Kirkkonummella vuodesta 1978 toiminnassa olleella Metsähovin geodeettisella tutkimusasemalla tutkitaan ja mitataan muun muassa maapallon asentoa ja liikkeitä avaruudessa, satelliittien ratoja ja painovoiman muutoksia. Tutkimusasemalla on alallaan kansainvälisesti poikkeuksellisen laadukas tutkimusinfrastruktuuri, jonka avulla määritetään Suomen geodeettinen perusta.
Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on osa globaalia geodeettisten perusasemien verkostoa, jolla ylläpidetään tarkinta maailmanlaajuista koordinaattien vertauskehystä. Tarkka ja vakaa vertauskehys muodostaa perustan kaikelle modernille paikkatiedolle ja sitä tarvitaan esimerkiksi, kun tutkitaan maankuoren liikkeitä, merenpinnan nousua tai jäätiköiden sulamista. Satelliittipaikannus ja -navigointi eivät olisi nykymuodossaan mahdollisia ilman geodeettisen tutkimusasemaverkoston tuottamia mittauksia maapallon asennosta avaruudessa ja sen ajallisia muutoksia.
Metsähovin geodeettinen tutkimusasema ja sen keskeiset toiminnot:
- Kansainvälinen status: tutkimusasema on saavuttanut Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) Global Geodetic Observing System (GGOS) perusaseman statuksen.
- Osallistuminen YK:n tavoitteisiin: Metsähovin geodeettinen tutkimusasema osallistuu YK:n tavoitteiden saavuttamiseen globaalin geodeettisen asemaverkon toiminnan kautta.
- Kansalliset ja kansainväliset yhteydet: Toimii Suomen EUREF-FIN vertausjärjestelmän perusasemana ja linkkinä kansallisten ja kansainvälisten järjestelmien välillä sekä on osa kansallista GNSS-verkkoa, FinnRefiä. Kansallisen korkeusjärjestelmän N2000 pääkiintopiste sijaitsee Metsähovissa, samoin kuin kansallisen painovoimaverkon pääkiintopiste.
- Merkittävä sijainti: Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on EU:n pohjoisin ja itäisin perusasema, jonka toiminnan kautta varmistetaan suurin mahdollinen tarkkuustaso kansallisille ja kansainvälisille vertausjärjestelmille.
- Modernit mittausjärjestelmät: Tutkimusasemalla on kaikki maailmanlaajuisen vertausjärjestelmän ylläpitoon tarvittavat modernit geodeettiset mittausjärjestelmät: geodeettinen radioteleskooppijärjestelmä, satelliittilaser, useita satelliittipaikannuslaitteistoja sekä painovoimalaboratorio mittalaitteineen. Lisäksi tutkimusasemalla on Ranskan avaruushallinnon Doris-satelliittimajakka.
- Jatkuva kehitys: Metsähovin geodeettisella tutkimusasemalla tehdään jatkuvaa mittaustoimintaa ja sen kehitystä.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Metsähovin geodeettinen tutkimusasema turvaa vakaata yhteiskuntaa. Metsähovin ja muiden vastaavien tutkimusasemien tuottaman ajantasaisen ja huipputarkan tiedon avulla avaruustoiminnot, kuten satelliittipaikannus ja kaukokartoitus, ovat mahdollisia. Tämä takaa toimintaedellytykset yhteiskunnan kriittisille toiminnoille, sillä tarkkaa paikkatietoa tarvitaan esimerkiksi liikenteessä, merenkulussa ja ilmailussa. Myös yhä useammat liiketoimintamallit perustuvat paikkatietoon.
Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on osa kansainvälistä mittausasemaverkostoa, joka ylläpitää luotettavaa maailmanlaajuista vertauskehystä. Tutkimusaseman kautta varmistetaan, että paikannusjärjestelmät toimivat hyvin myös Suomessa. Lisäksi EU:n INSPIRE-direktiivin mukaiset eurooppalaiset koordinaattijärjestelmät, kuten Suomen EUREF-FIN, perustuvat maailmanlaajuisen järjestelmään.
Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on keskeinen globaali tutkimusinfrastruktuuri, ja sen toiminta perustuu tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi IAG:n (International Association of Geodesy) ja sen alaisten palveluiden, YK:n paikkatietokomitean, sekä avaruushallintojen kuten Nasan, ESAn, DLRn ja CNESin kanssa.
Tieteellinen vaikuttavuus
Tutkimusaseman sijainti Suomessa on tärkeää maamme erityispiirteiden, kuten maankohoamisen ja pohjoisen sijainnin, vuoksi. Kun tutkitaan paikallisten ilmiöiden vaikutusta maailmanlaajuiseen koordinaatistoon, tämä vahvistaa globaalin järjestelmän luotettavuutta. Aseman on sijaittava Suomessa, koska muualla tehdyt havainnot eivät kerro täällä tapahtuvista muutoksista. Lisäksi virheet kasautuvat aina sinne, missä dataa ei ole.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamiseksi tarvitaan kansainvälisesti yhteismitallista dataa globaalissa järjestelmässä. Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman ansiosta Suomessa kerätty tai rekisteröity kansallinen data voidaan muuntaa tarkasti kansainvälisiin järjestelmiin ennen maailmanlaajuista analyysiä, jolloin Suomea koskevat ennusteet ja mallinnus ovat mahdollisimman tarkkoja.
Metsähovi on osa kahta Suomen Akatemian tiekartan tutkimusinfrastruktuuria:
- FIN-EPOS (Euroopan mannerlaattojen havainnointijärjestelmä) on eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, jonka tavoitteena on kerätä tietoa ja ymmärrystä Euroopan mannerlaatan liikkeistä ja käynnissä olevista geologisgeofysikaalisista prosesseista sekä niiden vaikutuksista.
- E2S eli maa-avaruus-tutkimusekosysteemin avulla tutkitaan avaruuden ja ilmakehän vuorovaikutuksia.
Lisätietoja
Jos olet kiinnostunut tutustumaan Metsähoviin, otathan yhteyttä. Vierailut järjestetään aina ennalta sovitusti.
Prof. Hannu Koivula, Geodesian ja geodynamiikan osaston johtaja
tai
tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman päällikkö
etunimi.sukunimi(at)nls.fi