Hiilijalanjäljen selvittäminen on organisaatiolle tärkeä ensiaskel kohti vaikuttavia päästövähennystoimia. Laskenta auttaa kohdistamaan toimet tekijöihin, joilla on suurin merkitys päästöjen vähentämisen kannalta. Organisaation hiilijalanjälkilaskennassa huomioidaan koko arvoketju, mikä on olennaista tulevaisuuden riskienhallinnalle. Oman arvoketjun hahmottaminen ja hallinta antavat avaimia esimerkiksi sidosryhmien ja lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiselle.
Maanmittauslaitos laski oman hiilijalanjälkensä viime keväänä. Laskennassa hyödynnettiin vuoden 2024 tietoja. Kokonaishiilijalanjäljeksi muodostui 7159 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e). Laskenta toteutettiin GHG Protocol Corporate Standard -ohjeistuksen mukaisesti ja siihen sisällytettiin kaikki kolme päästölähdeluokkaa eli scopet 1–3. Luokat kuvaavat organisaation arvoketjun eri vaiheita ja auttavat hahmottamaan sitä, missä kohdin toimintaa kasvihuonekaasupäästöt syntyvät.
Maanmittauslaitoksen laskentaan sisällytettiin:
- Luokka 1: Maanmittauslaitoksen omien ajoneuvojen ja lentokoneen polttoaineen kulutus
- Luokka 2: Maanmittauslaitoksen omistamien tilojen tai vuokratilojen käyttöön ostettu energia
- Luokka 3: Luokka koostuu viidestätoista eri kategoriasta, joista Maanmittauslaitoksen laskentaan sisällytettiin seuraavat: ostot ja hankinnat, energiantuotannon epäsuorat päästöt, saapuva logistiikka (eli Maanmittauslaitoksen itsensä maksama), liikematkustus ja työssäkäyntimatkustus. Kategoria 5 (jätteet) rajattiin laskennasta pois, koska siihen liittyvää dataa ei ollut saatavilla.
Ostot ja hankinnat suurin päästölähde
Noin 90 prosenttia Maanmittauslaitoksen jalanjäljestä muodostui luokan 3 päästöistä. Suurimpana päästökategoriana tämän luokan sisällä olivat ostot ja hankinnat, jotka kattoivat noin 70 prosenttia kokonaishiilijalanjäljestä. Ostojen ja hankintojen merkittävä osuus kokonaispäästöistä on tyypillistä asiantuntijaorganisaatiolle. Maanmittauslaitoksen tapauksessa suuri osa kategorian päästöistä syntyi asiantuntijapalveluiden käytöstä ja tutkimuslaitteista. Luokka 3:n muita suuria päästölähteitä olivat työssäkäyntimatkat (11 prosenttia) ja liikematkat (8 prosenttia). Loput luokka 3:n päästöt keskitettiin muut-luokkaan, joka sisälsi energiantuotannon epäsuorat päästöt sekä logistiikan päästöt.
Luokka 1:n (polttoaineiden kulutus) päästöt kattoivat noin 5 prosenttia kokonaispäästöistä. Suurin osa päästöistä syntyi lentopolttoaineiden käytöstä. Maanmittauslaitoksella on oma lentokone ilmakuvauksia ja laserkeilausta varten. Luokka 2:n eli ostoenergian (sähkö ja lämpö) osuus oli niin ikään 5 prosenttia kokonaispäästöistä.
Laskennassa hyödynnettiin päästökertoimia, jotka perustuivat pääasiassa julkisiin lähteisiin, kuten DEFRA (Department for Environment,Food & Rural Affairs 2024) ja SYKE:n ENVIMAT-kertoimet (2019). Päästökerroin ilmaisee, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä syntyy tuotettua tuotetta tai palvelua kohden.
Hyvä perusta jatkolle
Maanmittauslaitoksen hiilijalanjälkilaskenta on kattava ensimmäiseksi laskennaksi. Se tarjoaa vahvan perustan ilmastotyön ja laskentamenetelmien jatkokehittämiselle. Laskentatarkkuuden kehittämisessä voidaan noudattaa jatkossa samaa periaatetta kuin päästövähennystyössä: keskitytään suurimpiin päästölähteisiin. Maanmittauslaitoksen kohdalla tämä tarkoittaa hankintojen, liikematkustuksen ja työssäkäyntimatkustuksen datankeruun ja laskennan kehittämistä.
Osana projektia kehitettiin myös laskentatyökalu, jonka avulla päästökehitystä voidaan seurata jatkossa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Maija-Leena Tapio
vastuullisuuskonsultti
Third Rock