Yhteismetsä sukupolvenvaihdostilanteessa

Metsä ilta-auringossaSuvun yhteismetsä perustetaan yleensä tilanteessa, jossa samaan sukuun kuuluvat henkilöt omistavat osuuksia useista kiinteistöistä ja nämä henkilöt haluavat metsien pysyvän jakamattomana oman suvun hallinnassa.

Lopputuloksena suvun hallussa on yhtenäinen alue, joka omistetaan osakaskiinteistöjen kautta. Osakaskiinteistöjä voidaan perustaa niin monta kuin kukin omistaja haluaa.

Suvun yhteismetsä perustetaan samalla tavalla kuin muutkin yhteismetsät.

Yhteismetsän perustaminen ennen sukupolvenvaihdosta

Metsäkiinteistön omistaja voi jo eläessään varautua sukupolvenvaihdokseen perustamalla omistamistaan kiinteistöistä yhteismetsän ja jakamalla sen omistuksen esimerkiksi perijöiden lukumäärän mukaan.

Yhteismetsän perustaminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen

Sukupolvenvaihdoksen tai perinnönjaon jälkeisessä tilanteessa metsäkiinteistöt useasti toimivat yhtymänä ja ne omistetaan murto-osin.

Vaihtoehtoina ovat tämän jälkeen yhtymänä jatkaminen, omistusosuuksien myyminen yhdelle osakkaalle tai kiinteistöjen jakaminen omistusosuuden mukaan. Vaihtoehtona on myös metsäkiinteistöjen perustaminen yhteismetsäksi. Yhteismetsän etuna on se, että metsäomaisuus pysyy jakamattomana ja vain omistus jaetaan.

Esimerkiksi: Henkilö A omistaa ½, henkilö B omistaa ¼ ja henkilö C ¼ kiinteistöstä 12:42. Kiinteistöstä 12:42 muodostetaan suvun yhteismetsä.

  • Henkilölle A muodostetaan samassa yhteydessä Teerilehto -niminen haamutila, jonka osuusluku on 0,50
  • Henkilölle B:lle muodostetaan samassa yhteydessä Pyyvaara -niminen haamutila, jonka osuusluku on 0,25
  • Henkilölle C muodostetaan samassa yhteydessä Riekkosuo -niminen haamutila, jonka osuusluku on 0,25

Yhteismetsää hallitaan tämän jälkeen osuuslukujen mukaisessa suhteessa. Metsäomaisuus pysyy yhtenäisenä ja toimivana myös seuraavan ja sitä seuraavien sukupolvien aikana.