Hirvivahingot eivät ole marginaalinen ilmiö: Metsäkeskuksen mukaan ne aiheuttavat vuosittain 55 miljoonan euron tappiot metsänomistajille. Lisäksi metsien laatu voi kärsiä, jos vahingoittuneet puut kasvavat isoiksi. Vahinkojen välttämiseksi saatetaan istuttaa kuusta, vaikka mänty olisi kasvupaikalle parempi valinta.
Ketterämpi ruiskutus tuo kustannussäästöjä
Drooni näkee ilmasta käsin ihmissilmää paremmin, ja HirviDrone-tutkimushankkeessa drooneja on koulutettu erottamaan toisistaan terveet ja hirvien vahingoittamat taimet.
Testeissä tutkimusryhmän kehittämä tekoälymalli onnistui luokittelemaan noin kolme neljäsosaa taimista niiden vaurioluokan perusteella. Kun erottelu onnistuu, saadaan suojattua oikeat taimet ja vähennettyä estoaineen hävikkiä. Ihmiseen verrattuna droonit ovat nopeita ja ketteriä, sillä taimikossa liikkuminen on aikaavievää fyysistä työtä.
Hankkeessa on tutkittu estoaineen ruiskutusta maatalousdroonilla ja havaittu, että aine leviää helposti laajalle alueelle kohteena olevien taimien sijaan. Ruiskutuksen kohdistusta suurikokoisella droonilla vaikeuttavat lisäksi isot puut ja muut esteet lentoreitillä. Siksi tutkimuskohteena on myös droonien kyky lentää metsässä.
– Drooneja hyödynnetään jo paljon maataloudessa, mutta metsässä lentämisessä on erityispiirteensä, sillä siellä pitää pystyä väistämään puiden runkoja ja oksia. Testaamme tutkimuksessa myös robottidroonia, joka pystyy navigoimaan tuntemattomassa ympäristössä ilman ihmisen ohjausta, tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksesta kertoo.
Edellyttää muutoksia lainsäädäntöön
Tutkimuksessa käytetään biopohjaista Trico-syönninestoainetta.
– Tricon vaikuttava aine on lampaanrasva. Koska se on kasvinsuojeluaine, lentolevitys on toistaiseksi kiellettyä muussa kuin tutkimus- ja kehitystarkoituksissa. Hankkeessa on tehty ruiskutustestejä koetoimintaluvalla Äänekoskella ja Kuusamossa, kertoo projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta.
Ruiskutustestejä toteutettiin syyskuun alussa Kuusamon yhteismetsän koealoilla. Taimikoissa kokeiltiin syönninestoaineen ruiskutusta sekä ennalta määrättyihin taimiin että vyöhykeruiskutuksena. Myöhemmin ruiskutusten vaikutusta taimien syöntiin verrataan perinteiseen menetelmään, jossa ihminen ruiskuttaa syönninestoainetta reppuruiskun avulla.
Tutkimustyön tulosten hyödyntäminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. On todennäköistä, että esimerkiksi lannoituskäyttöön jo hyväksytyt ruiskudroonit hyväksytään myös syönninestoaineen ruiskutukseen, kun lainsäädäntö kansallisella ja EU-tasolla kehittyy. Nyt onkin hyvä aika kehittää drooniteknologiaa paremmin soveltuvaksi myös hirvivahinkojen torjumiseen.
HirviDrone on eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hanke (EIP-hanke), joka on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. Rahoituksen on myöntänyt Hämeen ELY-keskus, jonka tehtäviä hoitaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Venla Wallius
Suomen metsäkeskus
050 431 8610, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi
Erikoistutkija Juho Matala
Luonnonvarakeskus
0408015275, etunimi.sukunimi@luke.fi
Tutkimusprofessori Eija Honkavaara
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI
0401920835, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Riistapäällikkö Jani Körhämö
Suomen Riistakeskus, Pohjois-Häme
029 431 2281, etunimi.sukunimi@riista.fi
