Vuoden 2025 aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää. Tämän vuoden alussa Suomessa oli 686 yhteismetsää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala kattoi yli 814 000 hehtaaria. Lisäksi yhteismetsien osakaskuntien omistuksessa, mutta yhteismetsiin liittämättömien tilojen ala oli miltei 60 500 hehtaaria. Yhteismetsien hallinnassa oleva alue käsitti siis noin 875 000 hehtaaria. Yhteismetsien pinta-ala on hieman yli 3 prosenttia Suomen metsien pinta-alasta.
– Vuoden 2025 aikana Maanmittauslaitoksessa valmistui 110 yhteismetsätoimitusta. Keskimäärin toimitukset kestivät vähän alle kuusi kuukautta, toteaa tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitoksesta.
Yhteismetsien pinta-ala kasvoi viime vuonna hieman yli 21 000 hehtaarilla. Uusien yhteismetsien osuus oli siitä 14 200 hehtaaria ja muiden pinta-alan muutosten osuus 6 800 hehtaaria. Muihin pinta-alan muutoksiin kuuluvat yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan liittämisten lisäksi myös alueiden ostot ja myynnit.
– Viime vuosina yhteismetsät ovat ryhtyneet myymään alueitaan yhä enemmän. Tämä kehitys näyttää jatkuvan. Osittain ilmiöön vaikuttaa metsän korkea hinta. Yhteismetsien myymä pinta-ala oli vuonna 2025 miltei 4 000 hehtaaria. Ne ostivat metsää noin 4 600 hehtaaria, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Kasvu suurinta Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla
Maakuntatasolla tarkasteltuna yhteismetsien pinta-ala kasvoi absoluuttisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa lisäystä kertyi vuoden takaiseen verrattuna noin 5 800 hehtaaria. Suhteellisesti suurin kasvu sen sijaan saavutettiin Pohjanmaalla, jossa yhteismetsien pinta-ala lisääntyi vuodessa 21 prosenttia.
– Kuntatasolla tarkasteltaessa Etelä-Savon Enonkoskella yhteismetsien pinta-ala kasvoi eniten, lähes tuhat prosenttia vuoden aikana, kertoo metsänomistuksen asiantuntija Jarmo Mulari Suomen metsäkeskuksesta.
Yhteismetsat.fi näyttää laajenemishaluiset yhteismetsät
Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus kannustavat metsänomistajaa pohtimaan oman metsän liittämistä laajenemishaluiseen yhteismetsään, jos helppo ja vaivaton yhteismetsäomistus kiinnostaa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa yhteismetsä on hyvä pitää mukana yhtenä vaihtoehtona, kun mietitään metsänomistuksen siirtämistä jälkipolville.
– Oman yhteismetsän perustamista voi suositella taloudellisessa mielessä vaihtoehdoksi vasta siinä tapauksessa, jos metsäpinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä tulee joka vuosi hakkuutuloja, sanoo Mulari.
Suomen metsäkeskuksen hallinnoimalta Yhteismetsat.fi-verkkosivustolta on saatavilla kootusti tietoa yhteismetsäomistuksesta.
– Sivustosta on apua olemassa oleville yhteismetsille ja kaikille yhteismetsää omistusmuotona harkitseville. Sieltä löytyy tietoa yhteismetsäomistuksesta ja apua yhteismetsän hallinnointiin, kertoo Mulari.
Sivut ovat osaltaan madaltaneet kynnystä liittää metsä perusteilla olevaan tai olemassa olevaan yhteismetsään, sillä sen avulla on helppoa löytää aktiivisesti laajenevat yhteismetsät.
Lisätietoa
Luettelo yhteismetsistä ja yhteismetsien pinta-aloista
Yhteismetsien maapinta-alan kehitys
Tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen, 040 563 6066, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Metsänomistuksen asiantuntija Jarmo Mulari, 029 432 4738, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi