Hyppää pääsisältöön

Yhteismetsien laajeneminen jatkuu – kasvuhaluiseen yhteismetsään liittyminen on kannattava vaihtoehto metsänomistajalle

Oman yhteismetsän perustaminen kannattaa vasta, kun pinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä saa hakkuutuloja joka vuosi. Maanmittauslaitoksen tiedot osoittavat, että yhteismetsien pinta-alat ovat kasvussa.

Mäntymetsää, korkeita puunrunkoja. Aurinko paistaa, kesä.
Kuva:
Satu Uusitalo

Yhteismetsien pinta-ala kasvoi 17 600 hehtaarilla viime vuonna. Uusien yhteismetsien osuus oli siitä 7 000 hehtaaria ja muiden pinta-alan muutosten osuus 10 600 hehtaaria. Muihin pinta-alan muutoksiin kuuluvat yhteismetsiin liittämisten lisäksi myös myynnit. Viime vuosina yhteismetsät ovat ryhtyneet myymään alueitaan yhä enemmän. Metsän korkean hinnan vaikutus näkyy kehityksessä. Yhteismetsien myymä pinta-ala oli vuonna 2024 miltei 7 000 hehtaaria.

– Vuoden 2024 aikana uusia yhteismetsiä muodostettiin 28 kappaletta ja olemassa olevia yhteismetsiä laajennettiin 92 maanmittaustoimituksessa. Tekemämme yhteismetsätoimitukset valmistuivat nopeasti, keskimäärin hieman yli neljässä kuukaudessa, kertoo tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitoksesta.

– Alkuvuosi 2025 on ollut myös vireä, sillä toukokuun loppuun mennessä Maanmittauslaitoksesta on haettu 54 yhteismetsätoimitusta.

Pienet yhteismetsät osaksi isoja

– Viime vuosien aikana ovat yleistyneet yksittäisten yhteismetsien toiminnan lakkaaminen ja pienempien yhteismetsien fuusioituminen suurempaan yhteismetsään. Syynä on osaltaan se, että alkuinnostuksen jälkeen on huomattu, että yhteismetsän hallintomalli vaatii hieman enemmän työtä kuin perinteinen yksityismetsän omistus. Pienessä yhteismetsässä voi olla vaikeaa löytää innokkaita vastuunkantajia, huomauttaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Tämän vuoden alussa Suomessa oli 659 yhteismetsää. Yhteismetsien yhteenlaskettu pinta-ala käsitti noin 793 000 hehtaaria.

Yhteismetsät.fi näyttää laajenemishaluiset yhteismetsät

Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus kannustavat metsänomistajaa pohtimaan oman metsän liittämistä laajenemishaluiseen yhteismetsään, jos helppo ja vaivaton yhteismetsäomistus kiinnostaa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa yhteismetsä on hyvä pitää mukana yhtenä vaihtoehtona, kun mietitään metsänomistuksen siirtämistä jälkipolville.

– Oman yhteismetsän perustamista voi suositella taloudellisessa mielessä vaihtoehdoksi vasta siinä tapauksessa, jos metsäpinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä tulee joka vuosi hakkuutuloja, sanoo metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta.

Suomen metsäkeskuksen hallinnoimalta Yhteismetsät.fi-verkkosivustolta on saatavilla kootusti tietoa yhteismetsäomistuksesta.

– Sivustosta on apua olemassa oleville yhteismetsille ja kaikille yhteismetsää omistusmuotona harkitseville. Sieltä löytyy tietoa yhteismetsäomistuksesta ja apua yhteismetsän hallinnointiin, kertoo Matilainen.

Matilaisen mukaan sivut ovat osaltaan madaltaneet kynnystä liittää metsä perusteilla olevaan tai olemassa olevaan yhteismetsään, sillä sen avulla on helppoa löytää aktiivisesti laajenevat yhteismetsät.

Lisätietoja:

Luettelo yhteismetsistä ja yhteismetsien pinta-aloista
Yhteismetsien maapinta-alan kehitys

Yhteyshenkilöt:

tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen, 040 563 6066, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen, 040 049 7574, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Kiinteistöt
Yhteismetsä
Mediatiedote

Uusimmat uutiset ja artikkelit