Vuonna 2023 tehtiin 55 700 kiinteistökauppaa. Se on 11,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Kauppoihin käytetty rahamäärä laski 25,6 prosenttia 7,4 miljardiin euroon edellisen vuoden 9,9 miljardista eurosta. Asuntoihin ja lomakiinteistöihin käytetty rahamäärä laski 21 prosenttia, mutta sen sijaan maa- ja metsätalouden tilojen hankinnan rahamäärä laski ainoastaan 8,3 prosenttia.
– Vuosi 2023 oli hyvin haasteellinen asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Alkuvuonna kaupankäynti oli todella verkkaista, ja kesän pienen piristymisen jälkeen määrät tippuivat jälleen alkusyksystä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kauppojen määrät tavoittivat kuitenkin edellisen vuoden tason. Varainsiirtoveron muutosten tahdittamana joulukuussa saavutettiin merkittävästi enemmän kauppoja kuin edellisvuoden joulukuussa. Koko vuoden kauppamäärät olivat 1990-luvun tasolla. Merkille pantavaa on kuitenkin kiinteistökauppoihin käytetyn rahamäärän putoaminen yli neljänneksellä vuoteen 2022 verrattuna, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitokselta.
Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoituksien perusteella.
Omakotitalojen hintataso putosi 11,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna
Omakotitalokauppojen määrä asemakaava-alueella väheni merkittävästi vuonna 2023, kun edustavia kauppoja tehtiin 6 970 kappaletta. Määrät tippuivat 20,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kauppamäärät laskivat alkuvuoden 2023, mutta loppuvuoden viimeisellä neljänneksen nähtiin piristymistä kauppamäärissä. Hintataso putosi 11,8 prosenttia. Haja-asutusalueilla omakotitalojen kauppamäärien lasku oli maltillisempaa ja oli 13,7 prosenttia, mutta hintataso tippui 16,8 prosenttia. Alueellisia ja kuntakohtaisia eroja kauppamäärien ja hintojen muutoksissa on merkittävästi.
Suomen kalleimmat omakotitalokaupat tehtiin vuonna 2023 Kauniaisissa. Siellä tehtiin vain kolme edustavaa omakotitalokauppaa ja niiden mediaanihinta oli 980 000 euroa. Espoossa tehtiin kauppoja lukumääräisesti 18,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja vuoden 2023 kiinteistökauppojen mediaanihinta oli 514 500 euroa. Mediaanihinta laski 11,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 438 000 € (-12,4 %), Vantaalla 350 000 € (-7,7 %), Tampereella 275 000 € (-12,7 %), Turussa 251 000 € (4,6 %), Jyväskylässä 195 000 € (-7,1 %), Kuopiossa 159 500 € (-10,6 %), Oulussa 210 000 € (-8,7 %) ja Rovaniemellä 150 000 € (-9,1 %).
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Lomakiinteistöjen kaupat laskivat 15,6 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna
Lomakiinteistöjen kauppa hiljeni jo vuonna 2022 merkittävästi, 27,8 prosenttia. Rantaan rajoittuvien rakennettujen lomakiinteistöjen kauppojen määrät yleis- ja ranta-asemakaava-alueilla laskivat edelleen vuonna 2023 16,3 prosenttia koko Suomen alueella. Yleis- ja ranta-asemakaava-alueiden rantaan rajoittuvien vapaa-ajanasuntojen keskihinta laski 5,3 prosenttia ollen 90 000 euroa. Haja-asutusalueella rantaan rajoittuvilla kohteilla muutos kauppamäärissä oli 6,1 prosenttia ja keskihinnan ollessa 70 000 euroa. Nousua edellisvuodesta oli 7,1 prosenttia. Rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppamäärä laski 21,5 prosenttia ja niitä tehtiin 1 112 kappaletta.
Lomakiinteistöjen kaupassa oli merkittäviä eroja alueellisesti sekä kauppamäärien että hintojen osalta.
Muista kiinteistölajeista poiketen peltokauppa vilkastui
Viime vuoden aikana tehtiin yli 2 hehtaarin pelkästään peltoa sisältäviä kauppoja kaikkiaan noin 720 kappaletta. Se on 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Eniten kauppoja tehtiin viime vuosien tapaan Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä 137. Siellä kauppojen määrä nousi 8 prosenttia.
Koko maan peltokauppojen mediaanihinta oli 8 500 euroa hehtaarilta. Keskihinta laski 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Manner-Suomessa pelto oli kalleinta Varsinais-Suomessa, mediaanihinnan ollessa 12 200 €/ha. Ahvenanmaalla peltomaa oli vielä kalliimpaa, 16 900 €/ha. Lukuarvo perustuu viiteen pelkästään peltoa sisältävään kauppaan. Halvimmalla peltoa pystyi hankkimaan Lapista, noin 2 500 €/ha.
Metsätilakauppojen määrässä laskua, mutta hinnat jatkoivat nousua
Viime vuonna tehtiin koko maassa noin 4 050 ei-sukulaisten välistä pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 10,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten metsäkauppoja solmittiin viime vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 600. Siellä kauppojen määrissä tapahtui 6,5 prosentin lasku vuonna 2023 suhteessa edelliseen vuoteen 2022.
Kun tarkastellaan kauppamäärien kehitystä maakunnittain suhteessa edelliseen vuoteen sellaisten maakuntien osalta, joissa kauppoja tehdään vuosittain yli sata kappaletta, lisääntyivät määrät eniten Etelä-Pohjanmaalla (20,6 %), Etelä-Karjalassa (13 %) ja Pirkanmaalla (9,5 %). Metsätilakauppojen voimakkain väheneminen nähtiin Pohjois-Karjalassa (35,5 %), Kainuussa (26,5 %) ja Lapissa (22,1 %). Näissä kolmessa viime mainitussa maakunnassa rahastot ovat olleet perinteisesti aktiivisia ostajia.
– Viime vuoden kauppojen mediaanihinta oli noin 3 930 euroa hehtaarilta. Nimellinen metsän keskihinta ei ole ollut näin korkea koskaan aiemmin Maanmittauslaitoksessa 1980-luvulta alkaneen kiinteistöjen kauppahintatietoja keruun aikana. Koko vuoden osalta metsän hinta nousi 8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Viime vuoden keskihintaa nostaa osaltaan se, että kauppojen puuston keskitilavuus on ollut vajaat 2 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Osa koko maan keskihinnan noususta selittyy myös Suomen eteläosan korkeammilla hinnoilla, sillä etelän osuus kauppamäärästä nousi edellisvuoden 36 prosentista 39 prosenttiin. Tarkasteltaessa viime vuoden kauppahintoja tapahtui vuoden viimeisellä neljänneksellä jo pientä hintojen laskua, kertoo metsien kauppatilastoja tutkinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, missä mediaanihinta oli 6 200 euroa hehtaarilta. Uudellamaalla päästiin myös 6 000 euron keskimääräiseen hehtaarihintaan. Metsää sai halvimmalla Lapista, keskimäärin 1 400 euroa hehtaarilta. Eniten keskihinta nousi euromääräisesti ja prosentuaalisesti Kymenlaaksossa noin 800 €/ha ja miltei 19 prosenttia. Voimakkaimmin metsähehtaarin mediaanihinta laski Kainuussa, noin 11 prosenttia.
Tekstissä mainitut hinnat ovat nimellishintoja ja keskihinnat mediaanihintoja.
Lisätietoja
Kiinteistökauppojen tilastotiedoista
Rekisteripäällikkö Saara Saari, 050 304 8391, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Yksittäisistä kiinteistökaupoista
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9-16:15)