Maanmittauslaitoksen kestävyystyötä ohjaa Vastuu Maasta -kestävyysohjelma ja raportoimme tavoitteiden edistymisestä vuosittain.
Vuonna 2025 julkaisemme uudenlaisen kestävyysraportin, joka koostuu kahdesta osasta: seuraamme ja edistämme kestävyystavoitteitamme, joiden saavuttamiseksi toteutamme vuosittain konkreettisia kestävyystekoja. Olemme sitoutuneet edistämään 50 kestävyystekoa vuoden 2027 loppuun mennessä. Vuoden 2025 lopulla toteutuneita tekoja oli koossa 49.
Uudistuneen kestävyysraportoinnin taustalla on Valtiokonttorin muuttunut ohjeistus. Valtionhallinnossa laadittiin yhtenäiset vastuullisuus- ja kestävyysraportit vuosilta 2021–2024 Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti. Valtiokonttori kumosi ohjeen Kestävyysraportointi valtionhallinnossa (VK/3503/2024) 1.12.2025.
Maanmittauslaitoksen johtoryhmä hyväksyy kestävyysraportin sisällön.
Kestävyys Maanmittauslaitoksessa
Kestävyys on osa Maanmittauslaitoksen strategisia tavoitteita. Visiomme on: Tunnemme Maan – turvaamme tulevaisuutta.
Kestävyystavoitteemme pohjautuvat sekä viraston strategisiin tavoitteisiin että YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Teemme työtä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden sekä hyvän hallinnon puolesta. Tavoitteenamme on kasvattaa yhteiskunnan hyväksi tekemämme työn kädenjälkeä ja pienentää toimintamme jättämää jalanjälkeä.
Vastuu Maasta -ohjelma linjaa keskeiset toimintatavat strategiakaudella vuoteen 2030. Täsmennämme kestävyystavoitteita tulossopimuksen rytmin mukaisesti. Haluamme näyttää suuntaa kohti kestävää tulevaisuutta ja innostaa myös muita tuottamaan tietoa ja ratkaisuja kestävän yhteiskunnan tarpeisiin.
Kestävyystavoitteidemme toteumasta vuodelta 2025 raportoimme Kestävyystavoitteet-sivulla. Vuonna 2025 toteuttamiimme kestävyystekoihin voit tutustua alta.
Kestävyysteot 2025
- Ennakoiva riskienhallinta kehittyi
- Verkkosivuston saavutettavuus parantui
- Laserkeilaus- ja ilmakuvausta koskeva ohjelma valmistui
- Tiedonkeruumalli luotu tavoitteiden seuraamiseksi
- Tilusjärjestelyt edistivät ilmastotoimia
- Hiilijalanjälki laskettu
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
- Vastuullisen tutkija-arvioinnin suositus käyttöön
- Yhteisöllisyyden lisääminen
- Osaaminen digipalveluiden tuottamisessa
Ennakoiva riskienhallinta kehittyi
Kestävyysteko: Kehitämme ennakoivaa riskienhallintaa ja edistämme turvallisuuspoikkeamien yhtenäistä ilmoittamista sekä käsittelyä lisäämällä henkilöstön tietoisuutta sovituista toimintatavoista.
Kestävyysohjelman tavoite: Tarjoamme luotettavia ja häiriöttömiä palveluita.
Yhtenäistimme Maanmittauslaitoksen riskienhallinnan menettelyt ja toimintatavat sekä otimme käyttöön yhdenmukaisen tavan ilmoittaa turvallisuuspoikkeamista. Päivitimme jatkuvuussuunnitelmia, loimme yhtenäisiä käytäntöjä riskienhallinnassa ja varautumisessa. Lisäsimme tietoisuutta myös tarjoamalla perehdytystä ja tekemällä sisäistä viestintää turvallisuusaiheista.
Järjestimme turvallisuusharjoituksia organisaatiomme tulossopimuksen mukaisesti: Pidimme neljä sisäistä harjoitusta henkilöstölle sekä kolme kumppaneille ja sidosryhmille suunnattua harjoitusta.
Asiantuntijoitamme osallistui myös kansalliseen kyberharjoitukseen (KYHA). Valtionhallinnon turvallisuusviranomaisten yhteisharjoitus kehitti viranomaisyhteistyötä, tilannekuvan muodostamista ja siihen liittyvää tiedonjakamista sekä kriisiviestintää.
Verkkosivuston saavutettavuus parantui
Kestävyysteko: Parannamme verkkosivustomme otsikointia, jotta sivustoa on helpompi käyttää ruudunlukuohjelmalla.
Kestävyysohjelman tavoite: Tarjoamme kaikille sujuvia ja syrjimättömiä palveluita.
Paransimme verkkosivustomme otsikointia korjaamalla sivuston otsikkohierarkiaa verkkosisällön saavutettavuusohjeen (WCAG) mukaiseksi. Se ohjeistaa, että verkkosivujen sisällön rakenteen, mukaan lukien otsikoinnin, täytyy olla ohjelmallisesti tunnistettavissa ja otsikoiden on kuvattava sisältöä ja rakennetta oikein.
Käytännössä otsikkohierarkian korjaaminen lisäsi sivuston saavutettavuutta ja käytettävyyttä, jotta ruudunlukuohjelmaa tai muita avustavia teknologioita käyttävät asiakkaat pystyvät sujuvammin asioimaan sivustollamme ja hakemaan tietoa omatoimisesti.
Otsikkohierarkia muodostuu useista otsikkotasoista, jotka kuvaavat sisällön rakennetta. Ennen korjausta Maanmittauslaitos.fi-sivustolla saattoi yhdellä sivulla olla useita samantasoisia otsikoita, mikä vaikeutti sivujen hahmottamista ruudunlukuohjelmalla. Esimerkiksi näkövammaiset käyttäjät liikkuvat sivulla usein otsikoiden avulla. Ruudunlukuohjelma mahdollistaa otsikkotasojen selaamisen listana ja hyppäämisen otsikosta toiseen. Oikea otsikkohierarkia toimii sisällysluettelon tavoin, jolloin käyttäjä hahmottaa kokonaisuuden, sisältö selkeytyy ja sivun käyttö nopeutuu.
Selkeä otsikkorakenne hyödyttää myös laajemmin kaikkia sivuston käyttäjiä.
Laserkeilaus- ja ilmakuvausta koskeva ohjelma valmistui
Kestävyysteko: Valmistelemme Kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman uutta kautta tuottaaksemme entistä tarkempaa tietoa yhä laajemmalle yhteistyöverkostolle ja kestävän yhteiskunnan tarpeisiin.
Kestävyysohjelman tavoite: Tuotamme tietoa, tutkimustuloksia ja innovaatioita kestävän yhteiskunnan tarpeisiin ja muiden hyödynnettäväksi.
Saimme valmiiksi kansallisen, ilmakuvausta ja laserkeilausta koskevan ohjelman. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2025, ja uusi kausi kattaa vuodet 2026–2034.
Maanmittauslaitos vastaa Kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman (KALLIO) koordinoinnista, aineistojen hankinnasta, laaduntarkistuksesta ja jakelusta. Uusi kausi toteutetaan yhteistyössä entistä useamman julkishallinnon organisaation kesken. Mukana ovat Maanmittauslaitoksen lisäksi nykyiset kumppanit Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Ruokavirasto ja Puolustusvoimat sekä uusina Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Väylävirasto.
Ohjelmassa ilmakuvaukset pysyvät entisellä tasollaan. Suomi ilmakuvataan jatkossakin kolmen vuoden syklissä, ja kuvien resoluutio säilyy samana, 50 senttimetrissä.
Laserkeilausohjelma muuttuu. Aineistojen tarkkuutta eli pistetiheyttä parannetaan, mikä auttaa paremmin erottamaan yksityiskohtia ja analysoimaan aineistoa. Samalla laserkeilausten sykli pitenee kuudesta vuodesta yhdeksään. Laserkeilaamalla tuotetaan pistemäistä, kolmiulotteista tietoa, joka kuvaa maan pinnalla olevia kohteita, kuten rakennuksia ja puita sekä maanpinnan muotoja.
Tiheämmän laserkeilausaineiston keruu edellyttää enemmän lentämistä ja on siten sekä kalliimpaa että haastavampaa toteuttaa. Syklin pidentämisen myötä tuotantoalueita on vuosittain aiempaa vähemmän. Näin vuosikustannukset pysyvät samalla tasolla. Maanmittauslaitos tarkastelee säännöllisesti ohjelman aikana, voidaanko sykliä tulevaisuudessa muuttaa.
Yhteistyösopimus on tärkeä myös kestävyyden näkökulmasta, kun avoimesti saatavilla olevat aineistot palvelevat laajasti ja tuovat samalla säästöjä. Koko ohjelman rahallisten hyötyjen arvioidaan olevan runsaat 18 miljoonaa euroa vuodessa mukana oleville yhdeksälle organisaatiolle. Lukuisat muutkin tahot, kuten esimerkiksi kunnat, käyttävät aineistoja.
Tiedonkeruumalli luotu tavoitteiden seuraamiseksi
Kestävyysteko: Luomme tiedonkeruumallin, jonka avulla voimme seurata entistä paremmin, mitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tutkimuksellamme edistämme.
Kestävyysohjelman tavoite: Tuotamme tietoa, tutkimustuloksia ja innovaatioita kestävän yhteiskunnan tarpeisiin ja muiden hyödynnettäväksi.
Maanmittauslaitos loi tiedonkeruumallin tutkimuksen kestävää kehitystä edistävien tavoitteiden seuraamiseksi. Tavoitteiden etenemistä pystyy tarkastelemaan päivittyvästä raportista.
Jokaiselle jo käynnissä olevalle tutkimusprojektille määrittelimme tavoitteen, jota se YK:n kestävän kehityksen mukaisesti eniten edistää. Uusille tutkimusprojekteille tavoite määritellään heti projektin alussa.
Raportti auttaa meitä tunnistamaan, mitä tavoitteita haluamme edistää myös jatkossa ja mitkä tavoitteet vaativat meiltä vahvempaa panostusta. Pystymme myös seuraamaan tutkimusstrategiamme toteutumista strategisten osaamisalueiden kautta.
Ajantasainen raportti palvelee meitä laajemminkin, sillä koostamme siihen tietoa muustakin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkimustoiminnasta ja rahoituksesta.
Tilusjärjestelyt edistivät ilmastotoimia
Kestävyysteko: Edistämme tilusjärjestelyissä viiden ILMASTO-pilottikohteen toteuttamista.
Kestävyysohjelman tavoite: Pienennämme hiilijalanjälkeämme ja sopeudumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin toiminnassamme.
Tilusjärjestelyn tarkoituksena on nykyaikaistaa maatilojen maanomistuksen rakennetta ja korjata ajan kuluessa pirstoutunutta kiinteistö- ja maankäytön rakennetta. Tämä säästää ympäristöä ja ilmastoa sekä tehostaa työtä, kun esimerkiksi maatalousliikenne vähenee ja liikenneturvallisuus paranee.
Maanmittauslaitos edisti tilusjärjestelyiden yhteydessä ns. ILMASTO-pilottikohteiden toteuttamista. Taustalla on maa- ja metsätalousministeriön hanke, jossa painotetaan ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviä toimenpiteitä.
Vuoden 2025 aikana edistimme yhdeksää kohdetta.
Vahvistimme yhden uuden tilussijoituksen Nivalan Karvoskylässä, missä varattiin noin 19 hehtaarin alue ilmastokosteikon toteuttamiseen entisen Karvosjärven alueelle.
Edistimme myös Ilmajoen Huissilla sijaitsevan vesienhallintakosteikon suunnittelua, millä pyritään estämään alajuoksun kesätulvia. Vetelissä varasimme alueen kosteikon perustamiseksi, jotta Räyringinjärven vedenlaatua voidaan parantaa.
Kuudessa kohteessa teimme lisäksi maahankintaa tulevia kosteikkojen aluevarauksia varten. Nämä sijaitsevat Liperin Viinijärvellä, Oulaisten Matkanivalla, Kalajoen Kärkisellä sekä Kiuruvedellä, Vieremällä ja Tervolassa.
Hiilijalanjälki laskettu
Kestävyysteko: Laskemme Maanmittauslaitoksen hiilijalanjäljen ja tunnistamme sen perusteella tärkeimmät toimenpiteet.
Kestävyysohjelman tavoite: Pienennämme hiilijalanjälkeämme ja sopeudumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin toiminnassamme.
Maanmittauslaitoksen hiilijalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2025. Sen pohjana olivat edeltävän vuoden tiedot.
Maanmittauslaitoksen kokonaisjäljeksi muodostui 7159 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO2e), joka on 3,9 tCO2e yhtä työntekijäämme kohden. Suurin osa (70 prosenttia) hiilijalanjäljestämme aiheutui ostoista ja hankinnoista, mikä on tyypillistä asiantuntijaorganisaatiolle. Valtaosa hankintojen päästöistä syntyi asiantuntijapalveluiden käytöstä ja tutkimuslaitteista.
Tunnistimme tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä, joilla hiilijalanjälkeämme voisi pienentää ja keskustelimme Maanmittauslaitoksessa toimenpiteistä ja niiden edistämisestä. Tunnistimme, että erityisesti hankinnoissa aikajänne on vuosia ja että hankintakriteerit esimerkiksi matkustamiseen liittyvissä päästöissä ovat usein valtion yhteisiä. Hiilijalanjäljen tarkastelu ja siihen liittyvät toimet jatkuvat.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Kestävyysteko: Perustamme ryhmän edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työssämme.
Kestävyysohjelman tavoite: Olemme hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisen on hyvä olla omana itsenään ja jota johdetaan laadukkaasti.
Ryhmän perustaminen siirtyi vuodelle 2026. Ryhmän tavoitteena on osaltaan edistää sitä, että työyhteisössämme jokaisen on hyvä olla omana itsenään ja että organisaatiotamme johdetaan laadukkaasti.
Maanmittauslaitos on sitoutunut edistämään työyhteisön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta kaikilla organisaation tasoilla ja toiminnan osa-alueilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön pohjana ovat strategia ja arvot, kestävyysohjelma ja lainsäädäntö.
Vastuullisen tutkija-arvioinnin suositus käyttöön
Kestävyysteko: Otamme tutkijarekrytoinneissa käyttöön vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallisen suosituksen.
Kestävyysohjelman tavoite: Olemme hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisen on hyvä olla omana itsenään ja jota johdetaan laadukkaasti.
Maanmittauslaitos otti käyttöön suosituksen, joka linjaa, miten tutkijanarviointia tehdään vastuullisesti kaikissa rekrytoinnin vaiheissa. Tutkijaa arvioidaan rekrytointitilanteissa, urapolun eri vaiheissa ja rahoitusta jaettaessa.
Keskeisiä periaatteita on viisi.
- Vastuullisuus ja läpinäkyvyys
- Arviointiprosessien tulee olla läpinäkyviä ja eettisesti kestäviä.
- Monipuolisuus
- Arvioinnissa on huomioitava julkaisujen lisäksi opetus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, aineistonhallinta ja tieteellinen aktiivisuus.
- Laatu yli määrän
- Tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on merkittävämpi kuin julkaisujen määrä.
- Avoimen tieteen edistäminen
- Tutkijaa palkitaan tutkimustiedon avoimesta jakamisesta. Avoin tiede tarkoittaa avoimuutta niin aineiston julkisuudessa, avoimessa tutkimuksen kuin koodin julkaisussa.
- Ansioluettelomalli
- Tutkijoiden arvioinnissa suositellaan käytettävän Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ansioluettelomallia. TENK suosittelee, että malli otetaan organisaatioissa käyttöön sellaisenaan kuitenkin niin, että sen käyttö ohjeistetaan erikseen kussakin hakutilanteessa. Tämä varmistaa, että ansioluettelon laatija noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.
Yhteisöllisyyden lisääminen
Kestävyysteko: Kannustamme jokaista toimipaikkaa sekä vastuualueita ja osastoja lisäämään yhteisöllisyyttä vähintään yhdellä konkreettisella teolla. Kerromme toteutetuista teoista ja hyvistä kokemuksista toisillemme.
Kestävyysohjelman tavoite: Olemme hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisen on hyvä olla omana itsenään ja jota johdetaan laadukkaasti.
Maanmittauslaitos on monipaikkainen työyhteisö, jossa yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa. Vuoden 2025 aikana henkilöstömme lisäsi yhteisöllisyyttä erilaisin konkreettisin teoin. Useat aloitteet levisivät hyvinä käytänteinä toimipaikoissa ja läpi organisaation.
Paikalliset toimipaikkaryhmät olivat avainasemassa tekojen vaikuttavassa toteuttamisessa toimipisteissä. Ryhmät olivat esimerkiksi uusien työntekijöiden tukena perehtymisvaiheessa ja edistivät osaltaan sujuvaa aloitusta. Ne huolehtivat käytännön asioiden järjestelyistä sekä auttoivat tutustumisessa toimitiloihin ja työtapoihin.
Halusimme vaikuttaa myös kesätyöntekijöiden yhteisöllisyyden kokemukseen. Kesätyöntekijöille nimettiin Maanmittauslaitoksen henkilöstöstä oma kummi, joka toimi arjen apuna ja yhteyshenkilönä.
Henkilöstömme työskentelee eri paikkakunnilla valtion virastojen yhteisissä työympäristö- ja toimistotiloissa. Yhteistilat vastaavat muuttuneen työelämän tarpeisiin, mutta samalla haastavat oman organisaatiomme työntekijäkokemusta ja yhteisöllisyyttä, joita halusimme lisätä näillä teoilla.
Osaaminen digipalveluiden tuottamisessa
Kestävyysteko: Varmistamme digitaalisten palveluiden tuottamisen asiakaslähtöisesti, kestävästi ja tehokkaasti tunnistamalla keskeiset ydinosaamiset, jotka pitää olla henkilöstöllämme.
Kestävyysohjelman tavoite: Hyödynnämme resurssimme tuloksellisesti ja vastuullisesti.
Vuonna 2025 Maanmittauslaitos toteutti Tietohallinnossaan laajan osaamiskartoituksen. Sen avulla pystyimme tunnistamaan nykyisen ydinosaamisemme sekä hahmottamaan, miten osaamisemme vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin. Hyväksyimme Tietohallinnon osaamisen painopisteet ja laadimme niiden pohjalta osaamisen kehittämissuunnitelman.
Maanmittauslaitoksen ydinosaamista ovat esimeriksi kokonaisarkkitehtuuri, palvelunhallinta, tiedonhallinta ja digipalveluiden suunnittelu sekä pilviteknologiat. Haluamme vahvistaa kykyjämme hyödyntää entistä paremmin esimerkiksi tilannekuvaa, dataa, automaatiota ja uusia teknologioita.
Tavoitteenamme on tarjota asiakkaille sujuvat, käytettävät ja turvalliset digitaaliset palvelut.