Satelliittikaukokartoitus

Maata kiertävien satelliittien avulla voidaan kerätä ajantasaista tietoa ympäristön tilasta ja muutoksista maailmanlaajuisesti, koska satelliittikuvauksen avulla voidaan kattaa laajoja alueita säännöllisin väliajoin.

Tarvittaessa satelliittikuvia voidaan kerätä nopeasti rajatulta alueelta, mikä on hyödyllistä ympäristön muutosten seurannan kannalta. Satelliittikuvaus mahdollistaa myös muutoin vaikeasti lähestyttävien ja luokse pääsemättömien alueiden kartoituksen.

Kaukokartoitussatelliitit

Ensimmäinen operatiivinen satelliittikaukokartoitusjärjestelmä oli yhdysvaltalainen Landsat-järjestelmä. Landsat-satelliitit ovat tuottaneet keskeytyksettömän aikasarjan kuvia jo vuodesta 1972 alkaen.

Vastaava Eurooppalainen satelliittikaukokartoitusjärjestelmä on Copernicus, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2015 lähtien. Copernicus on rahoitettu Euroopan Unionin jäsenvaltioiden julkisin varoin, ja satelliittikuva-aineistot ovat avoimesti saatavilla ja vapaasti käytettävissä myös kaupallisiin tarkoituksiin.

Edellä mainittujen lisäksi on myös olemassa kaupallisia kaukokartoitussatelliitteja, joilla kuvan erotuskyky on yleensä parempi, mutta alueellinen kattavuus ei yhtä hyvä.

Paikkatietokeskus kehittää aikasarja-aineistoista palveluja

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus on tutkinut satelliittikuviin perustuvia palveluita jo useamman vuosikymmenen ajan. Paikkatietokeskus on ollut mukana kehittämässä muuan muassa maatalouden kartoitusmenetelmiä, metsävarojen kartoitusta ja lumikarttojen tuottamista.

Uusimmat tutkimussovellukset keskittyvät erityisesti automaattiseen muutostulkintaan ja tiheiden aikasarjojen käyttöön. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa Paikkatietokeskus kehitti satelliittikuvien prosessointipalvelun EODIEn (Earth Observation Data Information Extractor).

Palvelu automatisoi suurten satelliittikuvamassojen käsittelyn siten, että niitä voidaan käyttää lähtöaineistoiksi erilaisiin sovelluksiin. Palvelulla prosessoituja lähtöaineistoja on jo käytetty maatalouteen ja metsien kartoitukseen liittyvissä sovelluksissa.

Sentinel-2-satelliitin avulla tehty kasvillisuusindeksi kolmen vuoden ajalta.
 Esimerkki Copernicus Sentinel-2 satelliittikuvien kolmivuotisesta kasvillisuusindeksi-aikasarjasta yhdelle metsäkuviolle. Kasvillisuusindeksin avulla arvioidaan vihreän kasvillisuuden määrää kohdealueella. Äkilliset muutokset indeksin trendissä voivat antaa tärkeää vihjetietoa esimerkiksi kasvillisuuden rakenteen muutoksista, joiden syy voidaan selvittää kohdistetusti tarkempien kaukokartoitusmenetelmien tai maastotutkimusten avulla.

 

Lue lisää

Katso lisätietoja EODIE-palvelusta posterista. Lataa puhelimeesi Zappar-sovellus katsoaksesi posterin interaktiivista sisältöä. Toteutettu yhteistyössä FlyAR-yrityksen kanssa.

Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L., Laurila, H., Sorvali, J., Honkavaara, E., Wittke, S., Karjalainen, M., Puttonen, E., 2019. Land use optimization tool for sustainable intensification of high-latitude agricultural systems, Land Use Policy, Volume 88, 104104.

Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L., Honkavaara, E., Wittke, S., Karjalainen, M., Puttonen, E., 2019. Pre-crop Values From Satellite Images for Various Previous and Subsequent Crop Combinations, Frontiers in Plant Science, 10:462.

Karila, K., Yu, X., Vastaranta, M., Karjalainen, M., Puttonen, E., Hyyppä, J., 2019. TanDEM-X digital surface models in boreal forest above-ground biomass change detection, ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing, 148: 174-183.

Wittke, S., Yu, X., Karjalainen, M., Hyyppä, J., Puttonen, E., 2018. Comparison of two-dimensional multitemporal Sentinel-2 data with three-dimensional remote sensing data sources for forest inventory parameter estimation over a boreal forest, International Journal of Applied Earth Observation and Geoinformation, 76(2019): 167-178.