Hyppää pääsisältöön

Uhkaavan avaruusromun havainnointiin kehitettiin menetelmä Maanmittauslaitoksen ja CSEM:n yhteistyöllä

Maan kiertorata on täynnä avaruusromua, joka uhkaa törmätä satelliitteihimme ja tehdä ne toimintakyvyttömiksi. Maanmittauslaitoksen ja CSEM:n tutkijat kehittivät menetelmän mikroskooppisten avaruusromun kappaleiden havainnointiin, jotta tulevaisuudessa satelliittien ja avaruusromun törmäyksiä voitaisiin ennaltaehkäistä.

Kuvassa FGI:n avaruusgoniospektrometrilaitteistoa. Kirkas piste keskellä on näyte.  Varren päässä oleva linssi kerää valon kuituun ja vie sen etualla näkyvään vihreään spektrometriin.
Kuvassa FGI:n avaruusgoniospektrometrilaitteistoa. Kirkas piste keskellä on näyte. Varren päässä oleva linssi kerää valon kuituun ja vie sen etualla näkyvään vihreään spektrometriin.
Kuva:
Maanmittauslaitos

Maata kiertävät satelliitit tuottavat meille paikkatietoa, jota tarvitaan jatkuvasti muun muassa navigointiin, pelastustehtäviin ja finanssialan toimintaan.  Kiertoradalla kiitävät avaruusromun kappaleet uhkaavat kuitenkin satelliittien toimintaa. Pelkästään yhden millimetrin kokoinen romun hiukkanen voi satelliittiin törmätessään saada sen toimintakelvottomaksi. Yhden millin kokoisia romun paloja arvioidaan liikkuvan kiitoradallamme yli 100 miljoonaa kappaletta, ja niiden määrä kasvaa koko ajan.  

Haasteena on tähän mennessä ollut, että pienimpiä avaruusromun hiukkasia ei ole pystytty mittaamaan eikä havainnoimaan maasta käsin, jotta niiden riskejä voitaisiin tarkemmin arvioida.  

Nyt Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja sveitsiläisen CSEM:n tutkijat ovat osoittaneet, että havainnointi on mahdollista. Tutkijat ovat testanneet kehittämäänsä menetelmää onnistuneesti COLA-nimisessä projektissa (Coincident Laser Sheet Particle Monitoring in Space), jossa he kehittävät piensatelliittiin lasermittalaitetta romuhiukkasten ja pienmeteoroidien kartoittamiseksi. 

- Tehtävänämme oli kehittää fysikaalinen malli valon sironnalle avaruusromun hiukkasista ja pienmeteoroideista. Kehitimme ohjelmiston simulaatioita varten ja tietokannan erilaisten avaruusromun kappaleiden tunnistamiseen. Tulokset olivat hyviä: mittaaminen onnistuu, kertoo tutkimusryhmäpäällikkö Jouni Peltoniemi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. 

Tutkimustuloksia ja testattua konseptia on mahdollista hyödyntää ja soveltaa jatkossa kehittämällä niihin perustuvia työkaluja avaruusromun havainnointiin ja törmäysten estämiseen.  

Paikkatietokeskuksen uusi laboratorio Otaniemessä mahdollistaa tarkan avaruustutkimuksen  

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus muutti viime keväänä uusiin tiloihin Espoon Otaniemeen ja samalla avaruusgeodesian tutkimuslaboratorio päivitettiin. 

- Uusi tutkimuslaboratoriomme tarjoaa erinomaiset puitteet tarkoille mittauksille. Sen ansiosta pystymme vastaamaan avaruustutkimuksen tarpeisiin myös tulevaisuudessa, sillä alan tutkimus on kasvussa, Peltoniemi sanoo. 

EUssa tiedostetaan avaruusromun uhat, ja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tutkimusta kasvatetaan voimakkaasti. Viime vuoden lopulla Suomi liittyi kumppanuussopimuksella mukaan EU-tasoiseen lähiavaruuden tilannekuvan seurantaan.  

Suomi näyttää suuntaa avaruussuojelututkimukseen myös jatkossa. Maanmittauslaitoksen lisäksi huippuasiantuntijoita on myös Ilmatieteen laitoksessa ja monissa yrityksissä ja yliopistoissa.  Helmikuussa julkaistussa kansainvälisessä arvioinnissa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus todettiin erinomaiseksi.

Lisätiedot 

Jouni Peltoniemi, dosentti, FT, tutkimusryhmäpäällikkö, 050 465 4953
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi 

Tutkimus
Paikkatietokeskus
Avaruus

Uusimmat uutiset ja artikkelit