Maata lunastetaan pääsääntöisesti yleiseen tarpeeseen lain tai lunastusluvan perusteella. Lunastaja on usein valtio, kunta tai esimerkiksi sähkölaitos. Lue lisää lunastustoimituksessa osallisena olemisesta.
Myös yksityinen henkilö voi lunastaa maata. Voit hakea lunastusta vesijättöön, yhteiseen alueeseen tai tontin osaan.
Hae lunastusta
Lunastusta haetaan samalla hakemuslomakkeella kuin muitakin maanmittaustoimituksia. Voit myös hakea lunastusta vapaamuotoisella hakemuksella.
Vesijätön lunastus
Maanomistaja voi hakea oman kiinteistönsä kohdalla olevan vesijätön lunastamista. Vesijättöä on syntynyt esimerkiksi maan kohoamisen tai vedenpinnan alenemisen eli järvenlaskun seurauksena. Vesijättö kuuluu yleensä viereisen vesialueen omistajalle (useimmiten kylän yhteisen vesialueen osakaskunta).
Lue lisää vesijätön lunastuksesta (pdf).
Yhteisen alueen lunastus
Yhteinen maa-alue kuuluu useaan kiinteistöön ja on usein pinta-alaltaan pieni. Yhteiset alueet ovat yleensä jotakin käyttötarkoitusta varten osoitettuja alueita, kuten esimerkiksi venevalkama tai soranottopaikka.
Vesijätön tai yhteisen alueen saa lunastaa, jos
- aluetta voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti vain lunastavan kiinteistön yhteydessä
- vesijättö vaikeuttaa huomattavasti siihen rajoittuvan kiinteistön käyttöä.
Tontin osan lunastus
Asemakaava-alueella tontin osan omistajalla on oikeus lunastaa puuttuva osa tonttia. Etuoikeus lunastamiseen on tontin arvokkaimman osan omistajalla.
Sitovan tonttijaon mukaisella alueella samalla omistajalla on oltava koko tulevan tontin alue, jotta alue on rakennuskelpoinen.
Hinta
Lunastustoimituksen hinta määräytyy käytetyn työajan mukaan.
Vesijätön tai yhteisen alueen lunastaminen määräytyy erikseen pinta-alan mukaan.
Katso lisää hintoja (pdf).