Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGIn tutkijat Jyri Näränen ja Arttu Raja-Halli lähtevät 17. tammikuuta Etelämantereelle suorittamaan geodeettisia eli muun muassa Maan muotoon ja sen muutokseen liittyviä mittauksia. Tutkimusta tehdään mittaamalla painovoiman ajallisia muutoksia sekä satelliittipaikannuksen keinoin.
Retkikunnan toteuttaja on Ilmatieteen laitoksessa toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP. Sen määränpäänä on Suomen tutkimusasema Aboa, joka sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päästä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista.
Juuri tutkimusaseman sijainti antaa erinomaiset mahdollisuudet Paikkatietokeskuksen tutkijoiden tekemille geodeettisille mittauksille, joissa tutkitaan Maan kuoren liikkeitä. Etelämantereen maannoususta voi saada tarkinta tietoa vain tutkimuksilla paikan päällä. Tietoa tarvitaan, sillä Etelämantereen maannousulla voi olla vaikutuksia pitkällä aikavälillä myös Suomelle. Tutkimus lisää ymmärrystä myös Suomessa edelleen tapahtuvasta jääkauden jälkeisestä maannoususta ja mekanismeista sen takana.
- Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä alueella tapahtuvasta maannoususta ja muistakin maankuoren liikkeistä. Siihen vaikuttavat sekä viime jääkauden olosuhteet että nykyiset jäämassojen liikkeet, joihin maankuori reagoi nopeasti. Koska suurin osa Etelämantereesta on paksun jääpeitteen alla, ja satelliiteilla voidaan havainnoida vain jääpeitteen pinnan korkeuden muutoksia, tarvitaan maannousumallinnusta, jotta voidaan arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta jäätiköiden tilavuuteen ja Etelämantereen vaikutusta merenpinnan nousuun. Tutkimuksemme luo pohjaa entistä tarkemmalle maannousun mallintamiselle Kuningatar Maudin maalla ja laajemminkin Etelämantereella. Etelämanner on avain Pohjoisen pallonpuoliskon merenpinnan nousun mallintamiselle, koska suurin osa sieltä vapautuneesta vedestä päätyy pohjoisille merialueille, kertoo tutkimuspäällikkö Jyri Näränen.
Paikannustarkkuus paranee
Paikkatietokeskuksen tutkijoiden toisena tehtävänä on päivittää Aboan asemalla 20 vuotta palvellut satelliittipaikannusvastaanotin uuteen, jolla voidaan vastaanottaa myös mm. Eurooppalaisen Galileo -järjestelmän signaalia. Tutkijat asentavat lisäksi Aboalle kaksi tutkaheijastinta kaukokartoitussatelliiteille. Heijastimien avulla luodaan pohja uudelle tutkimusmenetelmälle alueen maankuoren liikkeiden mittaamiseksi.
- Aboalle asennettavan uuden satelliittipaikannusvastaanottimen avulla saadaan tarkkaa paikkatietoa Etelämantereelta tuhansien kilometrien alueelta, joka olisi muutoin tarkan satelliittipaikannuksen ulottumattomissa. Vastaanotin tarkentaa myös Etelämantereen koordinaattijärjestelmää ja sitä kautta paikkatietoa hyödyntävien tutkimusten tarkkuutta ja luotettavuutta. Tarkkaa tietoa Etelämantereelta hyödynnetään globaalien koordinaattijärjestelmien päivittämisessä. Satelliittipaikannus, myös täällä Suomessa, tapahtuu pohjimmiltaan globaaleissa järjestelmissä. Satelliitit kiertävät Maapalloa, jonka mallintamiseen tarvitaan mittauksia kaikkialta pallon pinnalta, kertoo tutkija Arttu Raja-Halli.
Aboa-tutkimusasemalle lähtee vuosittain Suomen retkikunta, jonka kokoonpano vaihtelee tutkimusaiheiden mukaan. Tänä vuonna tehtävä satelliittipaikannusvastaanottiminen uusiminen on tärkeä panostus infrastruktuuriin, jonka tuottama tieto palvelee tutkijoita ja yhteiskuntaa vuosiksi eteenpäin.
Lisätiedot
Prof. Osastonjohtaja Hannu Koivula, Geodesian ja geodynamiikan osasto 050 430 1639 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus puh. 050 435 7258, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi