Hyppää pääsisältöön

Kaupunkimallin rakentaminen on yhteistyötä

3D-kaupunkimalli on todellisen kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen. Kangasalan kaupunki on ottanut 3D-kaupunkimallin laajaan ja monipuoliseen käyttöön yhtenä ensimmäisistä kaupungeista Tampereen seudulla. Mallia rakennettiin neljän pienen kaupungin yhteisessä hankkeessa omien sekä Maanmittauslaitoksen tarjoamien aineistojen pohjalta. Paikkatietojen kuntafoorumin koordinointiryhmä tutustui Kangasalan kaupunkimallin perustamiseen, ylläpitoon ja hyödyntämiseen.

""

Kaupunkimallin kautta kohti kaupunkitietomallia

Noin 33 000 asukkaan Kangasala aloitti kaupunkimallin rakentamisen yhteisessä hankkeessa Sastamalan, Nokian ja Valkeakosken kaupunkien kanssa. Kaupunkimallien käyttöönoton lisäksi hankkeen tavoitteena oli luoda prosessit kaupunkimallin käyttöönottoon kaavoituksessa sekä selvittää mallin käytön laajentamismahdollisuuksia muihin kaupunkien toimintoihin.

– Meillä työ alkoi tiheimmältä taajama-alueelta ja laajeni koko kaupungin alueelle. Tänä vuonna malli otettiin tuotantokäyttöön ja julkaistiin myös verkossa. Nyt pääsemme soveltamaan kokeiluissa hyvin toiminutta mallia käytännössä, kertoo maanmittausinsinööri Simo Veijalainen Kangasalan kaupungilta.

Kaupunkimallin tulevat käyttötarpeet kannattaa huomioida suunnittelussa alusta alkaen. Kangasalan 3D-kaupunkimalli toimii jatkossa suunnittelun tukena esimerkiksi kaavojen havainnekuvissa, tonttimarkkinoinnissa ja muiden suunnitelmien esittelymateriaaleissa. Kaupunkimalli auttaa myös analysoimaan esimerkiksi uusien rakennusten varjoalueita ja hulevesien luontaisia liikkeitä.

Tulevaisuudessa kaupungin tuottamat tiedot ja palvelut voidaan yhdistää kaupunkimallin kanssa havainnolliseksi kaupunkitietomalliksi, mikä mahdollistaa kaupunkilaisten, päättäjien ja suunnittelijoiden vuoropuhelun entistä paremmin.

– Yhteistyö muiden kuntien kanssa kannattaa. Sen kautta päästään ratkaisemaan ongelmia ja vaihtamaan kokemuksia yhdessä. Samalla säästetään aikaa ja rahaa. Myös rahoitusmahdollisuuksia kannattaa selvittää yhdessä, kannustaa Veijalainen.

Kangasalan kaupunkimallia ylläpidetään Tampereen seudun yhteisellä palvelimella. Ylläpidossa hyödynnetään maastomittauksia, drooniaineistoja, Maanmittauslaitoksen aineistoja sekä konsulttityötä.

– Ylläpito-ohjelmistojen kyvykkyydet kannattaa selvittää ja ylläpito suunnitella jo kaupunkimallin suunnitteluvaiheessa. Taloudellisia ja henkilöstöresursseja tarvitaan myös työn kaikissa vaiheissa, Veijalainen summaa.

Tutustu Kangasalan kaupunkimallin selainversioon

Maanmittauslaitoksesta aineistoja kaupunkimallin rakentajille

Maanmittauslaitos tarjoaa kaupunkimallien rakentamiseen laserkeilausaineistoa, jonka perusteella voi mallintaa esimerkiksi rakennuksia ja muita rakennetun ympäristön kohteita sekä maanpinnan korkeusmallia. Aineiston pistetiheys on 5 p/m2 ja sen hankinta vaatii käyttöoikeuden, joka on maksullinen.

– Lisäksi tarjoamme maksuttomia, valmiiksi tuotettuja rakennusten 3D-malleja ja maanpinnan korkeusmallia. Molemmat mallit perustuvat laserkeilausaineistoon, ja niiden avulla kunnat voivat täydentää omia paikkatietoaineistojaan. 3D-rakennuksia on tuotettu osasta laserkeilauksen tuotantoalueita ja maanpinnan korkeusmalli koko Suomesta. Kaikki aineistomme ovat saatavissa Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelusta, kertoo johtava asiantuntija Taneli Hiltunen Maanmittauslaitoksesta.

Paikkatietoaineistoja tuotetaan sekä kunnissa että valtionhallinnossa, ja aineistojen yhdistämistä ja yhteistyötä tehdään jo nyt. Kaupunkimalliaineistoja mallinnetaan kuitenkin eri tarkkuuksilla ja erilaisten prosessien kautta. Jatkossa tavoitteena onkin parantaa aineistojen yhteentoimivuutta erityisesti ylläpidon näkökulmasta.

– Maanmittauslaitos tuottaa aineistoa valtakunnallisesti, ja se voi vaikuttaa aineiston hyödyntämisen mahdollisuuksiin tapauksesta riippuen. Maanmittauslaitokseen voi olla yhteydessä, jos kunnalla on kysyttävää kaupunkimallintamisprosessiin tai Maanmittauslaitoksen aineistoihin liittyen, Hiltunen sanoo.

Tutustu laserkeilauskauden edistymiseen sekä 3D-rakennusten ja KM2-korkeusmallin tuotannon tilanteeseen

Uusia kuntaedustajia haetaan kuntien ja valtionhallinnon paikkatietoyhteistyöhön

Paikkatietojen kuntafoorumi PAKU edustaa kuntien ääntä valtionhallinnon paikkatietoratkaisujen kehittämisessä. PAKU on paikkatietojen digitalisaatiosta kiinnostuneille kuntaedustajille oiva verkostoitumisen, osaamisen jakamisen ja vaikuttamisen paikka. Toiminta perustuu muutaman kerran vuodessa järjestettäviin verkkotapaamisiin. Foorumin jäseniä on jo yli 260 ja uusia otetaan mukaan jatkuvasti.

PAKUn koordinointiryhmä ohjaa kuntafoorumin toimintaa ja edistää kuntien ja valtionhallinnon yhteistyötä paikkatietohankkeissa. Ryhmän kokoonkutsujana toimii Maanmittauslaitos. Kerran kuussa ajankohtaisten aiheiden äärelle kokoontuvan koordinointiryhmän muodostaa monipuolinen joukko kuntien ja valtionhallinnon asiantuntijoita.

Koordinointiryhmän kokoonpanoon haetaan nyt uusia kuntaedustajia. Osallistumalla ryhmän toimintaan ja keskusteluihin kuntaedustajat pääsevät vaikuttamaan yhteisesti käsiteltäviin aiheisiin nyt ja tulevaisuudessa. Kaupunkimalli ja siihen liittyvät aineistot ja palvelut ovat esimerkki koordinointiryhmän käsittelemistä aiheista.

Jos haluat kuntaedustajaksi PAKUn koordinointiryhmään, ilmoita kiinnostuksestasi lähettämällä viesti osoitteeseen kuntafoorumi(a)maanmittauslaitos.fi.

Ilmoittaudu Paikkatietojen kuntafoorumin jäseneksi ja tilaa uutiskirje (verkkolomake)

Lisätietoja

Paikkatietojen kuntafoorumi:

  • paikkatietosuunnittelija Petri Kapanen (koordinointiryhmän pj.), 0400 742 008, etunimi.sukunimi@varkaus.fi
  • johtava asiantuntija Teppo Ahonen, 040 861 1479, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Kaupunkimalliin soveltuvat Maanmittauslaitoksen aineistot:

  • johtava asiantuntija Taneli Hiltunen, 050 472 5862, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Paikkatieto

Uusimmat uutiset ja artikkelit