Kiinteistötietojärjestelmä on valtakunnallinen perusrekisteri, joka turvaa maanomistuksen ja sisältää tiedot jokaisesta kiinteistöstä Suomessa. Kiinteistö tarkoittaa tiettyä maa- tai vesialuetta, esimerkiksi tonttia.
Vuonna 2025 kiinteistötietojärjestelmästä haettiin 1,83 miljoonaa kiinteistöjärjestelmän otetta, mikä on 230 000 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Digitaalisia kyselyjä tehtiin kiinteistörekisteriin 300 miljoonaa, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 211 miljoonaa. Kyselyiden määrä kasvoi 89 miljoonalla vuodessa.
– Kasvua selittää muun muassa EU:n laajuinen kestävän rahoituksen tiedonantoasetus, joka ohjaa pankkeja ylläpitämään yhä tarkempia tietoja vakuuskohteista, kertoo palvelupäällikkö Teija Tarvainen.
Myös suuret hankkeet, kuten liikenneyhteyksien rakentaminen, näkyvät kiinteistötietojen hakumäärissä. Tietoja maanomistajista tarvitaan esimerkiksi erilaisten rakennus-, vesi- ja ympäristöhankkeiden taustatiedoiksi.
Maanomistus perustuu kiinteistötietojärjestelmään
Kiinteistötietojärjestelmä sisältää 2,85 miljoonan suomalaisen kiinteistön tiedot.
– Yleisimmin käytetyt tiedot kiinteistötietojärjestelmässä ovat kiinteistön omistusta ja hallintaa koskevat tiedot, kiinteistöjen ominaisuustiedot, ulottuvuudet ja oikeudet, kiinteistön luovutuksen tiedot sekä yksityisteiden ja tiekuntien tiedot, tarkentaa Tarvainen.
Kiinteistötietojärjestelmän avulla esimerkiksi kiinteistön ostaja saa tietoonsa, mitä kauppa tarkkaan ottaen sisältää, missä rajamerkit sijaitsevat ja liittyykö kiinteistöön oikeuksia tai rajoituksia. Näitä voivat olla esimerkiksi muiden oikeus kulkea alueen läpi kiinteistön läheisyydessä sijaitsevalle venevalkamalle tai naapurin oikeus rakentaa alueelle kaivo. Kiinteistötietojärjestelmä mahdollistaa myös kiinteistön käytön lainan vakuutena.
Kiinteistötiedot toimivat liiketoiminnan perustana
Suurimpia kiinteistötietojärjestelmän käyttäjiä ovat valtionhallinto, kunnat, jälleenmyyjät sekä metsä- ja energia-ala, pankkisektori ja yhteiskuntasuunnittelu.
Jälleenmyyjät tarjoavat maanhallintaan liittyviä tietoja edelleen omille asiakkailleen käyttöliittymien ja rajapintapalvelujen kautta.
– Jälleenmyyjien kautta yksityisen sektorin yritykset saavat paljon myös muiden viranomaisten ja toimijoiden tietoja, ja juuri tietojen yhdistettävyys luo yrityksille mahdollisuuksia rakentaa liiketoimintaa, kertoo Tarvainen.
Metsä- ja energiayhtiöt, käyttävät kiinteistötietoja laaja-alaisesti liiketoimintansa tukena ja hyödyntävät tietoja muun muassa metsäomaisuuden hallinnassa ja suunnittelussa, puukaupassa ja logistiikassa sekä ympäristö- ja vastuullisuusraportoinnissa. Kun metsäyhtiöt ostavat puuta, on niiden varmistuttava siitä, että puukaupan osapuolella on oikeus puun myyntiin.
Energiayhtiöt puolestaan käyttävät kiinteistötietoja sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelussa ja rakentamisessa, omistajatietojen selvittämisessä ja lupaprosesseissa.
– Kiinteistötiedot ovat oleellisia myös kunnossapitotöiden suunnittelussa sekä häiriötilanteissa ja niistä tiedottamisessa, Tarvainen jatkaa.
Finanssialalla toimivat pankit käyttävät kiinteistötietoja erityisesti vakuuksien hallinnassa, luotonmyöntämisessä ja riskienhallinnassa. Pankit myös suorittavat kiinteistötietojen avulla kiinteistökauppojen seurantaa ja sopimusten ja asiakirjojen tarkistusta.
Kiinteistötietoja on tärkeä kehittää kyberturvallisuuden ennakointiin
Kiinteistötietojen ylläpito vaatii kehittämistä, sillä vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Haasteita tuovat sääntelyn lisääntyminen ja kyberturvallisuus.
Muutosten keskellä pysyvä asia on, että merkittävä osa suomalaisten omaisuudesta on kiinni kiinteistöissä. Tämän vuoksi kiinteistötietojärjestelmällä on erittäin suuri merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle tulevaisuudessakin: järjestelmän toiminnan häiriintyminen aiheuttaisi useille yhteiskunnan sektoreille laajat taloudelliset vahingot, kuten tuore selvitys osoittaa.
Maanmittauslaitoksessa on valmisteilla kiinteistötietojen kehittämishankkeen käynnistäminen.
Kiinteistötietojärjestelmästä vastaa Maanmittauslaitos yhdessä 67 kunnan kanssa.
Lisätietoja
Teija Tarvainen, palvelupäällikkö, Tietopalvelut, p. +358 29 531 5066, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Jani Hokkanen, johtaja, Tietopalvelut, p. +358 29 531 5612, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi