunastuslakiin tehtiin muitakin, pienempiä muutoksia.

Jos lunastuskorvaus koskee asunto- tai ammattiomaisuutta, pitää lunastustoimikunnan korvauksia määrätessä varmistaa, että korvaussumma riittää vastaavan omaisuuden hankkimiseksi menetetyn omaisuuden tilalle.

25 prosentin korotus koskee kohteen, eli esimerkiksi menetetyn maa-alueen korvaamista ja haitan, kuten melun tai maisemahaitan korvaamista. Markkinahintaan ilman korotuskerrointa korvataan vahingot, kuten aidan hajoaminen ja edunvalvontakustannukset, kuten juristipalkkiot.

Lunastuslain muutoksessa selkiytettiin nyt myös termejä. Lain edellisessä versiossa 1970-luvulta peräisin ollut termi ”käypä hinta” korvattiin nyt selkeämmällä termillä ”markkina-arvo”.

Myös erittäin harvoin käytännössä sovellettu, mutta periaatteellisesti ongelmallinen ns. arvonleikkaussäännös poistettiin laista.

Lunastajia ovat usein valtio, kunnat sekä sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöt. Ne lunastavat alueita tai alueiden käyttöoikeuksia luonnonsuojelualuetta, maantietä, talojen rakentamista tai voimalinjaa varten. Valtioneuvosto myöntää lunastuslupia valtakunnalliseen infrastruktuuriin tai laajoihin yleisiin tarpeisiin.
Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa.

Lue lisää

Lunastustoimitus
Valtioneuvoston tiedote lain muutoksista 4.7.2025 (valtioneuvosto.fi)
Hankesivu: Lunastuslain korvausperusteiden uudistaminen (valtioneuvosto.fi)

Lisätietoja

Lunastus- ja arviointitoimituksista vastaava johtaja Mauri Asmundela
029 531 5115, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Mediatiedote
Lunastustoimitus
Maanmittaus

Uusimmat uutiset ja artikkelit