Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) on valtakunnallinen perusrekisteri, joka turvaa maanomistuksen ja sisältää tiedot jokaisesta kiinteistöstä Suomessa, muun muassa:
- kiinteistön ominaisuudet, kuten sijainti, rajat, pinta-ala ja mahdollinen oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta,
- omistajat,
- mahdolliset kiinnitykset lainan vakuudeksi ja vuokraoikeudet.
Kiinteistö tarkoittaa tiettyä maa- tai vesialuetta, esimerkiksi tonttia. Kiinteistöllä voi sijaita rakennuksia, mutta rakennusten tietoja ei tallenneta kiinteistötietojärjestelmään.
Rekisteristä vastaa Maanmittauslaitos yhdessä 67 kunnan kanssa. Laki velvoittaa myös useita muita viranomaisia tuottamaan rekisteriin tietoja ja päätöksiä kiinteistöjen hallinnasta ja käytöstä.
Mihin kiinteistötietojärjestelmää tarvitaan?
Kiinteistötietojärjestelmä on yhteiskunnallisesti merkittävä rekisteri, koska se turvaa maanomistuksen ja tukee siten yhteiskuntarauhaa. Kiinteistön tiedot säilyvät rekisterissä, vaikka kiinteistön omistaja vaihtuisi.
Rekisterin avulla esimerkiksi kiinteistön ostaja saa tietoonsa, mitä kauppa tarkkaan ottaen sisältää, missä rajamerkit sijaitsevat ja liittyykö kiinteistöön oikeuksia tai rajoituksia. Näitä voivat olla esimerkiksi muiden oikeus kulkea alueen läpi, käyttää kiinteistöllä sijaitsevaa uimarantaa tai naapurin oikeus rakentaa alueelle kaivo.
Kiinteistötietojärjestelmä mahdollistaa kiinteistön käytön lainan vakuutena, tukee yhdyskuntasuunnittelua, kiinteistönvälitystä ja verotusta sekä vahvistaa kansallista turvallisuutta ja oikeusturvaa. Viranomaiset käyttävät rekisterin tietoja yhteiskunnan kehittämiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun. Rekisteri hyödyttää myös yksityistä sektoria, kuten pankki- ja vakuutustoimintaa.
Mihin tietoja käytetään?
Kiinteistötietojärjestelmän tietoja käyttävät laajasti muun muassa viranomaiset, pankit, kiinteistönvälittäjät ja kansalaiset. Tietojen käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi:
- omistusoikeuden selvittäminen (kuka kiinteistön omistaa),
- kiinteistön alueen selvittäminen (missä kiinteistön rajat ja oikeudet sijaitsevat eli missä esimerkiksi tieoikeus tai voimansiirtolinja kulkee),
- kokonaisturvallisuuden vahvistaminen (esimerkiksi laissa säädetyt esteet kiinteistön hankkimiselle tiettyjen maiden kansalaisuuden tai kotipaikan perusteella),
- lainan vakuuden määrittäminen kiinteistökaupoissa (onko kiinteistö lainan vakuutena ja mistä summasta, onko kiinnityksiä tai panttauksia),
- yhteismetsien ja muiden yhteisten alueiden osoittaminen (alue ja osuudet käyvät ilmi rekisteriotteesta),
- metsästys- ja kalastusluvat (pohjatiedot maa- ja vesialueiden hallinnasta tahoille, jotka vastaavat luvista),
- kiinteistöverotus (pohjatiedot omistajuudesta ja verotettavasta alueesta Verohallinnolle),
- rakennus-, kaavoitus- ja yhdyskuntasuunnittelu (viranomaisille ja kunnille tiedot suunnittelun pohjaksi ja maanomistajien tavoittamiseen),
- suojeltujen alueiden turvaaminen (suojeltavat alueet käyvät ilmi rekisteriotteesta),
- hallinnollinen kuntajaotus (kukin kiinteistö voi kuulua vain yhteen kuntaan, joten kiinteistöjen rajat määrittävät myös kuntarajat).
Kiinteistötietojärjestelmä lukuina
- 2,85 miljoonan kiinteistön tiedot (2025)
- 1,6 miljoonaa kiinteistörekisteriotetta vuodessa (2024)
- 211 miljoonaa digitaalista kyselyä rekisteristä vuodessa (2024)
Lisätietoa
Lue lisää kiinteistöihin liittyvistä palveluistamme
Lue lisää kiinteistörekisteriä ylläpitävistä kunnista