Kiinteistörekisteriotteella esitetään kiinteistöä ja sen muodostumista koskevia tietoja.
Otteen voi saada sekä voimassaolevista että lakanneista rekisteriyksiköistä. Otteen alussa oleva päivämäärä osoittaa, milloin ote on otettu rekisteristä. Oikeaksi todistamisen tiedot esitetään otteen alareunassa.
Katso esimerkit kiinteistörekisteriotteesta:
Perustiedot
Otteen perustiedot-osiossa esitetään rekisteriyksikön kiinteistötunnus, nimi, rekisteriyksikkölaji, kunta, rekisteröintipäivämäärä sekä mahdollinen lakkaamispäivämäärä. Osiosta löytyvät rekisteriyksikön nykyiset pinta-alatiedot, palstojen lukumäärä sekä arkistoviitetieto. Arkistoviite tarkoittaa asiakirjojen säilytyspaikkaa kunkin kiinteistörekisteriä pitävän viranomaisen arkistossa.
Rekisteröintipäivämäärä osoittaa, milloin rekisteriyksikkö on merkitty kiinteistörekisteriin. Tämän ajankohdan jälkeen yksikön alue on voinut muuttua erilaisissa maanmittaustoimituksissa, jotka käyvät ilmi otteen kohdasta "Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset". Jos rekisteriyksikkö on siirtynyt kunnasta toiseen ennen 1.2.2014, sen rekisteröintipäiväksi on tullut siirtymispäivä ja yksikön varsinainen syntyajankohta täytyy selvittää aikaisemman kunnan kohdalta.
Rekisteriyksikkölaji kertoo, minkä tyyppisestä kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä on kyse. Rekisteriyksikkölaji on esimerkiksi tila, tontti, lunastusyksikkö tai yhteinen alue.
Tontin ja yleisen alueen otteilla esitetään niiden kaavan mukainen käyttötarkoitus.
Rekisteriyksiköstä ilmoitetaan kokonaispinta-ala ja lisäksi erikseen maa- ja vesipinta-ala. Kiinteistörekisterin pinta-ala voi olla epätarkka varsinkin silloin, kun pinta-ala perustuu vanhaan kartoitukseen tai rekisteriyksikkö rajoittuu rantaan, tiehen tai muuhun luonnolliseen rajaan. Pienten rekisteriyksiköiden pinta-alan luotettavuuteen voi vaikuttaa myös se, ovatko yksikköön mahdollisesti siirtyneet lakanneet yhteiset tiet ja valtaojat mukana pinta-alassa vai eivät. Tämä ei koske tontteja ja yleisiä alueita, joiden pinta-alat ovat tarkkoja.
Saman rekisteriyksikön aluetta voi olla useassa eri paikassa eli kiinteistö voi muodostua yhdestä tai useammasta palstasta. Esimerkiksi kiinteistön halki kulkeva maantie tai rautatie jakaa kiinteistön kahdeksi palstaksi.
Muodostumistiedot
Otteen muodostumistiedot-osiossa esitetään se kiinteistötoimitus tai viranomaispäätös, jossa rekisteriyksikkö on muodostettu. Toimenpiteitä voi joskus olla useampiakin. Lisäksi luetellaan rekisteriyksiköt ja määräalat, joista kiinteistö on muodostettu, sekä kunkin muodostajaosan pinta-ala.
Yleisin toimituslaji on lohkominen ja tavallisin viranomaispäätös on kiinteistöjen yhdistäminen. Vanhoissa kuntaliitostilanteissa muodostumistiedoksi on merkitty kuntajaon muutos. Tällöin ennen kuntaliitosta rekisteröidyt toimenpiteet ovat luettavissa muodostumistiedossa mainitun lakanneen rekisteriyksikön otteelta. Vuodesta 2014 lähtien kuntaliitoksissa ei rekisteriyksikön kiinteistötunnus ole enää muuttunut, vaan vain perustiedoissa esitettävä kunta vaihtuu.
Tässä osiossa esitetään rekisteriyksiköiden (ei kuitenkaan tonttien ja yleisten alueiden) kaavan mukainen käyttötarkoitus yksikön muodostamishetkellä. Tonttien ja yleisten alueiden osalta käyttötarkoitus esitetään perustiedoissa ja sen mahdolliset muutokset päivitetään tietoihin.
Jos kiinteistö on muodostettu lohkomisessa ja se on jäänyt kantakiinteistöksi, asiasta on maininta rekisteriotteella. Kantakiinteistö vastaa pantatun emäkiinteistön panttioikeudesta ennen lohkokiinteistöjä.
Erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet
Tässä otteen osiossa esitetään ne rekisteriyksiköstä luovutetut määräalat, joita ei ole muodostettu uusiksi kiinteistöiksi. Määräalan tiedoissa näkyy sen ensimmäisen luovutuksen mukaiset tiedot. Määräala on kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä myyty tai muulla tavalla luovutettu rajoiltaan määrätty alue. Erillisenä luovutettu yhteisalueosuus on kiinteistöstä ilman aluetta luovutettu osuus yhteiseen alueeseen.
Kaavat, tonttijaot ja rakennuskiellot
Kiinteistörekisteriin on merkitty kunnan hyväksymät oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja ympäristöministeriön vahvistamat kuntien yhteiset yleiskaavat sekä asemakaavat, mukaan lukien ranta-asemakaavat. Lisäksi rekisteriin on merkitty maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:ssä tarkoitetut rakennuskiellot ja tonttien osalta erilliset tonttijaot. Kaavan sisältö ei näy kiinteistörekisteristä.
Kaavoitusta koskevissa tiedoissa voi olla puutteita koskien muita rekisteriyksikköjä kuin tontteja ja yleisiä alueita. Tiedot on aina varmistettava kunnasta.
Rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset
Rekisteriyksikköä rasittavat rasitteet ja sen hyväksi perustetut rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset esitetään otteessa tässä osiossa. Tiedoista käy ilmi muun muassa rekisteröintiajankohta, lajitieto, tunnus (käyttöoikeusyksiköistä) ja mahdolliset rajaustiedot ja arkistoviite sekä oikeuden osapuolet. Tiekunnan hallinnoimien yksityisteiden oikeutettuja ei esitetä kiinteistörekisterissä.
Merkinnät ovat kiinteistörekisterissä joko tekstimuotoisina rasitemerkintöinä tai sijainnillisina käyttöoikeusyksikköinä.
Erityisesti vanhemmissa tiedoissa voi olla puutteita. Esimerkiksi rasitemerkinnässä näkyvissä alkuperäisissä rasitetuissa ja oikeutetuissa voi olla lakanneita rekisteriyksiköitä (X-merkki), mutta tästä huolimatta tieoikeus tai rasite on edelleen voimassa. Tekstimuotoisten rasitemerkintöjen perusparannus sijainnillisiksi käyttöoikeusyksiköiksi on käynnissä. Erityisesti vanhoja tieoikeuksia on vielä paljon rasitemerkintöinä. Perusparannuksesta huolimatta tekstimuotoisia rasitemerkintöjä on jäänyt ja jää kiinteistörekisteriin, koska kaikkien käyttöoikeuksien sijaintia ei voida luotettavasti selvittää.
Maanmittaustoimituksessa perustettu rasite on voimassa, vaikka rekisteriyksikön omistajat vaihtuisivat.
Tässä otteen osiossa esitetään myös muiden kuin maanmittausviranomaisten sellaiset rekisteriyksikköä koskevat päätökset, jotka on tallennettava kiinteistötietojärjestelmään. Näitä ovat esimerkiksi rakennusvalvontaviranomaisen päätökset, kuten rakennusrasitteet, jotkut vesilain ja kaivoslain mukaiset päätökset sekä päätökset luonnonsuojelualueista yksityisten omistamilla alueilla. Päätöksestä esitetään päätöksen tehneen viranomaisen nimi sekä päätöksen päivämäärä ja tunniste.
Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin
Tähän osioon on merkitty kiinteistön mahdolliset osuudet eri yhteisiin alueisiin ja osuuksien suuruudet suhteessa kunkin yhteisen alueen koko osuuslukusummaan. Yhteiset alueet on yksilöity kiinteistötunnuksella ja mahdollisesti nimellä.
Aikaisemmin otteella esitettyjä erilaisia yleisluontoisia osuusmerkintöjä, kuten esimerkiksi ”Osuus yhteisiin vesialueisiin” tai ”Ei osuutta yhteisiin” ei enää 13.2.2017 jälkeen käytetä.
Erityinen etuus on aikaisempien säädösten mukaan kiinteistölle perustettu etuus, joka voi olla oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen. Erityiset etuudet ovat harvinaisia ja niitä on lähinnä vain Lapissa.
Yhteisen alueen kiinteistörekisteriotteella esitetään osakaskunnan tietoina sen nimi, tiedot järjestäytyneisyydestä ja yhteyshenkilöstä. Jos yhteinen alue on yhteismetsä, yhteyshenkilötietoa ei esitetä. Tiedot perustuvat osakaskunnan omaan ilmoitukseen. Osakasluettelo-osiossa esitetään osuuslukusumma ja osakaskiinteistöistä kiinteistötunnus, nimi ja sen osuuden suuruus.
Yhteismetsien yhteyshenkilötietoja ylläpidetään Metsäkeskuksen Yhteismetsärekisterissä.
Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset
Otteen tähän osioon merkitään rekisteriyksikköä koskevat ja sen muodostamisen jälkeiset maanmittaustoimitukset ja kiinteistörekisterinpitäjän päätökset, niiden rekisteröintipäivät, vaikutukset pinta-aloihin sekä toimenpiteen muut kohdeyksiköt ja arkistoviite.
Muita tietoja
Tästä osiosta käyvät ilmi rekisteriyksikköä koskevat huomautukset ja muistutukset. Niitä voivat olla esimerkiksi tieto siitä, että kiinteistöllä (niin sanotulla haamutilalla) ei ole yksityisiä tiluksia vaan ainoastaan osuus yhteisiin alueisiin. Osiosta käy myös ilmi, jos kuntaliitoksen vuoksi rekisteriyksikköä koskevia tietoja on sen aikaisemmassa sijaintikunnassa.